PFPL:n joukkoja Jordanjoen itäpuolella vuonna 1969.
Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP,engl.The Popular Front for the Liberation of Palestine,arab.الجبهة الشعبية لتحرير فلسطين,al-Jabha al-ša‘biyya li-taḥrīr Filasṭīn) onmarxilais-leniniläinenpalestiinalainen poliittinen ja sotilaallinen järjestö. Se on ollut toiseksi suurinPalestiinan vapautusjärjestön (PLO) muodostavista ryhmistä. Se on tavallisesti ollut kovan linjan edustajaPalestiinan itsenäisyyspyrkimyksissä vastakohtana maltillisemmalleFatahille (PLO:n suurin ryhmä). PFLP vastustiOslon rauhansopimusta ja vastusti pitkään kahden valtion ratkaisuaIsraelin–Palestiinan-kiistassa. Nykyään järjestö ei edusta asiassa enää niin jyrkkää linjaa kuinensimmäisen intifadan puhjetessa 1987, ja vuonna 1999 PFLP sopi PLO:n johdon kanssa neuvotteluista Israelin kanssa.
PFLP syntyi arabien kansallisesta liikkeestä (ANM), jonka perustiGeorge Habash,kristitty palestiinalainen, jonka perhe karkotettiin Palestiinasta vuoden 1948Israelin itsenäisyyssodan aikana. Palestiinan vapautusarmeijan kanssa ANM perusti vuonna 1966paluun sankarit -kommandoryhmän. Kesäkuun 1967 kuuden päivän sodan jälkeen ANM ja eräät muut ryhmät, kutenAhmad Jibrilin Palestiinan vapautusrintama muodostivat PFLP:n Habash johtajana. Vuoden 1968 alussa PFLP:llä oli 1 300 taistelijaa.Syyria tuki sitä taloudellisesti ja sen koulutusleirit olivatJordaniassa. PFLP kaappasi israelilaisen El Alin matkustajakoneen 23. kesäkuuta 1968, kaikki 16 matkustajaa vapautettiin[1]. Tämä oli Lähi-idän konfliktin ensimmäinen konekaappaus. PFLP julistautui 1969marxilais-leniniläiseksi, mutta tuki edelleenpanarabismia.
PFLP liittyiPLO:hin, jossa se oli aikoinaan toiseksi suurin ryhmä, mutta erosi sen toimeenpanevasta komiteasta 1974 syyttäessäänJasser Arafatin jaFatahin johtamaa PLO:ta Israelin tuhoamisen päämäärän pettämisestä ja siirtymisestä kahden valtion politiikkaan. PFLP kuului niin sanottuihin rejektionisteihin, jotka eivät uskoneet minkäänlaisten neuvottelujen Israelin kanssa olevan mahdollista. Se palasi kuitenkin toimintaan 1981. Vuonna 1990 PFLP:n Jordanian osastosta tuli poliittinen puolueJordanian kansan demokraattinen yhtenäisyyspuolue (Hizb al-wahda al-ša’biya al-dimuqratiyya al-urduni).
PFLP boikotoi vuoden 1996 vaaleja, ja sitä alettiin pitää merkityksettömänä radikaalienislamististen ryhmien, kutenHamasin kannatuksen kasvaessa nopeasti 1993–1996 jaNeuvostoliiton hajoamisen myötä marxismi-leninismin antaessa tilaa islamismille.
George Habash luopui PFLP:n johtajuudesta vuonna 2000 kuudennessa puoluekokouksessa, jolloin hänen seuraajakseen valittiinAbu Ali Mustafa. Israelin helikopterit tappoivat Mustafan raketein 27. elokuuta 2000 LänsirannallaRamallahissa. PFLP ampui kostoksi Israelin turismiministerinRehavam Ze’evin 17. marraskuuta.Ahmad Sa’dat valittiin uudeksi pääsihteeriksi 3. lokakuuta 2001. Palestiinalaishallinto vangitsi hänet tammikuussa 2002 Israelin jaYhdysvaltain painostuksen vuoksi kuten muutamat muutkin Ze’evin murhasta epäillyt. Korkein oikeus tuomitsi vangitsemisen lainvastaiseksi, mutta palestiinalaishallinto ei suostunut vapauttamaan häntä. 14. maaliskuuta 2006Israelin puolustusvoimat hyökkäsiJerikoon ja valtasi kymmentuntisen piirityksen jälkeen vankilan ja vei Sa’datin ja viisi muuta vankia Israeliin tuomittavaksi. Israelilainen sotilastuomioistuin tuomitsi 25. joulukuuta 2008 Sa’datin laittoman terroristijärjestön johtamisesta 30 vuodeksi vankeuteen[2].