Pentti Olavi Kirstilä (26. toukokuuta1948Turku –24. huhtikuuta2021Helsinki[1]) olisuomalainenrikoskirjailija.[2]
Pentti Kirstilä valmistuiyhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1972Tampereen yliopistosta ja työskenteliAamulehden toimittajana 1969–1980. Vapaa kirjailija hän oli vuodesta 1980 lähtien.
Kirstilän poliisiromaaneille jarikosaiheisillenovelleille on luonteenomaista toisaalta tapauksia tutkivanpoliisin työn kuvauksenarkirealismi, toisaalta kirpeä, ajoin irvokaskinhuumori. Hänen tuotantonsa edustaa yllätyksellisiä psykologisia dekkareita.[2]
Kirstilän monien teosten päähenkilö onylikonstaapeliLauri Hanhivaara, joka toimii tutkijana jo Kirstilän esikoisromaanissaJäähyväiset rakkaimmalle (1977). Toinen keskeinen henkilöhahmo Kirstilän tuotannossa on huumepoliisi Kaistila, joka esiintyy romaaneissaIsku suoneen (1982) jaMunthe (1984).
Joukko Hanhivaara -romaaneja on sovitettu elokuvaksi. Tunnetuinlähde? niistä lieneeMatti KassilanJäähyväiset presidentille (1987), jossa Hanhivaaraa näytteleeAntti Litja. Ensimmäistä kertaa Hanhivaarana esiintyi kuitenkinTapani Perttu televisiosarjassaJäähyväiset lasihevoselle (1985). Myös kummatkin Kaistila-romaanit on kuvattu televisiolle. Päähenkilön nimi oli tosin vaihdettu Kaistilasta Hanhivaaraksi.
Kirstilä suomensi muutaman romaanin ja elämäkertateoksen. Hänen omia romaanejaan on käännettysaksaksi. Kirstilä oli naimisissa kirjailijaAnja Angelin kanssa. Aviopari kirjoitti vuosina 2005–2007 yhdessä kolme salapoliisiromaaniasalanimelläUrsula Auer.
- Jäähyväiset rakkaimmalle. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-08004-7
- Jäähyväiset ilman kyyneleitä. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08593-6
- Jäähyväiset presidentille. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09207-X
- Jäähyväiset lasihevoselle. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10288-1
- Isku suoneen. Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11498-7
- Jumalia ei uhmata. Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-10958-4
- Isku vasten kasvoja. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11884-2
- Munthe. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12616-0
- Kirkkaankeltaiset jäähyväiset. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-13021-4
- Sinivalkoiset jäähyväiset. Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13584-4
- Klassinen happokylpy. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16527-1
- Imelda. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18443-8
- Elektra. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-19074-8
- Miksi natsit eivät pidä viirupöllöistä? Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19823-4
- Saari meren rannalla. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20494-3
- Jäähyväiset unelmille. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21523-6
- Jäähyväiset menneisyydelle. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22225-9
- Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25060-0
- Hanhivaara ja saalistajat. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26160-2
- Hanhivaara ja mies joka murhasi vaimonsa. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27316-3
- Varo, kulta, varo: Pieniä sovinnollisia tarinoita. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 952-459-446-3
- Jäähyväiset Hanhivaaralle. Helsinki: CrimeTime, 2015.
- ↑Kuolinilmoitus.Satakunnan Kansa 6.6.2021, s. B20
- ↑abRantala, Risto – Turtia, Kaarina (toim.): Otavan kirjallisuustieto, s. 391. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
