Pariisi (ransk.Paris,[paʁi]ⓘ(ohje)) onRanskan jaÎle-de-Francen alueenpääkaupunki. Se muodostaa myös omaa nimeään kantavandepartementin, johon ei Pariisin lisäksi kuulu muitakuntia. Varsinaisessa Pariisissa (Commune de Paris) asuu noin 2,13 miljoonaa ihmistä (2021)[3] ja koko Île-de-Francen alueella noin 11,9 miljoonaa (2013).[4] Varsinaisen Pariisin vuonna 2010 mitattu väestötiheys on 21 288 asukasta neliökilometrillä. Pariisi onEuroopan unionin väkiluvultaan suurinmetropolialue.[5] Maailman metropolialueista se on 30 suurimman joukossa.
Pariisi on yksi maailman suosituimmista turistikaupungeista. Suur-Pariisiin saapuu yli 45 miljoonaa turistia vuodessa, joista 27 miljoonaa on kansainvälisiä kävijöitä.[6] Kaupunkia pidetään yhtenä maailman tärkeimmistäkulttuurin,politiikan,gastronomian jamuodin keskuksista.[7]
Pariisi sijaitsee pohjoisessa RanskassaSeine-joen varrella niin sanotussa Pariisin altaassa, 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein maastonkohta kaupungin rajojen sisäpuolella on 130 metriä korkeaMontmartren kukkula kaupungin pohjoisosassa. Kaupungin keskustassa sijaitsee kaksi saarta,Île de la Cité jaÎle Saint-Louis.[8]
Seine virtaa kaupungin läpi idästä länteen. Sen vuoksi joen pohjoispuolta sanotaan tavallisesti Oikeaksi rannaksi (ransk.Rive Droite) ja eteläpuolta Vasemmaksi rannaksi (Rive Gauche). Oikealla rannalla on vanhastaan ollut kaupungin liike-elämän keskus. Vasen ranta sen sijaan on tullut tunnetuksi ennen kaikkea kulttuurin keskuksena, jonka keskeisin osa on perinteinen yliopistokaupunginosaQuartier latin.lähde?
Pariisin esikaupunkeja ovat muun muassaBoulogne-Billancourt,Argenteuil,Versailles,Montreuil,Saint-Denis,Nanterre jaVitry-sur-Seine. Varsinaisen Pariisin kaupunginpinta-ala on 105,4 neliökilometriä, joka on alle puoletHelsingin maapinta-alasta. Jos ei lasketa mukaan kaupungin laitaman suuriaBois de Boulognen jaBois de Vincennesin puistoja, kaupungin pinta-ala on vain 86,9 neliökilometriä. Pariisin pieni pinta-ala johtuu siitä, että sen rajoja ei ole puistoalueita lukuun ottamatta laajennettu vuoden 1860 jälkeen. Kaupungin asukkaat käyttävät ympäröiviä suuria metsiä virkistysalueina.Asukastiheys on noin 20 000 asukasta neliökilometriä kohden.lähde?
