Pfalzilainen suku oliRuotsin hallitsijasuku vuosina 1654–1720. Se oli saksalaisenWittelsbachin suvun haara.[1]
Pfalzilainen suku periytyiPfalzin vaaliruhtinaskuntaa hallinneen Wittelsbachien pfalzilaisen haaran nuoremmasta sukuhaarasta, Pfalz-Zweibrückenin suvusta. Se oli eriytynyt vuonna 1453, kunSimmernin pfalzkreivikunnasta erotettiinZweibrückenin pfalzkreivikunta.[1]
1600-luvun alkupuolella elänyt Zweibrückenin pfalzkreiviJuhana Kasimir meni naimisiin Ruotsin kuningasKaarle IX:n tyttärenKatariina Vaasan kanssa. Kun Ruotsia hallinnutVaasan hallitsijasuku oli sammunut mieslinjalta, heidän poikansa Kaarle Kustaa julistettiin vuonna 1649 Ruotsin kruununperilliseksi ja seuraavana vuonna kruunu määrättiin periytymään Kaarle Kustaan jälkeläisille. Hänestä tuli kuningasKaarle X Kustaa kuningatarKristiinan luovuttua kruunusta vuonna 1654.[1]
Kaarle X Kustaan jälkeen Ruotsia hallitsivat hänen jälkeläisensäKaarle XI jaKaarle XII. Pfalzilainen suku sammui mieslinjalta Kaarle XII:n kuollessa ilman poikia vuonna 1718, minkä jälkeen suvun viimeisenä hallitsijana oli hänen sisarensaUlriika Eleonoora. Koko Juhana Kasimirin suku sammui mieslinjalta myös Saksassa vuonna 1731, minkä jälkeen Zweibrückenin pfalzkreivin arvo siirtyi Wittelsbachien Pfalz-Birkenfeldin sukuhaaralle.[1]