| Pasila | |
|---|---|
| Böle | |
 Pasilan rautatieasema, vasemmallaVeturitie. | |
 Kaupungin kartta, jossa Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat | |
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 17 |
| Pinta-ala | 4,22 km² [1] |
| Väkiluku | 15 485[2](31.12.2024) |
| Väestötiheys | 3 669 as./km² |
| Työpaikkoja | 34 782 kpl [3] (31.12.2022) |
| Osa-alueet | Itä-Pasila,Keski-Pasila,Länsi-Pasila,Pohjois-Pasila |
| Postinumero(t) | 00230 (Pohjois-Pasila), 00240 (Länsi-Pasila ja Keski-Pasila), 00520 (Itä-Pasila) |
| Lähialueet | Alppiharju,Haaga,Kumpula,Käpylä,Laakso,Oulunkylä,Pikku Huopalahti,Ruskeasuo,Taka-Töölö,Vallila |
| Infobox OK | |
Pasila (ruots.Böle, ennenFredriksberg) onHelsingin kantakaupunkiin kuuluva keskinenkaupunginosa ja peruspiiri, joka sijaitsee noin kolme kilometriä keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovatKeski-Pasila,Itä-Pasila,Länsi-Pasila jaPohjois-Pasila. Vuoden 2024 lopussa Pasilassa oli asukkaita lähes 15 500.[2] Työpaikkoja kaupunginosassa oli vuonna 2022 noin 34 800.[3]
Pasilassa on käynnissä voimakas rakentaminen, ja kaupunginosan työpaikkamäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een. Myös alueen asukasmäärän on arvioitu nousevan 30 000:een.[4] Pasilaa on toisinaan luonnehdittu ”Helsingin toiseksi keskustaksi”.[5] Pasilan keskeisiä rakennuksia ovat muun muassaPasilan rautatieasema ja siihen liittyväTripla-kompleksi,Helsingin pääkirjasto,pääpoliisiasema,Helsingin Messukeskus,Helsinki-halli jaPasilan linkkitorni.
Vielä 1800-luvulla Pasila oli kaupunkisuunnittelun kannalta merkityksetön, mutta huomiota siihen alkoivat 1900-luvulla kiinnittää esimerkiksi arkkitehditEliel Saarinen jaAlvar Aalto. Pasilaa on myöhemmin kuvailtu muun muassa ”suunnitelmallisen kehittämisen voimannäytteeksi” ja ”keskustan paisuntasäiliöksi”, ja sitä on verrattu esimerkiksi Pariisin kaupunginosaanLa Défenseen, joka rakentamattomana alueena on tarjonnut tilaa ja mahdollistanut toiminnallisia ratkaisuja varsinaisen keskusta-alueen ulkopuolella, mikä on säästänyt keskustaa erilaisilta purkuhankkeilta. Itä- ja Länsi-Pasila rakentuivat eri aikakausina ja erilaisille ihanteille selkeästi toisistaan erillisiksi kokonaisuuksiksi, joita erotti Pasilan keskiosan rautatiealue leveine ratapihoineen. Sittemmin Keski-Pasilan, johon on viitattu myös ”kolmantena Pasilana”, on kuitenkin ollut tarkoitus yhdistää osa-alueet selkeämmin yhdeksi kokonaisuudeksi.[6]
Nykyisen Pasilan alueella sijaitsi aikoinaanFredriksberg-niminen tila, joka oli saanut nimensä todennäköisesti omistajansa, Carl Fredrik Winqvistin mukaan. Kun tilan alueelle perustettiinPasilan rautatieasema, se sai alkujaan myös nimen Fredriksberg. Fredriksbergin tilan naapurina oli Bölen tila, joka jo vuonna 1650 oli lahjoitettu Helsingin kaupungille maistraatinpalkkatilaksi. Nimi Böle, joka tarkoittaa uudistilaa ja on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Böhle, on nykyisinkin Pasilan ruotsinkielisenä nimenä.
