| Pello | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
 | |
| Sijainti | 66°46′30″N,023°57′55″E |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Torniolaakson seutukunta |
| Kuntanumero | 854 |
| Hallinnollinen keskus | Turtola (–1949) Pellon kirkonkylä (1949–) |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala | 1 863,72 km² 52:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 737,73 km² |
| – sisävesi | 125,99 km² |
| Väkiluku | 3 191 209:nneksi suurin 31.12.2024 [2] |
| –väestötiheys | 1,84 as./km² (31.12.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 9,3 % |
| – 15–64-v. | 49,7 % |
| – yli 64-v. | 41,0 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| –suomenkielisiä | 97,1 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,7 % |
| – muut | 2,2 % |
| Kunnallisvero | 9 % 146:nneksi suurin 2025 [5] |
| Kunnanjohtaja | Katja Jaako-Körkkö[6] |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2021–2025[7] •Kesk. •Vas. •Kok. •PS •SDP | 7 4 2 2 2 |
| www.pello.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Pello (vuoteen 1949Turtola[8][9]) onSuomenkunta, joka sijaitseeLapin maakunnan länsiosassaTornionlaaksossa.Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on Pellon kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluuÖvertorneån kuntaan. Kunnassaasuu 3 191 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 863,72 km2, josta 125,99 km2 on vesistöjä.[1]Väestötiheys on 1,84 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolellaKolari,Ylitornio jaRovaniemi sekäRuotsin puolellaÖvertorneå jaPajala.
Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki,Juoksengin kylän kohdalla.
Nykyisen Pellon kunnan alueella on syntynyt kaksi Suomen pääministeriä:Kaarlo Castrén sekäPaavo Lipponen; tosin kummankin syntymäkunta oli nimeltään Turtola, jona Pello tunnettiin vuoteen1949 asti.
Pellossa on kaikkiaan 162 järveä.[10] NiistäMiekojärvi on sekä Pellon että Länsi-Lapin suurin järvi, ja Suomen 76. suurin järvi.[11]Pellojärvi on yksi Suomen tunnetuimmista muuttolintujen pysähdyspaikoista.[12]
Pellon ilmastotilastoa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pello on kärsinyt voimakkaasta muuttotappiosta 1980-luvulta lähtien, mikä on heijastunut myös kunnan talouteen. Kunnan asukasluku onkin pudonnut jo pienemmäksi kuin koskaan sotien jälkeen. Vuosina 1995–2007 Pellosta on kadonnut 171 valtion työpaikkaa, mikä on lukumäärällisesti 13:nneksi eniten (yhdessä kolmen muun kunnan kanssa) koko maassa tuona ajanjaksona. Asukaslukuun suhteutettuna sijoitus lienee suurempi.[13] Valtion työpaikkoja paikkakunnalla on ollut etenkinTelellä,Tielaitoksella,Tullilla sekäRajavartiolaitoksella. Telen työpaikat vähenivät automaation myötä, Tullin ja Rajavartioston lopullisesti viimeistään Schengenin sopimuksen vuoksi. Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiinkriisikunnaksi ja se joutui valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viimeisen vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin. Kunta on kohentanut talouttaan vuoteen 2010 mennessä eikä täytä enää kriisikunnan määritelmää.[14] Tällä hetkellä kunta ei ole minkään yhden suuren työllistäjän varassa, vaan suurin työnantaja on kunta itse. Paikkakunnalla on paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä, kuten Pantsarin Saha, muovijalosteiden valmistaja PelloPlast, alumiinikennolevyjen valmistaja Potma, Pellopuun hirsitehdas, ravintolaviihdepalvelu Feelment, sekä useita metsäkone- ja kuljetusliikkeitä. Pellon sijainti Norjaan menevän valtaväylän varressa onkin luonut hyvät edellytykset logistiikka-alan yrityksille.
Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa vuonna 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. On hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eliRuotsista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki = yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkinpoikkinaintirajahäät-kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät-kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempimuotoisena poikkinainti-kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.
Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Osin joppauksen ja osin laillisen maahantuonnin ansiosta rakennustarvikkeita oli länsirajalla muuta Lappia paremmin saatavilla ja Tornionlaakso jälleenrakennettiin muuta maakuntaa nopeammin. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa. Näiden innoittamina vuonna 2004 esitettiinkin ensi kertaaKaj Chydeniuksen säveltämä jaBengt Pohjasen kirjoittama Joppausooppera. Rooleissa oli muiden muassaKai Hyttinen.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.
