Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Palau

Koordinaatit:7°20′59″N,134°30′35″E
Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Palaun tasavalta
Belu'uera Belau
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Palaun sijainti
Palaun sijainti
Valtiomuototasavalta
PresidenttiSurangel Whipps Jr.
PääkaupunkiNgerulmud
Pinta-ala
– yhteensä458[1]–495[2] km² (sijalla 194[3])
– josta sisävesiäei merkittävästi
Väkiluku (2020)17 614 (sijalla 218[4]–219[5])
– väestötiheys38,4 as. / km²
– väestönkasvu0,37 %[6] (2014)
Viralliset kieletpalaun kieli,englannin kieli,japanin kieli (Angaurilla)
ValuuttaYhdysvaltain dollari (USD)
BKT (2013)
– yhteensä217,8 milj. USD[7]  (sijalla 219)
– per asukas12 100 USD[7]
HDI (2019)0,826[8] (sijalla 50)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous3,4 %[9]
– teollisuus10,4 %[9]
– palvelut86,2 %[9]
AikavyöhykeUTC+9
– kesäaikaei käytössä
Itsenäisyys
Yhdysvaltain hallitsemastaYhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalueesta

1. lokakuuta1994
LyhennePW
Kansainvälinen
suuntanumero
+680
TunnuslauseRainbow’s End (Sateenkaaren pää)
KansallislauluBelau rekid[10][11]
Infobox OKNimi-testi OK

Palaun tasavalta eliPalau (engl.[pəˈlaʊ], (ohje)palauksiBelau [ˈbɛlaw]) on vajaan 18 000 asukkaan saarivaltioTyynellä valtamerellä,Filippiinienmeren etelälaidalla. Palau onMikronesian läntisin saaristo ja sijaitseeUuden-Guinean pohjoispuolella, noin 600 kilometriäFilippiineiltä itään. Palau koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Saarista suurin on vulkaaninenBabeldaob, jolla sijaitsee valtion pääkaupunkiNgerulmud.

Palau itsenäistyi vuonna1994. Sitä ennen maan alueet ovat olleetEspanjan,Saksan,Japanin jaYhdysvaltojen hallinnassa. Maalla on edelleenliitännäisvaltiosopimus Yhdysvaltojen kanssa, joka vastaa Palaun puolustuksesta. Palaun talous perustuu pitkältimatkailuun ja Yhdysvalloilta tulevaan tukeen.

Maantiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Palaun kartta
Palaun saaristoa
Palaun koralliatollit ovat muodostuneetkalkkikivestä.[12]

Palaun saariryhmä sijaitsee noin 800 kilometriä itäänFilippiineistä. Se onMikronesianKaroliinien läntisin saaristo.[12] Palau muodostuu noin 340 saaresta, ja niistä 14 on asuttuja.[13] Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 459 km2.[6]

Palaun pääsaaria ympäröi lähes yhtenäinenvalliriutta, joka on lounais-koillissuunnassa melkein 115 kilometriä pitkä ja joka katkeilee saarten itäpuolella. Riutan sisällä on suurilaguuni.[14] Suurin saari on 376 neliökilometrin laajuinen tulivuorisaariBabeldaob.[12] Siellä on myös maan korkein kohta, 242-metrinenNgerchelchuus. Tulivuoriperäisiä ovat myös Babeldaobin eteläpuolella olevatKoror,Malakal jaNgerekebesang, mutta niiden eteläpuolelta alkaa satojenkorallisaarten ketju, joka jatkuu 45 kilometrin päähänPeleliuun. Suurimmissa korallisaarissa onmurtovesijärviä ja ne voivat kohota yli 100 metrin korkeuteen. Pääriutan ulkopuolella, 40 kilometriä Babeldaobin pohjoispuolella onKayangel ja Peleliusta 10 kilometriä eteläänAngaur. Palaun saaristosta 290 kilometriä lounaaseen on kolme pientä valtioon kuuluvaaatollia.[14]

