Piparkakku elipipari oninkiväärillä maustettukeksi, jota syödään erityisestijouluna. Se on tavallisesti ohueksi leivottu rapeapikkuleipä, joka muotoillaan tarkoitukseen valmistetulla muotilla muistuttamaan esimerkiksi tähteä, sydäntä, ihmistä, eläintä tai muuta hahmoa.Piparkakkutalon rakentaminen onjouluperinne.[1]
Sokerikuorrutettua piparkakkutaikinasta valmistettua leivonnaista sanotaanpumpernikkeliksi.[2]
Nykyaikaisissa suomalaisissa piparkakuissa valmistusaineena käytetään tavallisestisiirappia,sokeria,voita,vehnäjauhoja jakananmunaa sekä mausteita, esimerkiksikardemummaa,neilikkaa,kanelia,pomeranssinkuorta,maustepippuria jainkivääriä. Ainekset sekoitetaan ja taikinan annetaan tekeytyä. Seuraavana päivänä taikina kaulitaan noin kolmen millimetrin paksuiseksi levyksi, josta painetaan muotilla halutun muotoisia piparkakkuja. Piparkakut kovettuvat uunissa rapeiksi. Valmiita pipareita voi koristella sokerikuorrutuksella. Piparkakkutaloa valmistettaessa rakennuselementtien pitää olla tavallisia piparkakkuja kovempia, jotta talo ei romahda.lähde?
.JPG)
Jofaaraoiden Egyptissä valmistettiin piparkakkujen edeltäjiä, hunajakakkuja.Hunajaa pidettiinjumalten ruokana, jaantiikissa siinä uskottiin piilevän pitkän iän salaisuus. Hunajakakkuja uhrattiin jumalille, ja jotta jumalat ymmärtäisivät paremmin, mitä niiltä pyydetään, kakkuja alettiin muotoilla erilaisiksi hahmoiksi.lähde?
Eurooppaan hunajakakut tulivatKreikan kautta Egyptistä sekä idän kauppamatkoilta jaristiretkeläisten mukana. Pitkään tätä jumalten herkkua saivat valmistaa vainluostarit, joille kertyi ylijäämähunajaa muun muassamehiläisvahakynttilöiden valmistuksesta. Vähitellen myös leipurit oppivat tuntemaan reseptin. Kun Kaukoidästä alettiin tuoda eksoottisia mausteita, niitä lisättiin taikinaan ja hunajan tilalle tuli sokeri. Piparkakku on saanut nimensä maustepippurista, joka oli ensimmäisiä pipareissa käytettyjä mausteita.lähde?
Pian hunajakakut muokkaantuivat eri Euroopan maissa erilaisiksi pipareiksi, esimerkiksiSaksassa pehmeiksi Lebkucheneiksi. Toisaalta vanhan tyylin hunajakakkuperinne jatkuu edelleen esimerkiksiVenäjällä jaPuolassa, jossa valmistetaan vuokaan leivottuja, pitkänomaisia, pehmeitä piernik-nimisiä maustekakkuja. VarsinkinToruń (saks. Thorn) on kuuluisa piparkakuistaan. Venäläisten mausteisten hunajakakkujen (пряник eli prenikka) pinta kuvioidaan yleensä puisella muotilla.lähde?
Pohjoismaihin pipareiden valmistaminen kulkeutui osittain luostareiden välitykselläkeskiajalla. Ensimmäisen kirjallisen dokumentin mukaanTurkuun tuotiin vuonna 1685 kaksitynnyrillistä piparkakkuja Saksasta. Pohjolassataikinaan lisättiin myös runsaasti voita. Nykyäänkin perinteiseen piparkakkutaikinaan kuuluu voi, joka tosin usein korvataan kokonaan tai osittainmargariinilla. Suomessa piparkakkuja leivottiin ensin pappiloissa ja kartanoissa, joista reseptit kulkeutuivat palvelusväen mukana kansan keskuuteen.[1]
Jotkin piparkakkuihin liitetyistä uskomuksista kulkevat kansanperinteessä vielä tänäkin päivänä. Useimmiten näillä uskomuksilla haviteltiin onnea, rikkautta ja menestystä. Aikoinaan esimerkiksi uskottiin, että pitämällä piparkakkuakirkonmenojen ajan taskussa vältyttiin sairauksilta. Kakkuun siunaantui voimaa, ja sitä syömällä välttyi tarttuvilta taudeilta. Luostareiden kahvipöydissä esiintyneiden eläinhahmoisten piparkakkujen tarkoituksena oli taas karjaonnen turvaaminen. Kristillisessä perinteessä piparkakkujen ja muiden makeiden joululeivonnaisten sanottiin kuvaavan synnitöntäKristusta, enkelten leipää.[1]
Monilla piparkakkumalleilla on oma vertauskuvallinen merkityksensä, vaikka sitä ei enää välttämättä tiedostetakaan.lähde?
Esimerkiksi possupipari on symboliviikinkiajan uhrileivästä, jonka avulla jumalilta toivottiin rikkautta. Suomessa suosituin kukan mallinen piparkakku on hyvän sadon, rikkauden jahedelmällisyyden vertauskuva. Piparkakku-ukko ja -akka puolestaan kuuluvat ikivanhaanelämänpuuaiheeseen, joka on pitkän ja onnellisen elämän symboli. Sydän, tähti ja lintu ovat uskonnollisia rakkauden, uskon jaPyhän Hengen vertauskuvia. Sitä mukaa kuin uskomukset ja symboliikka ovat vähentyneet, on muotteihin ilmaantunut myös uusia malleja. Nykyisin tehdään esimerkiksi piparkakkuautoja, -viuluja ja -muumeja.[1]
Piparkakun muodoilla on ollut myös poliittisia merkityksiä, esimerkiksi kun kansalliset tunnukset olivat kiellettyjäUnkarissa, siellä paistettiin vaakuna- ja kansallissankariaiheisia hunajakakkuja.[1]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPiparkakkuWikimedia Commonsissa