Vuotuinen keskilämpötila on 10,6 °C ja sademäärä 650 millimetriä. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen päivän ylin lämpötila on 24,4 ja 24,6 °C, ja kylmin tammikuu, keskimääräinen alin 2,5 °C. Sateisinta on toukokuussa 65 millimetriä), kuivinta helmikuussa (44 millimetriä).[9]
Pariisista puhuttaessa ei usein mainita eläimiä, koska niitä ei tiiviin asutuksen myötä ole merkittävästi. Koiriakaan ei sallita joka puolella Pariisia.[10] Pariisin viranomaisten vuonna 2008 tekemän arvion mukaan kaupungin rottapopulaatio kattaa yli kahdeksan miljoonaa yksilöä.[11]
Yksittäisiä susihavaintoja raportoidaan Pariisin esikaupungeissa säännöllisin väliajoin.[12] Metropolialueelle levinneet sudet vaeltavat kuitenkin lähinnä yksin. Susien tarkkailuun keskittyvän ryhmän, Alliance avec les loupsin, puheenjohtaja Manoël Atman ja Observatoire du loup kertoivat vuonna 2017, että sudet harhailevat vapaasti Yvelinesin ja Essonnen departementtien välillä.[13][14] Ensimmäisen kerran susia havaittiin noin 320 kilometrin päässä Pariisista vuonna 2016.[12] ”Voimme varmuudella sanoa, että siellä on kiertänyt kolme sutta viime vuoden toukokuusta lähtien. Kolmas vaeltaa yksin”, totesi Atman vuoden 2017 tammikuussa.[13] Susien toimintaa läheltä seuraava Troy Bennett kertoi BBC:lle jo lokakuussa 2015, että sudet siirtyvät rauhoituksen myötä Ranskan pohjoisosiin, muun muassa Pariisiin.[12]
Näkymä PariisinLatinalaiskortteleiden alla sijainneenroomalaisen kylpylän raunioilta.Keskiaikainen Château du Louvre, Palais duLouvren edeltäjä. Limbourgin veljekset,Très Riches Heures du Duc de Berry; Lokakuu, (1412–1416).
Nykyisen Pariisin paikalla on ollut asutusta viimeistäänkivikaudella 7000-luvulla eaa.[15]Antiikin aikana paikalla sijaitsi alun perinkelttiläisenpariisien heimonoppidum eli pienehkö kaupunkimainen asutus nimeltäLutetia. Se oli rakennettuÎle de la Citén saarelle, jonka pariisit asuttivat noin vuonna 250–225 eaa.[16][17] Kaupungin nimi tarkoitti ”paikkaa lähellä suota”.[18] Ensimmäinen historiallinen maininta kaupungista onJulius Caesarilla. Hän kutsuu sitä nimelläLutetia Parisiorum, ”pariisien Lutetia”.[19]
Roomalaiset valtasivat LutetianGallian sodassa vuonna 52 eaa. Kaupunki oli tuhoutunut sodassa jos ei kokonaan niin osittain, ja se rakennettiin uudelleen gallo-roomalaiseksi kaupungiksi.[16] Roomalaisen Lutetian keskus oli joen eteläpuolella nykyiselläMontagne Sainte-Genevièven kukkulalla.[16] Sen väkiluvuksi on arvioitu 5 000–10 000 henkeä,[15] toisin sanoen se oli suhteellisen pieni Gallian suuriin roomalaisaikaisiin kaupunkeihin verrattuna, eikä se ollutprovinssinsa pääkaupunki.[20][21]
Germaanikansojen hyökkäykset Lutetiaan alkoivat 100-luvun lopulla, ja joen eteläpuolinen kaupunki tuhottiin 200-luvun puolivälissä.[17] Asukkaat pakenivat Île de la Citélle ja linnoittivat sen.[20] Kristinusko levisi kaupunkiin 200-luvulla, ja Pariisin ensimmäiseksi piispaksi on sanottupyhää Dionysiusta.[17] Lutetia, kuten monet muut gallialaiset kaupungit, otti ajan kuluessa asukkaidensa nimen ja alettiin tuntea nimelläCivitas Parisiorum tai vainParisium, mistä nykyinen nimiParis on johdettu.[17][21]