Suomenkielinen nimi Pasila johtuu Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta,Iitissä vuonna 1848 syntyneestä Carl Pasilasta, joka ylläpiti alueella myös kauppaa. Hän tuli alueella niin tunnetuksi, että hänen nimeään alettiin käyttää Fredriksbergin suomenkielisenä vastineena. Vuonna 1925 Pasila vahvistettiin Fredriksbergin rautatieaseman suomenkieliseksi nimeksi. Kun aseman läheisyyteen, suurimmaksi osaksi kuitenkin Bölen tilan alueelle syntyi 1900-luvun alussa esikaupunkiasutusta, sitä alettiin myös nimittää Fredriksbergiksi, mutta Pasila vakiintui jo 1910-luvulla myös tämän asutusalueen suomenkieliseksi nimeksi. Vuonna 1927 virallistettiin nimet Pasilan esikaupunki (ruots.Böle förstad) ja Böölen tila (ruots.Böle hemman). Nimi Pasilan esikaupunki virallistettiin vuonna 1927, mutta Bölen tilan suomenkielisenä nimenä oli Böölen tila.[7]
Böle tuli myös Pasilan rautatieaseman ruotsinkieliseksi nimeksi 27. toukokuuta 1990.[8] Vanha nimi Fredriksberg on enää käytössä vain Länsi-Pasilassa sijaitsevan lyhyen Fredriksberginkadun nimessä.
Keski-Pasilan kautta kulkeeSuomen päärata, ja siellä sijaitseePasilan rautatieasema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin hetiHelsingin päärautatieaseman jälkeen. Kaikkilähi- ja kaukoliikenteenjunat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia.RantarataTurun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.
Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaanTöölönjärvi.[9] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaanVR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[10] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmiToralinna ja sitä ympäröivät kaksi saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi.
Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön.[11][12]
Välittömästi aseman länsipuolella ja siihen kiinteästi liittyvänä sijaitsee vuonna 2019 valmistunut kauppakeskusTripla. Liiketilojen määrällä mitattuna se on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Aseman ja Triplan eteläpuolella onItä- jaLänsi-Pasilan yhdistäväPasilansilta. Pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä,Veturitie, kulkee rautatien vieressä, osittain tunneloituna kauppakeskuksen alitse. Kauppakeskuksen pohjoispuolella on rakenteilla asuntopainotteinen Ratapihakorttelien alue, ja Pasilansillan eteläpuolelle on rakenteilla yhdeksän tornitalon ryhmä.[13]
Alueen pohjoisosassa sijaitsevat Suomen suurin monitoimihalliHelsinki-halli (ent. Hartwall Arena) sekäIlmalan rautatieasema. Eteläosassa sijaitseePasilan veturitallit.
Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. Alue on tiiviisti rakennettu, ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itä-Pasilaa ei kuitenkaan voi tiiviydeltään verrata kantakaupungin umpikortteleihin. Itäpuolella aluetta sivuaa vilkasliikenteinenMäkelänkatu.
Alueen vanhoista rakennuksista jäi jäljelle vain vanha asemarakennus, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaanRauhanasemaksi, sekä yksi VR:n henkilökunnan asuintalo, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja.
Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kutenHelsingin Messukeskus,Helsingin pääkirjasto,Väylävirasto,Maanmittauslaitos,Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,Eläketurvakeskus jaHSL. Alueella on myös usean järjestön, kutenAkavan,Tekniikan akateemisten jaInsinööriliiton, toimistot. Kouluja alueella ovatBusiness College Helsinki jaHaaga-Helia ammattikorkeakoulu. Itä-Pasilan näkyvin maamerkki onElisan linkkitorni.
Länsi-Pasilan keskiosassa sijaitsi alun perin puutalokaupunginosa, jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Alueella asui pääasiassa työläisiä. 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja alue päätettiin purkaa uusien kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin vuonna 1977, ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.
Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Reijo Jallinoja johti projektipäällikkönä myös Länsi-Pasilan kaavoitusta, mutta koska Itä-Pasila oli alusta lähtien saanut osakseen runsaasti arvostelua, alue suunniteltiin perinteisempään tyyliin.[14] Niinpä Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.
Länsi-Pasilassa sijaitsevat muun muassaPasilan poliisitalo jaOtavamedian toimitalo. Länsi-Pasilaan kuuluvat myösAuroran sairaalan jaYleisradion sekäMTV:n laajat tonttimaat alueen etelä- ja pohjoispäässä. Länsipuolellaan alue rajoittuuHelsingin keskuspuistoon.
Pohjois-Pasila sijaitseeHakamäentien pohjoispuolella,pääradan jaKeskuspuiston välissä. Alueella sijaitseePosti Groupin pääkonttori, postin lajittelukeskus sekäPohjolan Liikenteen varikko. Pohjois-Pasilaan rakennetaan 2020-luvulla kaksi uutta asuntoaluetta, 26 hehtaarin kokoinen Postipuisto ja 17 hehtaarin kokoinen Eteläinen Postipuisto. Joukkoliikennettä varten on suunniteltu raitiotien jatkamista Ilmalasta.[15]
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |  | |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri | ||
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri | ||