Perustuslaki myös.Konstituutio[1] on muodolliselta asemaltaan kansallisenoikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavatperusoikeudet, ylimpienvaltioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa.[2] Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut.[3]
Perustuslain säätäminen ja muuttaminen on lähes kaikkialla maailmassa mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä, minkä vuoksi perustuslain sanotaan nauttivan korotettua muodollista lainvoimaa.[4] Vaikeutettu säätämisjärjestys perustuu yleensä vaatimukseen määräenemmistöstä kansanedustuslaitoksessa, useammasta kuin yhdestä käsittelystä kansanedustuslaitoksessa ja/tai kansanäänestyksestä.[5] Esimerkiksi Suomessa tarvitaan eduskunnan 2/3:n tai 5/6:n määräenemmistö.[2] Joidenkin maiden perustuslaeissa on lisäksi säännöksiä, jotka kieltävät kokonaan kajoamasta joihinkin perustuslain tärkeimpiä lähtökohtia ilmentäviin säännöksiin.[5]
Perustuslakien esikuvana pidetäänMagna Cartaa vuodelta 1215.
NykyinenSuomen perustuslaki säädettiin vuonna 1999, ja se tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sitä ennen Suomessa oli monista muista maista poiketen neljä lakia, jotka olivat voimassa perustuslain veroisina, nimittäinvuoden 1919 hallitusmuoto, vuoden 1928valtiopäiväjärjestys sekä vuonna 1922 annetut laitvaltakunnanoikeudesta sekä eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten jaoikeuskanslerin sekäoikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta. MyösAhvenanmaan itsehallintolaki on edelleen perustuslain luontoinen, ja sen muuttaminen edellyttää sekä eduskunnan että Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävää päätöstä, joista eduskunnan päätös on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Suomessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdella eri menettelytavalla: joko
eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen se seuraavienvaalien jälkeen valitussa eduskunnassa hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, tai
eduskunta julistaa ehdotuksen kiireelliseksi päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä, minkä jälkeen itse ehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä
Tämä säätämisjärjestys perustuslakia koskeville asioille vahvistettiin jovuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä, ja samassa järjestyksessä ne on käsiteltävä nykyisenkin perustuslain mukaan.
Perustuslain säätämisjärjestyksessä voidaan Suomessa säätää myös sellaisia lakeja, niin sanottuapoikkeuslakeja, jotka eivät muuta perustuslain sanamuotoa, mutta merkitsevät poikkeamista jostakin perustuslain säännöksestä. Tällaisessa järjestyksessä on eri aikoina säädetty muun muassa joukko talouselämän säännöstelyä koskevia lakeja, jotka sisältävät poikkeuksen perustuslain vahvistamastaomistusoikeuden suojasta. Samalla menettelyllä on muutaman kerran (viimeksi1973) säädetty myös lakeja, joiden nojallapresidentinvaali on suoritettu poikkeavassa järjestyksessä tai laissa nimetty henkilö on valittu presidentiksi. Varsinkintoisen maailmansodan aikana ja muutamana vuotena sen jälkeen tämä poikkeuslakimenettely oli usein käytössä, ja siinä järjestyksessä säädettiin myös esimerkiksimaanhankintalaki ja lakisotasyyllisten rankaisemisesta.
Monissa maissa säädettyjen ja säädettävien lakien perustuslainmukaisuutta tulkitsee jonkinlainenperustuslakituomioistuin tai maan korkein oikeus, joka koostuujuristeista.Suomessa lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta tulkitsee ennakollisestieduskunnanperustuslakivaliokunta, jonka jäsenet ovat lakien säätämisestä vastaavan eduskunnan kansanedustajajäseniä. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteisvalvonta kuuluu Suomessa tuomioistuimille. Tuomioistuimen on perustuslain 106 §:n mukaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen olisi sen käsiteltävänä olevassa asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Lisäksi asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännöstä ei perustuslain 107 §:n mukaan saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jos säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.
Eräistä maista, kutenIsraelista jaBritanniasta, perustuslaki puuttuu.Saksassa on perustuslain (Verfassung) sijassaperusasetus (Grundgesetz) historiallisista syistä.
Joissain maissa perustuslain päivää vietetään kansallispäivänä, etenkin jos maan itsenäistymiseen ei liity sotimista tai muuta dramatiikkaa. EsimerkiksiNorjan kansallispäivä on 17. toukokuuta, vuonna 1814 vahvistetun perustuslain vuosipäivänä.
Konstitutionalismi on ajattelutapa, jossa tietyillä järjestelyillä rajoitetaan poliittisten vallanpitäjien valtaa ja hallintaa. Se pyrkii estämään absoluuttisen vallan keskittymisen hallitsijalle ja pakottamaan hänet noudattamaan tiettyjä sääntöjä tai periaatteita hallinnassaan. Sitä voidaankin pitää eräänlaisenayhteiskuntasopimuksena, jossa hallitut alistuvat hallitsijan valtaan, mutta saavat itselleen jonkinlaisia oikeuksia ja rajaavat itselleen tietyn liikkumatilan, johon vallanpitäjä ei voi puuttua.
Konstituutio on menettelytapa, jolla yhteisön asioista päätetään. Yleensä se ymmärretään perustuslaiksi, mutta se on laajempi ja monisyisempi käsite, kuin perustuslaki ymmärrettynä yksinkertaisesti tiettyinä juridisina pykälinä. Konstituutio on hallitsijan persoonan ja jopa itsensä valtion yläpuolella, sillä se määrää kuinka valtion on toimittava. Hallitus ei voi toimia perustuslain vastaisesti, eikä lainsäätäjä kumota perustuslakia tavallisella lailla. Konstituution ei tarvitse olla välttämättä kirjallinen tai formaalisti sovittu, vaan myös spontaanisti kehittyneet hallinnan tavat jatraditiot voidaan ymmärtää konstituutioksi, mikäli niiden asema on riittävän vankka.
Israelissa ei voida hyväksyä perustuslakia siksi, ettäortodoksijuutalaiset eivät voi hyväksyä Israelin tasavaltaa Raamatussa mainituksi uudeksi Israeliksi. Lisäksi perustuslaissa jouduttaisiin määrittämään, onko Israel kansanvaltainendemokratia vaiJahven uskonoppineiden avulla johtamateokratia. Käytännössä Israelissa monen elämänalueen lainsäädäntö on maallinen ja kansanvaltainen, mutta perhelainsäädännössä on teokraattisia piirteitä. 1950-luvulta olevan konsensuksen mukaan Israel on teokraattis-demokraattinen valtio. Israelin valtioajatus perustuusionismiin.lähde?
San Marinon perustuslaki ei ole yksittäinen dokumentti, vaan koostuu kuudesta latinankielisestä kirjasta. Tämän takia sen ei joskus lasketa täyttävän perustuslain vaatimuksia.[7]
.jpg)