Pariisin merkitys alkoi kasvaa uudestaan, kun kreiviHugo Capet valittiin 987 frankkien kuninkaaksi ja Pariisista tulikapetingien dynastian keskuspaikka.[17] Kaupunki hyötyi keskeisestä paikastaan joen varrella. Ensimmäisetkillat perustettiin 1000-luvulla.[22] Kruunu myi 1141 tärkeimmän sataman kauppiaille, jaLudvig VII antoi niille jokikaupan monopolin.[17]Marais’n suoalue kuivattiin maataloutta varten, ja vuonna 1183 perustettiinLes Hallesin ruokatori.Louvren palatsi rakennettiin 1200-luvulla rantalinnoitukseksi.[22]Filip II (valtakausi 1179–1223) päällysti teitä, laajensi muuria ja tunnusti vuonna 1200 virallisestiPariisin yliopiston. Sen myötä alkoi myös Pariisiin jako kolmeen osaan, oikealla rannalla oli kauppiaat, linnoitus Île de la Citélla ja vasemmalla rannalla yliopisto sekä akatemia.[23]
Pariisin kehitystä hidastivat 1300- ja 1400-luvuillasatavuotinen sota (1337–1453) jamusta surma (1348–1449). Näiden Pariisissa syntyi myös sisäisiä levottomuuksia.[23]Burgundin herttuakunta liittoutui vuonna 1420 englantilaisten kanssa ja valtasi Pariisin. EnglanninHenrik VI:stä tuli 1422 myös Ranskan kuningas, ja lapsikuninkaan sijaishallitsijaksi valittiinJohn Plantagenet. Pariisi oli koko ajan ranskalaisten piirittämänä.Jeanne d’Arcin johdattamat ranskalaisjoukot olivat voittaneet EnglanninOrléansin taistelussa, muttaPariisia hän ei vuonna 1429 onnistunut valtaamaan. Pariisi palasi ranskalaisille vasta 1436.[24][23]
Pariisin 12 vanhinta kaupunginosaa. Ympäröivä harmaa alue havainnollistaa kaupungin koon vuoden 1860 laajentumisen jälkeen.
Italialainenrenessanssi alkoi 1500-luvun alussa levitä Ranskaan. Sen vaikutus oli erityisen voimakasFrans I:n aikana 1515–1547. Frans palautti Pariisin myös kuninkaallisten keskeisimmäksi asuinpaikaksi. Louvren palatsia kehitettiin kuninkaallisia varten, jaKatariina de’ Medici rakennuttiTuileries’n palatsin.[25]
”Aurinkokuningas”Ludvig XIV astui valtaan viisivuotiaana 1643.[24] Hänen aikanaan puhkesiFronde-kapina, jossaaateliset ja porvaristo nousivat vastustamaan kuninkaanvaltaa. Tämän vuoksi kuninkaanpalatsi siirrettiin läheiseenVersailles’n kaupunkiin.[26] Ludvig XIV:n aikana Pariisia ympäröineet kaupunginmuurit purettiin, ja niiden paikalle rakennettiin Pariisin ensimmäisetbulevardit.[27]Champs-Élysées hahmoteltiin 1667. Pariisin uudistumisesta vastasi pitkälti kuninkaan rakennusten tarkastajaJean-Baptiste Colbert.[25]
Pariisin muurien ulkopuolelle oli muodostunut joukko esikaupunkeja, joista käytettiin nimitystäfaubourg. Ne liitettiin vuonna 1701 virallisesti Pariisiin.[28] 1780-luvulla kaupunki ympäröitiin lähinnä tullivalvontaa vartenuusilla muureilla,[29] ja myös Pariisin suuriRiemukaari rakennettiin muurien varrelle.[30]
Napoleonin noustuaRanskan ensimmäisen keisarikunnan keisariksi hän rakennutti 1806 PariisiinÉtoilen jaCarrouselin riemukaaret. Kaupunkiin rakennettiin myös monia julkisia rakennuksia sekä siltoja, kanavia ja riemukaaria. Pariisin tuli 1800-luvun alkupuolella myös kaasuvalot ja kaupungissa alkoi 1828hevosbussiliikenne ja 1837 Pariisiin saapui ensimmäinen rautatie.[31] Viimeiset Pariisia ympäröivätpuolustusmuurit rakennettiin 1840-luvulla vielä joitakin kilometrejä edellisiä ulommaksi.[32] Alkujaan ne sijaitsivat selvästi kaupungin rajojen ulkopuolella, muttavuoden 1860 alueliitoksessa ne tulivat kaupungin rajaksi.[30] Muurien paikkeilla kaupunkia kiertää nykyäänPériphérique-moottoritie.[32]
