Naula on eri aikoina, eri paikoissa ja eri tarkoituksia varten määritelty vaihtelevasti, mutta nykyään sillä tavallisimmin tarkoitetaan englantilaiseen avoirdupois-naulaan pohjautuvaa kansainvälistä naulaa, joka jakautuu 16unssiin (oz). Vuonna 1959Britannia,Australia,Etelä-Afrikka,Kanada,Uusi-Seelanti jaYhdysvallat vakioivat sen suhteessakilogrammaan:[3]
Yksikön niminaula juontuulatinan ilmauksestalībra pondō ’naulan painoinen’.[5] Saman ilmauksen alkuosasta johtuu naulan tunnuslb. Libra (kirjaimellisesti ’vaaka’) oli vanharoomalainen mittayksikkö, joka vastasi noin 327:ää grammaa. Libran kahdestoistaosaa tarkoittanutuncia puolestaan on irtautunut alkuperäisestä merkityksestään ja muuttunutunssiksi (engl.ounce; tunnusoz tulee vanhastaitalialaisesta sanastaonza).
Roomalainen libra oli standardoitu koko valtakunnassa, muttaLänsi-Rooman luhistuttua myös painostandardit hävisivät.Keskiajan epävakaissa ja epästandardeissa oloissa jokaisella kaupungilla oli omat mittayksikkönsä. Niinpä naula saattoi joskus jakautua 12 unssin sijasta 15 tai 16 unssiin, ja sen mitta saattoi vaihdella 300 g:sta 550 g:aan.
Rooman valtakunnan peruina useimmissa Euroopan maissa on ollut käytössä jokin naulaa vastaava painoyksikkö, kuten ranskalainenlivre, saksalainenPfund, ruotsalainenskålpund ja venäläinenfunt (фунт).Vanhoissa suomalaisissa mittayksiköissänaula oli noin 425 g.[6] Amerikansuomessa käytettypauna onanglismi ja muunnelmaenglannin sanastapound.
Metrijärjestelmään siirryttäessä muun muassa Ranskassa ja Saksassa naulan mitaksi vakioitiin täsmälleen 500 g, ja tässä merkityksessä sitä saatetaan yhä käyttää SI-järjestelmänkin epävirallisena lisäyksikkönä esimerkiksi ruokaostoksia tehtäessä.
Pelkästään Englannissa on ollut käytössä useita vaihtelevasti määriteltyjä naulamittoja, joiden perusyksiköksi vakioitiin lopulta yhtenäinengraanimitta (n. 64,8 mg eli 1/16 g). Nykymääritelmän mukaan towerinnaula on 5 400 graania (n. 350 g), troy-naula 5 760 graania (n. 373 g) ja avoirdupois-naula 7 000 graania (n. 454 g).
Skotlannissa oli oma standardoitu naulamittansa, joka säilyi käytössä vuoteen 1748.lähde?
HopeapenniEdvard I:n hallintokaudelta (1272–1307).
Towerinnaula jakautui 12 unssiin kuten roomalainen librakin aikoinaan. Nimensä se sai siitä, että senmallikappaletta säilytettiin Englannin kuninkaallisessa rahapajassa, joka sijaitsiLontoon Towerissa.[7]
Towerinnaulaa kutsuttiin vanhastaanrahanlyöjän naulaksi, sillä sen avulla määrittyi Englannin rahayksikönpunnan arvo. Alkujaananglosaksisen kuningasOffan (757–796) käyttöön ottamassa rahajärjestelmässä yksi punta oli samanarvoinen kuin naula sterling-hopeaa,[8] mistä yhä johtuu punnan virallinen nimipound sterling.[9] Tästä hopeamäärästä lyötiin 240penniä (joiden yhteisarvo vastasi yhtä puntaa), ja koska hopeapennit olivat vakiopainoisia (1/20 unssia), niitä voitiin käyttää paitsi maksuvälineinä myöspunnuksina.[8] 1400-luvulle tultaessa alkuperäinen painosuhde ei tosin enää pätenyt, sillä hopean hinta oli noussut ja yhdestä naulasta lyötiin 360 hopeapenniä (eli yksi naula hopeaa oli arvoltaan 1,5 puntaa).[10]
Vuonna 1527 towerinnaulan käytöstä luovuttiin ja punnan arvo kytkettiin troy-naulaan.[11]
Troy-naula eli apteekkarin naula jakautui 12 unssiin niin kuin towerinnaulakin, mutta troy-unssin mitta perustui hieman suurempaan graanikokoon. Aikoinaan troy-unssin perusteella määriteltiin myös avoirdupois-naula, mutta nykyään avoirdupois-unssi ja troy-unssi eroavat jonkin verran toisistaan, koska keskiaikaiset mittausvälineet ja -tavat olivat epätarkkoja ja sitä paitsi määritelmät ovat myöhemmin muuttuneet.
