Patagonianpingviini (Spheniscus magellanicus) on eteläamerikkalainenpingviinilaji, joka on kaikkein yleisinjuovapingviineistä (Spheniscus). Lajin lähimmät sukulaislajit ovatafrikanpingviini,perunpingviini jagalapagosinpingviini.
Patagonianpingviini on keskikokoinen, mustavalkea ja kooltaan 70–76 cm. Pää on musta, jossa kulkee leveä valkea raita lähtien silmän takaa kiertyen korva-aukon ja leuan yhtyen kaulassa. Ylävartalo on mustaharmaa ja alavartalo valkoisen vivahteinen. Pään ja rinnan välissä on kaksi mustaa raitaa, joista alempi on hevosenkengän muotoinen.
Lajin pesintäalueita ovat rannikkoalueetArgentiinassa,Chilessä jaFalklandinsaarilla ja jonkin verran muuttaaBrasiliaan.
Patagonianpingviini pesii pensaiden alla tai koloissa. Naaras munii kaksi munaa. Sekä koiras että naaras osallistuvat haudontaan vaihtaen vuoroa 10–15 päivän välein. Poikaset kuoriutuvat 39–42 päivän haudonnan jälkeen. Pesässä poikaset ovat 29 päivää, jolloin niitä ruokitaan 2–3 päivän välein.
Chilen Punta Arenaksessa sijaitsee suojeltu luontokohde ja pingviinireservaatti nimeltään Isla Magdalena. PingviinireservaatissaIsla Magdalenalla (Arkistoitu – Internet Archive) Patagonian pingviinit kuoriutuvat noin joulukuun alkupäivinä.
Laji syökaloja,nilviäisiä jaäyriäisiä. Patagonianpingviini juo merivettä, josta se suodattaa suolan erityisillä rauhasilla.
- ↑BirdLife International: Spheniscus magellanicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)