| Pavlo Skoropadskyi | |
|---|---|
| Павло Петрович Скоропадський | |
 Pavlo Skoropadskyi | |
| Ukrainan valtakunnanhetmani | |
| Edeltäjä | Myh’ailo Hruševskyi(Ukrainan radan puhemies) |
| Seuraaja | Volodymyr Vynnytšenko(Ukrainan direktoraatin puhemies) |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. toukokuuta1873 Wiesbaden,Saksan keisarikunta |
| Kuollut | 26. huhtikuuta1945 (71 vuotta) Metten,Baijeri,Saksa |
| Puoliso | Oleksandra Durnovo |
| Lapset | 4 |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus | |
| Infobox OK | |
Pavlo Petrovytš Skoropadskyi (ukr.Павло Петрович Скоропадський,ven.Павел Петрович Скоропадский,Pavel Petrovitš Skoropadski;3. toukokuuta1873Wiesbaden,Saksan keisarikunta –26. huhtikuuta1945Metten,Saksa) oliukrainalainenhetmani.
Skoropadskyi liittyiVenäjän armeijan ratsuväen upseeriksi ja oliensimmäisen maailmansodan puhjetessa 1914 kenraalimajuri ja prikaatinkomentaja. Hän johti 34. armeijakuntaa, jonka hän ukrainalaisti. Ukrainan kasakat valitsivat hänet lokakuussa 1917 ukrainalaisen kasakka-armeijanatamaaniksi.[1]
Ukrainan miehitettyään Saksan keisarikunta jaItävalta-Unkari nostivat Skoropadskyin 29. huhtikuuta 1918 vallankaappauksella valtaan. Hän jatkoi hallitsemistaan saksalaisten tuella 14. joulukuuta 1918 saakka. Skoropadskyin valtakauden Ukrainasta käytettiin nimitystä hetmanaatti eliUkrainan valtakunta, joka syrjäytti sitä edeltäneenUkrainan kansantasavallan. Syy saksalaisten tukemalle vallankaappaukselle oli se, että Saksa halusi Ukrainan luovuttavan viljaa vastineeksi Saksan ja Itävalta-Unkarin suojeluksestaNeuvosto-Venäjää mutta myösympärysvaltojen tukemaaKrimiltä toimivaaEtelä-Venäjän armeijaa vastaan. Skoropadskyin vallankaappaus perustui yleisukrainalaiseen maanviljelijöiden kokoukseen, joka julisti Ukrainan kansantasavallan mitättömäksi. Skoropadskyin hallitus ei ryhtynyt Ukrainan kansantasavallan kaavailemaanmaareformiin, suurtilojen jakamiseen maanviljelijöille, vaan hänen hallituksensa katsottiin periaatteessa tukeutuvan lähinnä vain suurmaanomistajiin. Hänen hallintonsa aikana Ukrainasta ei myöskään saatu toimitetuksi sitä määrää viljaa, minkä saksalaiset olisivat halunneet. Saksalla ei ollut sotaponnistustensa vuoksi maksukykyä, ja viljaa yritettiin ostaa Ukrainasta säänneltyihin alihintoihin, mihin maanviljelijät eivät suostuneet.
Skoropadskyin hallitus ehti kuitenkin hankkia Ukrainan itsenäisyydelle laajan diplomaattisen tunnustuksenlähde?, ja esimerkiksi Suomessa Ukrainan diplomaattisena edustaja oli 1919–1920Mykola Zaliznjak[2].
Ukrainan itsenäisyysmielisten kannalta Skoropadskyin hallitus teki suuren virheen, kun hän valtionpäämiehenä ilmoitti saksalaisille suostuvansa tulevaisuudessa liittovaltiosuhteeseen Venäjän kanssa sen jälkeen, kun Neuvosto-Venäjä olisi kukistettu.
Kansantasavalta taisteliUkrainan itsenäisyyssodassa Neuvosto-Venäjän lisäksi myös muun muassa Venäjän valkoisen liikkeen monarkististaEtelä-Venäjän armeijaa vastaan, ja siksi sen kannattajille oli liittovaltioajatus Venäjän kanssa vieras. Liittovaltioajatukset oli Ukrainassa kansantasavallan kannattajien osalta käsitelty Venäjänmaaliskuun 1917 vallankumouksesta Ukrainan itsenäisyysjulistukseen 1918selvennä. Skoropadskyi pakeni Ukrainasta joulukuussa 1918 ja asettui synnyinmaahansa Saksaan.lähde?
Toisen maailmansodan aikana Skoropadskyi kieltäytyi osallistumasta saksalaisten kanssa miehitetyn Ukrainan hallitsemiseen. Skoropadskyi kuoli ilmapommituksesta saamiinsa vammoihin luostarin sairaalassaBaijerissa 26. huhtikuuta 1945.lähde?
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa. |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPavlo SkoropadskyiWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