Troy-naulan nimen oletetaan juontuvan koillisranskalaisenTroyes’n kaupungin naulamitasta,[7] joka oli tunnettu siitä, ettei sen mallikappaleen massa muuttunut vuosisatoihin. Vaihtoehtoisen selityksen mukaan troy-naula periytyisi suoraan roomalaisesta librasta[12] ja sen nimi tulisi niin ikään vaakaa tarkoittaneestamuinaisenglannin sanastatroi.[13] Virallisissa asiakirjoissa troy-naula tosin mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1414.[11]
Mahdollisesti nimitystroy ei alun perin tarkoittanut niinkään mittayksikköä vaan tapaa, jolla punnittiin arvotavaroita erotukseksi bulkkitavaroista.[13]Henrik VII vakiinnutti troy-naulan erityisesti jalometallien, apteekkituotteiden ja leivän mittayksiköksi vuonna 1497, ja vuonna 1527Henrik VIII sääti, että punnan arvo määrittyi troy-naulan eikä aiemmin käytetyn towerinnaulan mukaan.[11]
Troy-naulasta luovuttiin virallisesti vuonna 1878, mutta troy-unssin käyttö sallittiin yhä jalometallien ja jalokivien sekä apteekkituotteiden kaupassa.[14] Myöhemmin brittiapteekeissa on siirrytty käyttämään SI-järjestelmän mittayksiköitä.
Avoirdupois-naula kehitettiin suunnilleen 1200- ja 1300-luvun vaihteessa kansainvälisenvillakaupan tarpeisiin. Englannin kieleen lainautunut nimitysavoirdupois[ˌævəɹdəˈpɔɪz] on väännösmuinaisranskan ilmauksestaavoir de pois[avwaʁ də pwɑ] taianglonormannin ilmauksestaaveir de peis ’olla painava, painavat tavarat’.[15] Alun perin se viittasi bulkkitavaroihin, joita punnittiin karkeammin menetelmin kuin arvotavaroita.[16] Erään oletuksen mukaan avoirdupois-naulan mallina toimiFirenzessä tuohon aikaan käytössä ollut naulamitta, joka oli tullut tutuksiVälimeren maihin villaa vieneille englantilaiskauppiaille.[17]
Henrik VII:n hallintokaudella vuonna 1497 avoirdupois-naula virallisesti vakioitiin troy-unssin avulla siten, että yhdestä avoirdupois-naulasta lyötiin 16 unssia kultarahoja, joista 12 unssia (yksi troy-naula) meni kiertoon rahoina, kaksi unssia meni verona kuninkaalle, yksi unssi meni verona kaupungille ja yksi unssi oli rahanlyöjän palkka.lähde?
1500-luvun lopullaElisabet I yhtenäisti englantilaista yksikköjärjestelmää kieltämällä muiden kuin avoirdupois-naulan käytön – poikkeuksena troy-naula, joka säilyi rahojen ja jalometallien sekä apteekkituotteiden mittayksikkönä.[18]
Vuosisatojen kuluessa avoirdupois-naulan määritelmää tarkistettiin monta kertaa, ja brittiläinen naula (imperial pound) ja yhdysvaltalainen naula (U.S. pound avoirdupois) täsmentyivät hieman toisistaan poikkeaviksi, kunnes ne vuonna 1959 vakioitiin nykyiseksi kansainväliseksi naulaksi.[3]
Oheinen muuntotaulukko suhteuttaa perinteisiä Englannissa käytettyjä naulamittoja (avoirdupois-naula, troy-naula, towerinnaula, kauppiaidennaula ja lontoonnaula) toisiinsa sekä metriseen naulaan (500 g). Perinteisten naulamittojen suhteutus metrijärjestelmään on likiarvoinen.
Monien vanhojen yksiköiden tavoin naulaa on käytetty sekämassan ettäpainon ja sen mukaisesti muunkinvoiman yksikköinä. Voiman yksikkönä naula on voima, jolla maa vetää puoleensa yhden naulan massaa. Arkielämässä ei yleensä ole merkitystä sillä, käsitetäänkö ne massan vai painon yksiköiksi, mutta tieteessä ero on tärkeä samoin kuin muodostettaessa johdannaisyksiköitä esimerkiksienergialle,teholle japaineelle. Brittiläisessäabsoluuttisessa järjestelmässä (British absolute system) naula on määritelty massayksiköksi, mutta varsinkin insinöörien käyttämässägravitaatiojärjestelmässä (British gravitational system) sitä vastoin voimayksiköksi[19]. Kun naulaa käytetään voimayksikkönä, siitä käytetään tunnustalbf[1].
Gravitaatiojärjestelmään sisältyy myös johdettu, harvoin käytetty massayksikköslug. Se on massa, joka saa kiihtyvyyden 1 ft/s2, kun siihen vaikuttaa 1 naulan voima. Yksi slug on noin 32,174 lb tai 14,6 kg. Vastaavasti absoluuttisessa järjestelmässä on myös voimayksikkö poundaali (poundal, pdl) eli voima, jolla yhden naulan massa saa kiihtyvyyden 1 ft/s2 (1 pdl = 1/32,174 lbf = 0,031 081 lbf ≈ 0,138 N). Näiden erojen ymmärtäminen on vaikeaa jopa anglosaksisille insinööreille, ja massan (inertian) sekä painon (normaalivoiman) sekoittaminen toisiinsa on johtanut onnettomuuksiinkin.
Barbrow, Louis E. & Judson, Lewis V.: Weights and measures standards of the United States: a brief history. U.S. Department of Commerce: National Bureau of Standards, 1976. Saatavilla nettiversiona Viitattu 21.4.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