Palaulla vallitseetrooppinen ilmasto. Vuosittainen keskilämpötila on noin 27 astetta. Sadetta saadaan ympäri vuoden, vähiten helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Vuodensadanta on noin 3 700 mm. Saari ei ole varsinaisellataifuunien reitillä, mutta silloin tällöin hirmumyrskyt ulottuvat sinnekin kesäkuusta joulukuuhun ulottuvalla taifuunikaudella.[12]

Palaulla on Mikronesian monipuolisin luonto, johon on vaikuttanutUuden-Guinean jaFilippiinien läheisyys. Suurta osaa saarista peittää tiheä trooppinen metsä, mutta Babeldaobilla on suuria alueita kaadettu ja muutettu ruohikoksi. Ylänkömetsissä ovat varsin kotoperäisiä, ja yleisin latvustokasvi onCampnosperma brevipetiolata. Alankoalueilla on suometsiä ja rannikolla sekä jokivarsillamangrovea, jonka valtakasvit kuuluvatpunamangrovepuihin. Maanisäkkäitä on vain kaksilepakkolajia. Yksisammakko, kuusigekkoa, kolmeskinkkiä ja yksikäärme ovatkotoperäisiä. Suolaisen vedensuistokrokotiili on Palaulla esiintymisalueensa reunalla ja sitä uhkaa elinympäristön tuhoutuminen.[12]

Sukeltaminen on Palaulla suosittua, sillä siellä on paljon vedenalaista nähtävää: koralliriuttoja, jyrkänteitä, luolia, laivahylkyjä ja järvi, jossa elää miljoonia sykkiviämeduusoita.[15] Merialueilla on arvioitu elävän 300sienieläinlajia, 185merietanaa ja 1 200–1 500 kalalajia. Useimmat merieläinten lajit eivät ole endeemisiä, poikkeuksenahelmivenelajiNautilus belauensis.Korallien vaaleneminen oli suuri ongelmaEl Niño -vuonna 1997–1998.[16]

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Palau asutettiin useassa aallossa vuosien 3000–2000 eaa. aikana. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan olleenfilippiiniläisiä,Indonesianmalaijia, Uudesta-Guineanmelanesialaisia ja joitakinpolynesialaisiaMikronesian reunasaarilta.[17][18]

Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivatbrittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapuienglantilainen kapteeniHenry Wilson, joka haaksirikkoitui riutalle.[19] Palau oli ensimmäisen sadan vuoden ajan lähinnä satunnaisten valaanpyytäjien ja kauppiaiden kohde. Eurooppalaiset toivat kuitenkin saarille uusia tauteja ja tuliaseita.[20]

Espanjasta tuli Palaun ensimmäinen siirtomaaisäntä, kun se alkoi 1885 hallinnoida saaria Filippiineiltä.[19] Vuonna 1899Espanja myi saaret Saksalle 25 000 000Espanjan pesetalla[21].Ensimmäisessä maailmansodassaJapani miehitti saaret ja sai niiden hallinnan osanaEteläisen Tyynenmeren mandaattia ainatoiseen maailmansotaan saakka, jolloinYhdysvallat otti saaret haltuunsa.[19] Japanilaiset olivat tehneetKororista koko mandaattialueensa pääkaupungin, ja siitä alkoi kasvaa paikallinen metropoli. Japanin aikana Palau siirtyi myös omavaraistaloudestamarkkinatalouteen.[22]

Yhdysvallat hallitsi Palauta osanaTyynenmeren saarten huoltohallintoaluetta ("Trust Territory of the Pacific Islands"). Vuonna 1979 palaulaiset äänestivätMikronesian liittovaltioon liittymistä vastaan.[19] Saaret saivat itsehallinnon 1981, ja Palau teki 1982Compact of Free Association -sopimuksen Yhdysvaltain kanssaliitännäisvaltioasemasta. Sopimus hyväksyttiin kuitenkin vasta 1993, sillä Palaun perustuslaki määritteli valtion ydinaseettomaksi, mikä oli puolestaan Yhdysvaltain etujen vastaista. Lopulta 1992 hyväksyttiin perustuslain lisäys, jonka mukaan yksinkertainen enemmistö voisi kumota perustuslain ydinaseettomuuden määrittävän pykälän.[20] Palau itsenäistyi 1994 ja liittyiYK:hon.[19]