Monet Pariisin osat eivät olleet vuosisatoihin kehittyneet, kunNapoleon III määräsi Seinen prefektinGeorges Eugène Haussmannin uudistamaan kaupunkia.[31][33]Haussmannin kaupunkiuudistuksissa monet keskeiset osat rakennettiin uudelleen.[34] Samalla purettiin paljon keskiaikaista Pariisia. Tieverkostoa uudistettiin kaoottisista kapeista kujista suoriin ja leveisiin katuihin.[35] Haussman suunitteli bulevardeja vanhojenslummien läpi ja modernisoi viemäri- ja vedenottojärjestelmän.[33]
Ranskan–Preussin sodan (1870–1871) aikana preussin joukotpiirittivät Pariisia, ja sen jälkeen kaupungissa syntyi taisteluita niin sanottujen radikaalien pariisilaisten elikommunardien ja Ranskan hallituksen välillä. Kommunardit ottivat kaupungin haltuun ja perustivatPariisin kommuunin, joka kaatui vasta vuoden 1871 lopulla. Pariisi oli 1871 kaaoksessa, ja monia ihmisiä teloitettiin sekä monia rakennuksia tuhoutui.[36]
Vuoden 1968 opiskelijakuohunnan maineikkaimmat mielenosoitukset ja mellakat koettiin Pariisissa. Mielenosoitukset alkoivat hajanaisesti PariisinLatinalaiskorttelista, josta ne laajenivat ympäri valtiota. Mellakat nopeuttivat Ranskan yhteiskunnan modernisointia, ja Pariisissa ne toivat huomiota taloudellisille ja yhteiskunnallisille ongelmille.[38]
Pariisin on muuttanut 1900-luvun lopun jälkeen huomattavasti siirtolaisia Afrikasta, Lähi-idästä, Karibiasta ja muualta Euroopasta. Muuttajat ovat tehneet Pariisista taloudellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisemman, mutta varsinkin kaupungin suurissacités-asuntokomplekseissa on noussut myös levottomuuksia korkean työttömyyden ja huonojen yhteiskunnallisten olojen takia.Ranskan lähiöiden mellakat 2005 alkoivat Pariisin esikapunkialueilta ja levisivät koko maahan. Muslimiterrorismin uhka on kasvanut, kun lähiöiden nuoret muslimit ovat radikalisoituneet. Vuoden 2015 tammikuussaCharlie Hebdon isku hyökättiinCharlie Hebdo -satiirilehden toimistoon ja marraskuussa ainakin 130 ihmistä kuoliterrori-iskujen aallossa.[38]
Pariisilla on oma kunnallishallintonsa, jonka johdossa on pormestari ja kaupunginvaltuusto.[39] Sen pormestariksi elimääriksi valittiin vuonna 2020 uudelle kuusivuotiskaudelleAnne Hidalgo.[40] Kaupunginvaltuustossa on 163 jäsentä, ja ne valitaan suoralla kansanvaalilla kuudeksi vuodeksi.[41] Valtuusto puolestaan valitsee pormestarin.[42]
Pariisin nykyinen pormestarijohtoinen järjestelmä luotiin vasta 1975, ja ensimmäinen uuden mallin mukainen pormestari valittiin 1977. Pariisi oli vuodesta 1871 asti ollutdepartementin prefektin alaisuudessa, joten sillä ei ollut samanlaista itsehallintoa kuin muilla Ranskan kunnilla.[39]
Pariisi jakaantuu kahteenkymmeneen hallinnolliseen alueeseen eli kaupunginosaan (arrondissements), jotka on numeroitu spiraalinmuotoisesti sisältä ulospäin, pienimmät numerot sijaitsevat siis kaupungin keskustassa. Kullakin on oma alipormestarinsa (Maire d’Arrondissement).[39] Järjestyksessä alueet ovat Louvre, Bourse, Temple, l’Hôtel de Ville, Panthéon, Luxembourg, Palais Bourbon, l’Élysée, l’Opéra, l’Entrepôt, Popincourt, Reuilly, Gobelins, l’Observatoire, Vaugirard, Passy, Batignolles-Monceaux, Butte-Montmartre, Buttes-Chaumont ja Ménilmontant. Jokainen arrondissement on jaettu neljään osaan (Quartiers), jotka on numeroitu yhdestä kahdeksaankymmeneen. Numerot 1–4 kuuluvat ensimmäiseen piiriin, 5–8 toiseen ja niin edelleen.lähde?
