| Pertti Salolainen | |
|---|---|
 Pertti Salolainen valtiosalissa | |
| Pääministerin sijainen | |
| Edeltäjä | Ilkka Kanerva |
| Seuraaja | Sauli Niinistö |
| Ministeri ulkoasiainministeriössä, ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) | |
| Edeltäjä | Jermu Laine |
| Seuraaja | Ole Norrback |
| Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja | |
1991–1994 | |
| Edeltäjä | Ilkka Suominen |
| Seuraaja | Sauli Niinistö |
| Kansanedustaja | |
23.3.1970–1.10.1996 21.3.2007–16.4.2019[2] | |
| Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. lokakuuta1940 (ikä 84) Helsinki |
| Arvonimi | ministeri (2004) |
| Puoliso | Anja Orvokki Salolainen (vih. 1964; k. 2005) |
| Tiedot | |
| Puolue | Kansallinen Kokoomus |
| Koulutus | kauppatieteiden maisteri (1969) |
| Tutkinnot | Helsingin kauppakorkeakoulu |
| Uskonto | luterilaisuus (panteisti)[3] |
| Infobox OK | |
Pertti Edvard Salolainen (s.19. lokakuuta1940Helsinki) onsuomalainenpoliitikko. Hän on toiminutkokoomuksenkansanedustajana (1970–1996, 2007–2019) ja puheenjohtajana (1991–1994) sekäministerinä (1987–1995).[2]
Salolainen työskenteli ennen kansanedustajan uraansaYleisradiossatoimittajana ja tuottajana vuosina 1962–1969. Vuosina 1996–2004 hän oli SuomensuurlähettiläsLontoossa.[2]
Salolainen syntyi 19. lokakuuta 1940 Helsingissä[2]välirauhan aikana ylikonstaapeli Edvard Salolaisen ja liikkeenharjoittaja Ella Salolaisen (o.s. Lundqvist) perheeseen.[4] Hän valmistui ekonomiksiHelsingin kauppakorkeakoulusta 1965 ja kauppatieteiden maisteriksi 1969.[2]
Salolainen aloitti uransaYleisradion tv-uutisten lukijana ja toimittajana 1962–1965. Hän oli Ylen taloudellisten ohjelmien tuottaja 1965–1966,BBC World Servicen suomenkielisen toimituksen toimittajaLontoossa 1966 ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja 1966–1969.[2]
Salolainen valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerranvuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa hän toimi muun muassasosiaalivaliokunnan varapuheenjohtajana (1970–1975) javaltiovarainvaliokunnan puheenjohtajana (1979–1987). Salolainen oli myösHelsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1972–1984.[2]
Salolainen toimiHolkerin hallituksen ministerinä ulkosiainministeriössä sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) vuosina 1987–1991.[1] Hän sai kyseenalaista julkisuutta 1989 olemallaKiinan ensimmäinen länsimainen valtiovierasTaivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen. Päätös matkasta tehtiin hallituksessa ja sillä oli tasavallan presidenttiMauno Koiviston hyväksyntä.[5][6]
Salolainen jatkoi ulkomaankauppaministerinäAhon hallituksessa toimien myös pääministerin sijaisena 1991–1995.[1] 1990-luvun alussa hän vastasi SuomenEU-jäsenyysneuvotteluista.[7] Salolainen oliETA-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 1990–1993 ja Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvottelevana ministeri 1993–1995.[2] Salolainen on kertonut myöhemmin häneen ja muihin silloisen hallituksen ministereihin kohdistuneista tappouhkauksista Suomen neuvotellessa EU-jäsenyydestä. Hän on kertonut joutuneensa tuolloinSuojelupoliisin suojelukseen, koska uhkauksia pidettiin vakavina.[7]
Vuonna 1991 Salolainen valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi[2]Ilkka Suomisen seuraajaksi.[8] Hän toimi tehtävässä vuoteen 1994,[2] jolloin häntä seurasiSauli Niinistö.[8] Salolainen jätti eduskunnan lokakuussa 1996 siirryttyään SuomensuurlähettilääksiLontooseen. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2004.[2] Hänen tilalle eduskuntaan nousiPirjo-Riitta Antvuori.[9]