Kororin jaBabeldaobin yhdistänyt silta sortui syyskuussa 1996, mikä aiheutti talousongelmia, kun pääkaupunki ja tärkein lentoasema menettivät tieyhteyden. Sitä kautta kulki myös tietoliikenneyhteyksiä, vettä ja sähköä. Japani tuki 25 miljoonalla dollarilla uudenKoror–Babeldaob-sillan rakentamista, ja uusi silta valmistui 2002.[20]

Lokakuussa 2009 Palauhun asettui kuusiGuantanamosta vapautettuauiguuria. Tammikuussa 2010 Yhdysvallat avusti Palauta 250 miljoonalla dollarilla. PresidenttiJohnson Toribiong ei myöntänyt avustuksen ja uiguurien välillä olleen mitään yhteyttä.[23]

Politiikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Palau onpresidenttijohtainen tasavalta, jossaPalaun presidentti toimii sekävaltionpäämiehenä ettähallituksen johtajana. Presidentti sekä varapresidentti valitaan vaalein joka neljäs vuosi.[24][25] Presidentti voi olla peräkkäin virassa korkeintaan kaksi nelivuotiskautta.[26] Vuonna 2020 presidentiksi valittiinSurangel Whipps Jr., joka oli edellisen presidentinTommy Remengesaun lanko.[25] Päälliköiden neuvosto neuvoo presidenttiä perinteisiin liittyvissä asioissa.[24]

Palaun kansalliskongressi,Olbiil era Kelulau, on kaksikamarinen. Edustajat molempiin kongressin huoneisiin valitaan vaalein.[24]Senaatissa on 13 jaedustajainhuoneessa 16 jäsentä. Senaatin jäsenet valtiaan koko maan kattavasta vaalipiiristä, kun taas jokaisesta Palaun osavaltiosta valitaan yksi edustaja alahuoneeseen. Palaussa ei ole puolueita, vaikka mikään laki ei estä sellaisten perustamista. Poliitikot jakautuvat usein löyhiin liittoumiin, joiden taustalla on suku- tai klaaniyhteydet.[25]

Palaulla ei ole omia puolustusvoimia; Yhdysvallat huolehtii sen turvallisuudesta.[24] Palau on tehnyt Yhdysvaltain kanssaCompact of Free Association -sopimuksen, joka takaa Palaun itsenäisyyden muttaliitännäisvaltiona sitoo maan taloudellisesti ja sotilaallisesti lähelle Yhdysvaltoja. Palaulla on läheiset suhteet myös muun muassaTaiwaniin. Valtio on yksi niistä harvoista, jolla on diplomaattiset suhteet Taiwaniin, ja esimerkiksi presidentti Whipps lupasi 2021 säilyttää tukensa Taiwanilla.[25]

Palaun perustuslaki kieltää ydinaseisiin ja ydinvoimaan liittyvän materiaalin valtion alueella. Tästä on mahdollista poiketa kansanäänestyksellä, mikäli 3/4 äänestäjistä kannattaa poikkeusta.[27] Palau on ensimmäinen maa, jonka perustuslaki kieltää ydinaseet.[28][29]

Osavaltiot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Palaun osavaltiot
Palaun 16 osavaltiota

Palaun 16 perinteistä asutuskeskusta muodostavat kukin oman osavaltionsa, jolla on kuvernööri ja paikallishallinto.[18] Suluissa on niiden asukasluku vuonna 2020.[30]