Pariisin kaupunki on omadepartementtinsa, osaÎle-de-Francen aluetta. Vuoteen 1964 asti Pariisi kuului lähimpine esikaupunkeineen Seinen departementtiin, muu osa Pariisin lähialueestaSeine-et-Marnen ja Seine-et-Oisen departementteihin. Uudistuksessa nämä jaettiin pienempiin osiin, ja nykyään Pariisin seutu koostuu kahdeksasta departementista. Jako on pikemminkin kasvattanut kuin poistanut hallinnon ongelmia. Kolme departementtia (Hauts-de-Seine,Seine-Saint-Denis jaVal-de-Marne) muodostavat renkaan Pariisin departementin ympärille. Tätä kutsutaan usein nimellä ”pieni rengas”, kun etäisemmät esikaupungit muodostavat vastaavasti niin sanotun suuren renkaan.lähde?
Pariisin vaakuna juontaa juurensa vuoteen 1358, jolloin kuningasKaarle V asetti sen. Tähän viittaavat vaakunakilven yläosan kultaisetvaakunaliljat sinisellä pohjalla, jotka ovat perinteisesti symboloineet Ranskan kuningasta. Vaakunakilven alaosan hopeinen alus hopeisilla aalloilla punaisella pohjalla viittaaMarchands de l'eau -ammattikuntalaitokseen, joka hallitsikeskiajalla kaupunkia. Vaakunan alapuolella nauhassa lukee kaupunginlatinankielinen motto ”Fluctuat nec mergitur” ('huojuu, vaan ei huku'), joka osaltaan viittaa myös laivaan. Vaakunaan on liitetty seuraavat ansiomerkit: ”Légion d'honneur”, ”croix de Guerre 1914–1918” ja ”croix de la Libération”. Vaakunan yllä on viisisakarainen kultainenmuurikruunu ja vaakunakilven vasemmalla puolella ontammen oksa ja oikeallalaakeripuun oksa.lähde?
Suur-Pariisi onLontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Pariisi onmaailmankaupunki sekä merkittäväfinanssikeskus ja sen bruttokansantuote on noin 572 miljardia euroa (48 400 euroa asukasta kohti vuonna 2010. Kaupungin talouden keskus (La Défense) on Euroopan suurin talouskeskus jaPariisin pörssi (Euronext) on Euroopan toiseksi suurin pörssi. Ranskalaisten yhtiöiden pääkonttoreista 40 prosenttia sijaitsee Pariisissa. Työttömyysaste alueella on 8,3 prosenttia (2011).lähde?
Pariisin departementin merkittävimmät toimialat ovat yrityspalvelut, kauppa ja yksityispalvelut, jotka muodostavat kaksi kolmasosaa Pariisin taloudesta. Teollisuuden osuus on vain seitsemän prosenttia. Turismi on kaupungille merkittävä tulonlähde. Pariisi on jo useamman vuoden takaa maailman suosituin turistikaupunki. Se tuo 3,1 miljardia euroa vuodessa ja luo 50 000 työpaikkaa.lähde?
Kaupunkia ympäröi kehätiePériphérique ja kaksi ulompaa moottoritiekehää A86 ja A104Francilienne.lähde?
Kaupunginjohtaja Delanoën kaudella kaupunkiin rakennettiin satoja kilometrejä bussikaistoja ja yksityisautoilun määrää vähennettiin huomattavasti. Myös Seinejoen varrella kulkevia ajoratoja on yhä enemmän otettu virkistyskäyttöön, muun muassa sunnuntaisin. Kesällä rantakadulla on ollut vuodesta 2003 alkaen keinotekoinen hiekkaranta. Pyöräilyn merkitys Pariisissa on lisääntynyt viime vuosina. Keskustan alueella on satoja kilometrejä pyöräteitä, jotka osittain on yhdistetty bussikaistojen kanssa. Pyöriä on tarjolla halvalla turisteille sekä kaupunkilaisille. Pariisin pormestari Bertrand Delanoën johdosta kaupunkiin on sijoitettu useita edullisia pyöränvuokrausautomaatteja.lähde?
Kaupungissa on tiheämetroverkkoMétro (16 linjaa), joka avattiin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, ja suuri määräbussilinjoja. Metrolinjaa 14 kutsutaan nimelläméteor elimeteoriitti, se on täysin automatisoitu ja se kulkee ilman kuljettajaa. Asukkaita palvelevat myös nopeatRER-lähijunat.lähde?Raitiovaunut tulivat takaisin kaupunkikuvaan vuonna 1992, kun Pariisia ympäröivän kehän ensimmäinen vaihe valmistui. Julkista liikennettä hoitaa RATP[43].
Suur-Pariisissa on useita lentoasemia:Charles de Gaullen lentoasema (lähellä Roissy-en-Francea) jaOrlyn lentoasema (Pariisin eteläpuolella) ovat niistä vilkkaimmat. Kolmas ja paljon pienempi kenttä sijaitseeBeauvais’n kaupungissa, 70 kilometriä Pariisista pohjoiseen. Tätä vanhintaLe Bourgetin lentoasemaa käyttävät yksityiskoneet ja ilmailunäytökset. Siellä on myös ilmailumuseo. LisäksiBeauvais-Tillén lentoaseman liikenne on viime vuosina vilkastunut halpalentoyhtiöiden myötä.lähde?
Notre Damen katedraalin patsashahmo luo katseensa Pariisiin.
Pariisin asukasluku vuonna 2021 oli 2 133 111. Kaupungin väkiluku on vähentynyt vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2015 asukkaita oli 2,206 miljoonaa.[3]
Pariisin asukasluku oli korkeimmillaan vuonna 1921, jolloin siellä asui 2,91 miljoonaa asukasta. Kaupunkiin oli vuosikymmenien ajan virrannut ihmisiä muualta Ranskalta teollisuustöiden perässä. Vuonna 1954 asukkaita oli vielä 2,85 miljoonaa, mutta sen jälkeen alkoi väestön nopea vähentyminen. Pariisi menetti vuosien 1968–1999 aikana 720 000 asukasta. Väestörakenne muuttui tuona aikana, kun lapsiluku pieneni ja yksin asuvien määrä kasvoi. Pariisin ulkopuolella oleviin esikaupunkeihin alettiin rakentaa 1970-luvulla uutta asuntokantaa. Pariisilaisten pako kaupungista suuntautui myös uusiin lähiöihin. 2000-luvun vaihteessa kaupungin väkiluku kääntyi taas uudestaan kasvuun, mutta trendi muuttui taas 2010-luvulla laskusuuntaiseksi. Ennusteiden perusteella Pariisin väkiluku on vakiintumassa 2,2–2,3 miljoonan tienoille.[44]
Pariisin väestötiheys on myös maailman suurin (24 948 asukasta neliökilometrillä, 2006), joka on verrattavissa ainoastaan tiettyihin aasialaisiin suurkaupunkeihin. Esimerkiksi Pariisin 11. arrondissementissa väestötiheys nousee yli 40 000 asukkaaseen neliökilometrillä ja itäisissä kaupunginosissa jopa yli 100 000 asukkaaseen neliökilometrille. Vertailun vuoksiNew YorkinManhattanin kaupunginosan väestötiheys on noin 25 000 asukasta neliökilometrillä.lähde?
