| Pertunmaa | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mäntyharju | |
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 61°30′10″N,026°28′45″E |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Kuntanumero | 588 |
| Hallinnollinen keskus | Pertunmaan kirkonkylä |
| Perustettu | 1926 |
| Liitetty | 2025 |
| – liitoskunnat | Mäntyharju Pertunmaa |
| – syntynyt kunta | Mäntyharju |
| Pinta-ala | 454,18 km² |
| – sisävesi | 79,75 km² |
| Väkiluku | 1 527 (31.12.2024) |
| –väestötiheys | 4,12 as./km² |
| Infobox OK | |
Pertunmaa on entinenSuomenkunta, joka sijaitsiEtelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asui 1 527 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 454,18 km², josta 79,75 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 4,08 asukasta/km². Väkiluvullisesti Pertunmaa oli Etelä-Savon maakunnan toiseksi pienin kuntaEnonkosken ollessa väkiluvultaan vielä vähäisempi. Pertunmaa liitettiinMäntyharjuun vuoden 2025 alussa.[1]
Pertunmaa on paikkakunnalla yleisen tarinan mukaan saanut nimensä Perttu-nimisestä miehestä, joka on aikoinaan yksin hallinnut koko Pertunmaata.[2]
Kulttuurillisesti Pertunmaa on osittain Päijät-Hämettä ja osittain Etelä-Savoa.[2]
Pertunmaan naapurikunnat olivatHartola,Heinola,Hirvensalmi,Mäntyharju jaJoutsa.
Pertunmaa sijaitsee Etelä-Savossavaltatien 5 varrella 35 kilometriä Heinolasta pohjoiseen ja vajaat 60 kilometriä Mikkelistä etelään. Pertunmaan kaksi päätaajamaa, Kirkonkylä jaKuortti, sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan.[3]
PertunmaanNatura-kohteita ovat Mäyrävuoren–Seppälänjoen metsät, Ahvenjärven haka, Isosuo–Kivenholma, Sahinsuo, Anettu, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Punakiven–Ahvenjärven metsät ja Lautjärvi–Laukkala–Kaituenlampi.[4]
Hartosenpää, Hölttä, Joutsjärvi,Karankamäki,Kirkonkylä, Koirakivi, Kuhajärvi,Kuortti, Kälkyttä, Lihavanpää,Mansikkamäki, Nipuli,Ruorasmäki, Ruuttila, Sydänmaa ja Vastamäki.
Vuoden 2018 lopussa Pertunmaalla oli 1 713 asukasta, joista 707 asuitaajamissa, 994 haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pertunmaan taajama-aste oli 41,6 prosenttia.[5] Pertunmaan taajamaväestö jakautui kahden eri taajaman kesken:[6]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2018) |
|---|---|---|
| 1 | Pertunmaan kirkonkylä | 455 |
| 2 | Kuortti | 252 |
Kunnankeskustaajama on lihavoitu.
Pertunmaa on ollut savolaisten ja hämäläisten rajaseutua vuosisatojen ajan, ja siellä on rajakiviä 1400-luvulta.[7]
Itsenäinen kunta Pertunmaasta tuli vuonna 1926, kun se erosi emopitäjästäänMäntyharjusta.[7] Hartolan vanha puukirkko siirretiin Pertunmaalle ja vihittiin käyttöön vuonna 1927.[8]
Pertunmaan kunnanjohtaja 1. maaliskuuta 2020 alkaen oli kasvatustieteen maisteri Leena Ruotsalainen.[9] Hänen edeltäjänsä, vuodesta 1999 lähtien kunnanjohtajana toiminut Juha Torniainen[10] jäi eläkkeelle helmikuun 2020 alusta[9]. Kunnanvaltuustossa oli 17 paikkaa, joista seitsemän oli keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[11]
Vuonna 2015 kunnassa oli 621 työpaikkaa. Niistä 19 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[12]
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metallintyöstöyritys Pelaser, Ylähollon Energiamurskaus ja Pertu Components, jonka alaa ovat puun sahaus ja höyläys.[13]
Kunnan taloudellinen tilanne oli ollut jonkin aikaa huonolla tolallamaakunta- ja soteuudistuksen aiheuttamien suurten kulujen vuoksi.[14] Tämän vuoksi Pertunmaata luonnehdittiinkriisikunnaksi vuodesta 2021 lähtien.[15][16] Marraskuussa 2023 ilmoitettiin, että kunnalla ei ole enää varaa toimia itsenäisenä kuntana ja sen johdostavaltiovarainministeriö päätti esittää kuntaliitosneuvottelujen aloittamista.[17]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Pertunmaan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 2 868 | |||
| 1985 | 2 600 | |||
| 1990 | 2 499 | |||
| 1995 | 2 305 | |||
| 2000 | 2 178 | |||
| 2005 | 2 102 | |||
| 2010 | 1 936 | |||
| 2015 | 1 817 | |||
| 2020 | 1 685 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[18] | ||||
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pertunmaalla on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
Seurakunta toimii myös Mäntyharjun kunnan alueella.
Itsenäisenähelluntaiseurakuntana Pertunmaalla toimiiPertunmaan helluntaiseurakunta.[20]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pertunmaan alueella toimiiSaimaan ortodoksinen seurakunta.[21]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Pertunmaan kunnan nykyisellä alueella.[19]
Pertunmaan yhtenäiskoulussa (Kirkkotie 3) tarjotaan opetusta esikoulusta luokka-asteelle yhdeksän saakka.[22][23] Samassa kiinteistössä toimiiPertunmaan kirjasto. Vuoteen 2018 saakkaKuortissa toimi alakoulu (Kuortin koulu, Vanhatie 100), jonka yhteydessä sijaitsee Kuortin kirjasto.[24]
Kirkonkylän keskustassa sijaitsevaPertunmaan hyvinvointiasema tarjoaa sosiaali- ja terveysaseman palveluja.[25]
Kunnassa on neljä uimapaikkaa, joista Kisarannassa uidaan myös talvisin.[26]
Pertunmaan kirkko rakennettiin vuonna 1929 osinHartolan vanhan kirkon ja kellotapulin hirsistä. Pertunmaalla toimii monia matkailuyrityksiä ja Pöylinniemessä on myösleirintäalue. Pertunmaan matkailukohteita ovat muun muassa toriaukioPertuntori keskellä kirkonkylää,Vanha-Rantalan talomuseo Honkaniementien varressa ja Käsityöpuoti Talvikki, käsityöläisten oma puoti kirkonkylällä. Lisäksi KuortissaABC-liikennemyymälän välittömässä läheisyydessä on useita erilaisia liikkeitä. Pertunmaa on myöskesämökkikunta.
Vuoden 2011 tilastoissa Pertunmaalla myytiin toiseksi eniten alkoholia asukasta kohden Suomessa, 27,6 litraa absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna. Ykköstilaa pitää hallussaan Utsjoki, vastaava myynti oli 51,3 litraa. Lapin maakunnan myyntilukujen selityksenä on paitsi matkailijoiden suuri määrä, myös ruotsalaisten ja norjalaisten tekemät alkoholiostokset.[27]
Myös vuoden 2018Miss Suomeksi valittu, alkujaanlahtelaissyntyinenAlina Voronkova asui 15-vuotiaaksi asti Pertunmaalla.
Pertunmaanpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvullakisko eliveripalttu sekä ruisjauhosta, kermaviilistä ja kermasta leivotutröpörieskat, jotka paistetaan kaalinlehdellä taituohenpalan päällä.[28]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPertunmaaWikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheestaPertunmaa Wikimatkoissa
| Nykyiset kunnat:Hartola •Heinola •Joutsa •Luhanka •Sysmä |
| Entiset kunnat:Heinolan maalaiskunta •Leivonmäki •Pertunmaa |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