Eduskuntavaaleissa 2007 Salolainen asettui kokoomuksen puheenjohtajaJyrki Kataisen toivomuksesta puolueen ehdokkaaksi Helsingissä, vaikka oli ehtinyt jo kieltäytyä ehdokkuudesta.[10] Hän palasi eduskuntaan kokoomuksen Helsingin ehdokkaista neljänneksi suurimmalla äänimäärällä (8 621 ääntä).[11] Aiemmissa vaaleissaan Salolainen oli ollut suurimpia ääniharavia.[12]Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Salolainen valittiin jatkokaudelle 6 205 äänellä.[13]
Salolainen on ollut eduskunnanulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 2007–2011 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2011.[2]Simon Wiesenthal -keskus vaati joulukuussa 2012 Salolaisen erottamista ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä, kun Salolainen oliYlen Aamu-tv:n keskustelussa esittänyt, etteiYhdysvallat voi ottaa näkyvämpää roolia Lähi-idän rauhanneuvotteluissa maan vaikutusvaltaisenjuutalaisvähemmistön vuoksi. Järjestön mukaan Salolainen toisti ”antisemitististä uutisankkaa juutalaisten salakerhoista”.[14] Salolainen itse piti väitettään puhtaasti ulkopoliittisena analyysinä ja totesi, ettei hänellä ole mitään tekemistä antisemitismin kanssa.[15] Hän olieduskunnan ikäpuhemies vuodesta 2015 lähtien ja ilmoitti vaalikauden 2015–2019 jäävän hänen viimeisekseen.[16][17]
Salolainen on ollut pitkään mukanaWWF:n toiminnassa. Hän toimi WWF:n Suomen rahaston hallintoneuvostossa ja rahaston varapuheenjohtajana 1972–1989 sekä myöhemmin puheenjohtajana 2006–2009.[18] Salolainen on myös rahaston kunniaperustaja vuodelta 1972.[2] Hän on muun muassa puolustanut Suomen vanhojen metsien suojelua ”ennen kuinbiotalous tuhoaa loputkin”.[19]
Lontoon City myönsi Salolaiselle vapaakansalaisen arvon 1998. Suomessa hän saiministerin arvonimen vuonna 2004. Salolaiselle on myönnetty myösSuomen Leijonan ritarikunnan suurristi 1994 jaSuomen Luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki.[2][18]
Salolainen sai vuonna 2017 kuningatarElisabet II:ltaBrittiläisen imperiumin kunnianosoituksenCommander of the Order of the British Empire,CBE. Arvonimi myönnettiin Salolaiselle tunnustuksena hänen työstään Suomen jaYhdistyneen kuningaskunnan välisten suhteiden hyväksi.[20]
_Ribbon.svg)
Brittiläisen imperiumin ritarikunta komentaja (2017)
Suomen Leijonan ritarikunta suurristi (1994)Salolaisen puoliso oli vuodesta 1964 laboratoriohoitaja Anja Salolainen[21] (o.s.Sonninen), joka sairastui luusyöpään vuonna 2000 ja kuoli helmikuussa 2005.[22] Heille syntyi kaksi lasta.[23] Salolainen on sotilasarvoltaanmajuri (2000).[2] Sittemmin Salolainen on seurustellut Niina Kosken kanssa ja he kihlautuivat itsenäisyyspäivänä 2018.[24]
Salolaisen harrastuksia ovat muun muassa luonto, valokuvaus, uinti ja tennis.[25]
| Eduskuntavaalit | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos |
| 1970 | Helsinki | 19 641 | Valittu |
| 1972 | Helsinki | 12 402 | Valittu |
| 1975 | Helsinki | 17 977 | Valittu |
| 1979 | Helsinki | 26 562 | Valittu |
| 1983 | Helsinki | 20 202 | Valittu |
| 1987 | Helsinki | 18 324 | Valittu |
| 1991 | Helsinki | 18 515 | Valittu |
| 1995 | Helsinki | 16 002 | Valittu |
| 2007 | Helsinki | 8 621 | Valittu |
| 2011 | Helsinki | 6 205 | Valittu |
| 2015 | Helsinki | 4 502 | Valittu |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPertti SalolainenWikimedia Commonsissa