Suurin osa pariisilaista ei ole syntynyt kaupungissa, vaan he ovat muuttaneet Pariisiin muualta Ranskasta. Pariisin asukkaista yli kymmenesosa on syntynyt ulkomailla. Ulkomailla syntynyneistä kolmannes on muuttanut Pariisiin muistaEuroopan unionin maista. Suurin maahanmuuttajaryhmä on kuitenkin Pohjois-Afrikasta,Algeriasta,Marokosta jaTunisiasta tulleetarabit, joita asuu erityisesti Pariisin pohjoisosien köyhemmillä asuinalueilla. Mustista maahanmuuttajista iso osa on tullut Ranskan merentakaisista departementeistaMartiniquesta jaGuadeloupesta sekäLänsi- jaKeski-Afrikasta. Mustia sekä kiinalaisia ja turkkilaisia asuu erityisesti Pariisin koillisosissa.Eteläaasialaisia on puolestaan kaakon kaupunginosissa.[45]
Valon kaupungiksi nimitetty Pariisi on jo kauan ollut maailman suosituin matkailukohde. Sen asema monien kansainvälisten järjestöjen pääpaikkana sekä taloudellisen, poliittisen ja matkailullisen elämän keskuksena on tehnyt siitä yhden maailman tärkeimmistä kaupungeista. Se on tunnettu kauniista arkkitehtuuristaan, puistokaduistaan ja museoidensa runsaudesta. Monet rakennukset ovat hyvin vanhoja. Kadut ovat, leveitä puistokatuja lukuun ottamatta, yleensä kapeita ja niitä reunustavat kaupat ja pikkuliikkeet.lähde?
Seinejoki kulkee kaupungin läpi muodostaen kaaren lounaasta kaakkoon ja jakaa kaupungin kahteen osaan: niin sanottuun oikeaan rantaan pohjoisessa ja vasempaan etelässä. Joen ylittää yli kolmekymmentä siltaa, joista vanhin onPont-Neuf, joka yhdistää mantereen Île de la Citén saareen. Pariisi sisältää myös kaksi suurta viheraluetta:Bois de Boulogne, jonka pinta-ala on 846 hehtaaria, sijaitsee lännessä,Bois de Vincennes (995 hehtaaria) idässä. Muista puistoista kuuluisimmat ovatTuileries'n puisto (Jardin des Tuileries) jaLuxembourgin puisto (Jardin du Luxembourg). Lisäksi on useita näitä pienempiä puistoja ja viheralueita.lähde?
Pariisin maamerkki onEiffel-torni. Se rakennettiin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 ja sen huipulta on mahdollista nähdä jopa 80 kilometrin päähän. Taiteilijoiden alueina on perinteisesti pidettyMontparnassen jaMontmartren ohellaLatinalaiskorttelia (Quartier Latin), jossa sijaitsevat suurmiesten hautapaikkana tunnettuPanthéon sekäPariisin yliopisto päärakennusSorbonne. Oikeastaan yliopisto on jaettu kolmeksitoista itsenäiseksi yliopistoksi, ja opiskelijoita siellä on noin 300 000.lähde?
Pariisilla on vain yksi ystävyyskaupunki, Rooma. Tästä huolimatta Pariisilla on useita partnerikaupunkeja ympäri maailmaa. Tämän lisäksi kaupungissa sijaitsee useita kansainvälisten järjestöjen päämajoja, kutenESA,Unesco jaOECD. MyösNaton päämaja sijaitsi Pariisissa ennen kuin se siirrettiinBrysseliin.lähde?
1956:Rooma (Seule Paris est digne de Rome; seule Rome est digne de Paris /Solo Parigi è degna di Roma; Solo Roma è degna di Parigi / 'Vain Pariisi on Rooman arvoinen; Vain Rooma on Pariisin arvoinen')
↑abcStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LUTETIA PARISIORUM later PARISIUS (Paris）France”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑abSmith, William: ”Lutetia Parisiorum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
_revised.svg)
