| Pihtipudas | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 63°22′N,025°34.5′E |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Saarijärven–Viitasaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 601 |
| Hallinnollinen keskus | Pihtiputaan kirkonkylä |
| Perustettu | – |
| Kokonaispinta-ala | 1 247,50 km² 91:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 074,92 km² |
| – sisävesi | 172,58 km² |
| Väkiluku | 3 692 197:nneksi suurin 31.12.2024 [2] |
| –väestötiheys | 3,43 as./km² (31.12.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,3 % |
| – 15–64-v. | 53,1 % |
| – yli 64-v. | 32,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| –suomenkielisiä | 98,5 % |
| – muut | 1,5 % |
| Kunnallisvero | 8,9 % 154:nneksi suurin 2025 [5] |
| Kunnanjohtaja | Ari Kinnunen |
| Hallituksen puheenjohtaja | Tuomo Jääskeläinen[6] |
| Kunnanvaltuusto | 23 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Ari Saastamoinen[7] |
| 2021–2025[8] • Muut •Kesk. •SDP •PS | 9 8 4 2 |
| pihtipudas.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Pihtipudas onSuomenkunta, joka sijaitseeKeski-Suomen maakunnassa. Pihtiputaalla asuu 3 692 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 247,50 km², josta 172,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,4 asukasta/km². Pihtipudas onvaltatie 4:n varrella sijaitseva Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on myös liikennepaikka Suolahden ja Haapajärven välisellä rautatieosuudella. Pihtiputaan naapurikuntia ovatHaapajärvi,Keitele,Kinnula,Pielavesi,Pyhäjärvi,Reisjärvi jaViitasaari. Pihtiputaalla on noin tuhat vapaa-ajan asuntoa[9].
Pihtiputaalla on ollut asutusta jo noin vuodesta 5000 eaa.[10]
Pihtiputaan kunnasta on löytynyt monia kivikautisia asuinpaikkoja.[11]
Pihtiputaan pääkirkko valmistui vuonna 1783. Sen rakensi yksi 1700-luvun tunnetuimmista rakennusmestareista, talonpoika Simo Jylkkä.[12]
Pihtiputaan ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1877. Muurasjärvi sai koulun 1887.[11]
Sotien jälkeen kolmasosa kunnan pinta-alasta käytettiin asuttamiseen. Pihtiputaalle sijoitettiin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan pohjoisosan maataloussiirtoväkeä. Keski-Suomen viljelyolosuhteet poikkesivat Karjalan maista niin paljon, että siirtolaiset saivat suuremmat tilat kuin mitä olivat menettäneet. Asutustiloja annettiin myös pohjalaisille rintamasotilaille. Erityisesti siirtoväen asuttamia kyliä olivat Muurasjärvi ja Kärväskylä.[11]
Vuonna 1969 pihtiputaalainenTauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Tapaukseen perustuuMikko Niskasen ohjaama elokuvaKahdeksan surmanluotia.[13]
Pihtipudas sijaitsee Keski-Suomen pohjoisosassa.Helsinkiin Pihtiputaalta on matkaa 412,Jyväskylään 136 jaOuluun 201 kilometriä.
Merkittävimpiä järviä ovatKolima,Alvajärvi,Muurasjärvi jaSaanijärvi.
PihtiputaanNatura-kohteita ovat Makkaran niitty, Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo, Rahkasuo, Seläntauksen suot, Suojärviensuo - Niittosuo, Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva, Suurusneva, Syväjärvenlehto, Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde, Virkamäen letto - Kovasräme, Louhuvuori, Kivineva - Karhukangas jaKolima.[14]
Alvajärvi,Elämäjärvi,Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä,Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki,Rönnynkylä, Saani, Kojola ja Seläntaus. Hieman alle puolet Pihtiputaan asukkaista asuu keskustaajamassa.
Vuoden 2017 lopussa Pihtiputaalla oli 4 127 asukasta, joista 1 966 asuitaajamissa, 2 128 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pihtiputaan taajama-aste on 48,0 %.[15] Pihtiputaan taajamaväestö kuuluu kokonaisuudessaan kunnankeskustaajamaanPihtiputaan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 966 asukasta.[16]
Pihtiputaan kunnanjohtaja vuodesta 2010 onAri Kinnunen.[17]Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista yhdeksän on Pihtiputaan Parhaaksi -yhteislistan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Ari Saastamoinen.[7] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tuomo Jääskeläinen.[6]
Vuonna 2015 kunnassa oli 1 388 työpaikkaa. Niistä 20 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Keski-Suomen Betonirakenne, puhelinmyyntifirma Jaromatic ja puukauppaa ja muita metsätoimialan palveluita harjoittava Metsäkolmio.[19]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
| Pihtiputaan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 6 091 | |||
| 1985 | 5 945 | |||
| 1990 | 5 680 | |||
| 1995 | 5 550 | |||
| 2000 | 5 225 | |||
| 2005 | 4 917 | |||
| 2010 | 4 563 | |||
| 2015 | 4 221 | |||
| 2020 | 4 032 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[20] | ||||
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pihtiputaalla onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Pihtiputaan seurakunta.[21]
Itsenäisenähelluntaiseurakuntana Pihtiputaalla toimiiPihtiputaan helluntaiseurakunta.[22]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pihtiputaan alueella toimiiJyväskylän ortodoksinen seurakunta.[23]
Pihtiputaalla on kaksi peruskoulua:Putaanvirran yhtenäiskoulussa on luokat 1–9,Muurasjärven koulussa luokat 1–6.Pihtiputaan lukiossa voi opiskella yleisopintojen lisäksi lentopallo-, hiihto-, keihäs-, partio- ja musiikkilinjalla.[24][25][26]
Keski-Suomen hyvinvointialue ylläpitääPihtiputaan terveysasemaa[27] ja paloasemaa.[28]
Pihtipudas on tunnettuPihtiputaan Keihäskarnevaaleista,Pihtiputaan mummosta ja naistenlentopallon SM-liigajoukkueLiigaPlokista sekäPihtiputaan lukiosta, jossa on muun muassa lentopallolinja. Kesällä 2006 Pihtiputaalla järjestettiin pitkän tauon jälkeenSaapasjalkarock-musiikkitapahtuma. Edellisen kerran Saapasjalkarock järjestettiin vuonna1988.
Pihtiputaanpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla makuvelli japorkkana-puolukkakiisseli.[29]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPihtipudasWikimedia Commonsissa| Kylät | | |
|---|---|---|
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