| Pellon väestönkehitys 1975–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1975 | 5 760 | |||
| 1980 | 5 624 | |||
| 1985 | 5 855 | |||
| 1990 | 5 665 | |||
| 1995 | 5 420 | |||
| 2000 | 4 830 | |||
| 2005 | 4 477 | |||
| 2010 | 3 980 | |||
| 2015 | 3 623 | |||
| 2020 | 3 304 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[15] | ||||
Vuoden 2022 lopussa Pellossa oli 3 262 asukasta, joista 1 735 asuitaajamassa, 1 498 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pellon taajama-aste on 53,7 %.[16] Kunnassa on vain yksi taajama,Pellon kirkonkylä.[17]
Pellon kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Kaudella 2021–2025 keskustalla on seitsemän valtuutettua, vasemmistoliitolla neljä sekä kokoomuksella, perussuomalaisilla ja SDP:llä kaksi valtuutettua.[7] Valtuuston puheenjohtajana toimii Antti Mäkituomas (kesk.). Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tarmo Uusitalo (kesk.).[18]
Pellon kunnanjohtaja on Katja Jaako-Körkkö.[6] Hänet valittiin tehtävään maaliskuussa 2023.[19] Jaako-Körkön edeltäjä oli Eero Ylitalo, joka valittiin kunnanjohtajaksi tammikuussa 2018.[20]
Pellon kirkonkylä sijaitsee kunnan länsirajalla, Tornionjoen varressa, kutakuinkin kunnan puolivälissä. Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eliTornion suuntaan) vievänvaltatien 21 varressa sijaitsevatTurtolan jaJuoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitseepohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Sen kupeessa on myös pieni Ratasjärven kylä, joka usein mielletään osaksi Juoksenkia. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran jaMämmilän kylät.
Itään (eliRovaniemen suuntaankantatietä 83) mentäessä on kaksi kyläkeskittymää. Ensimmäinen on ns. Meltauksentien kylätSaukkoriipi,Konttajärvi,Ruuhijärvi sekäRattosjärvi, jotka sijaitsevat Saukkoriipillä Rovaniementiestä Meltaukseen haarautuvan kantatien 935 varrella. Toisen kyläkeskittymän muodostavatLankojärven,Sirkkakosken (Sirkan),Alposjärven jaLampsijärven kylät Lankojärven jaMiekojärven tuntumassa. Aivan kunnan itäisellä rajalla Raanujärven rannalla on Ylipään kylä.
Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eliKolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie,valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitseeOrajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevatLempeän,Naamijoen jaJarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieniOrangin kylä.
Pellon lukio sekä peruskoulu (yläkoulu ja alakoulu) ja päiväkoti sijaitsevat kirkonkylän koulukeskuksessa. Ahjolan teollisuusalueella onAmmattiopisto Lappian Pellon toimipiste. Kyläkouluja (peruskoulun luokat 1–6) toimi aikaisemmin Turtolassa jaLankojärvellä. Viimeinen kyläkoulu, Lankojärven kyläkoulu, suljettiin vuonna 2017. Turtolan koulu suljettiin hieman ennen tätä. Enimmillään kyläkouluja on ollut lähes joka kylässä, jopa 16 koulua yhtä aikaa.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pellossa on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]
Seurakunnan nimenmuutos tapahtui vasta vuonna 1975, 26 vuotta kunnan nimenmuutoksen jälkeen.
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimiirauhansanalaisuus, jolla on siellä paikallisyhdistys Pellon Rauhan Sana[22] sekävanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[23]. Muita kirkkokuntia edustaahelluntaiherätykseen kuuluva Pellon helluntaiseurakunta[24]. Lisäksi Pellossa on Jehovan Todistajien seurakunta.Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pellon alueella toimiiPohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvaLapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[25]
Vuonna 2021 Pellon työpaikoista 68,2 % oli palveluissa, 18,0 % jalostuksessa ja 10,7 % alkutuotannossa.[26] Vuonna 2022 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tornionlaakson Sähkö Oy, Pelloplast Oy ja TLS Verkko Oy.[27]
Kunnan läpi Tornionjoen vartta ja siten kunnan länsirajaa myötäillen kulkeevaltatie 21TorniostaKilpisjärven kauttaNorjaan. Kirkonkylältä alkaa poikittaisyhteyskantatie 83Sinetän kauttaRovaniemelle. Pellon halki kulkee myösTornio–Kolari-rautatie, jaVR:n henkilöliikenteenKolarin yöjunat pysähtyvätPellon rautatieasemalla. Junia kulkee tammi-huhtikuussa sekä kesä-joulukuussa ja vuoroväli vaihtelee kahdesta junasta viikossa kahteen junaan päivässä matkailusesongin mukaan.
Pellosta on suoria linja-autoyhteyksiä Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen Kolariin jaMuonioon sekä etelään Tornion jaKemin kautta ainaOuluun asti. Ruotsin puolella Ruotsin Pellon kylän kautta kulkevat Haaparannan ja Pajalan väliset linja-autot.
Lähin lentoasema Suomen puolella onRovaniemen lentoasema, Ruotsin puolellaPajala-Ylläksen lentoasema. MyösKemi-Tornion kenttä on kohtuullisen ajomatkan päässä.
Pellossa on rajanylityspaikkaTornionjoen yli Ruotsiin.Seututiellä 937 sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1972. Talvisin rakennetaan usein myös jäätiet rajan yli muun muassaTurtolaan jaJuoksenkiin.
Naapurikuntiin:
Etelään:
Pohjoiseen:
Matkailukeskuksiin:
(Ylläsjärvi 100 km /Äkäslompolo 105 km)
Ennen vuotta 1949 syntyneiden syntymäpaikkana on Turtola kunnan aiemman nimen mukaisesti.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPelloWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