Talous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Koror–Babeldaob-silta

Palaun suurin työllistäjä on valtio, ja talouden tärkein ala onmatkailu, jonka osuusbruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Valtiolla puolestaan on töissä noin 30 prosenttia työvoimasta. Palau saa huomattavasti tukea Yhdysvalloilta, ja valtiontalous onkin riippuvainen ulkomaalaisesta tuesta. Vuonna 2019 Yhdysvaltain tuki kattoi noin neljänneksen kaikista valtion kuluista.[31]

Palaun talous on varsin haavoittuvainen erilaisille taloudellisille ja luonnollisille iskuille. Maa on pieni, maantieteellisesti eristäytynyt jailmastonmuutoksen vaikutuksille altis. Lisäksi talous on voimakkaasti riippuvainen matkailusta, minkä takiatalouskasvu ei ole tasaista. Matkailijoiden määrän lasku vuoden 2016 jälkeen on kääntänyt talouskasvun laskuun.[32]Koronapandemian takia talous laski vuosina 2020 ja 2021. Ensin 8,7 prosenttia ja sitten 19,7 prosenttia.[31]

Varsinkin maaseudulla palaulaiset turvautuvatomavaraistalouteen. Monet viljelevättaaroa,bataattia jakassavaa sekä kasvattavat sikoja. Kalastusta harjoitetaan sekä omavaraisesti että pienimuotoista myyntiä varten.[33] Palaun vienti on varsin pientä, ja maa tukeutuu varsin vahvasti tuontiin. Vientituotteita ovat pakastekala, akvaariokalat, koristesimpukat ja -korallit,kookosöljy ja käsityöt.[31]

Palauntyövoimasta huomattava osa on ulkomaalaisia.Työluvalla maassa työskenteli 2022 yli 5 700 ihmistä. Eniten oli filiippiiniläisiä, bangladeshilaisia ja kiinalaisia.[34] 2000-luvun alussa ulkomaalaisten osuus oli yli kaksi viidesosaa koko työvoimasta.[33]

Palaulla on kolme lentokenttää.Kororissa toimii maan ainoa varsinainen satama.[6] Saarilla ei ole julkista liikennettä, mutta kävelijä saa usein kyydin. Saarten välillä liikutaan yksityisillä pikaveneillä. Valtio järjestää venekyytejä muilta saarilta Kororille.[35]

Perustuslaki kieltää maaomistuksien verottamisen. AinoastaanPalaun kansalaiset saavat omistaa maata.[36]

Väestö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Palaun asukasluku on vuoden 2020 väestönlaskun mukaan 17 614. Väestö on pysynyt koko 2010-luvun lähes samoissa lukemissa.[37] Asukkaista palaulaisia on 11 692. Suurin vähemmistöryhmä on Filippiinien kansalaiset, joita on Palaun asukkaista 17,4 prosenttia.[38] Maahan alkoi 1900-luvun lopussa muuttaa ulkomaalaisia työnperässä, ja ulkomaalaisten osuus on siitä lähtien kasvanut. Palaulaisia on myös lähtenyt runsaasti ulkomaille, jaGuamissa,Havaijilla ja Yhdysvaltain länsirannikolla on palaulaisyhteisöjä.[17]

Noin kolme neljäsosaa väestöstä onkristittyjä, pääosinkatolilaisia, 5,7 % harjoittaa paikallista uskontoa nimeltämodekngei.[6] Viralliset kielet ovatenglanti japalau, paitsi kolmessa osavaltiossa, joissa paikallinen kieli on virallisessa asemassa palaun sijasta.Angaurilla myösjapani on virallinen kieli.[6]

Kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Bai-taloBelaun kansallismuseossa.

Tunnettu Palaun arkkitehtuurin piirre ovatbai-nimiset kylän kokoontumistalot. Perinteinen ruokavalio muodostuu proteiinista, yleensä kalasta, jota hankkivat miehet, ja hiilihydraateista, kutentaarosta,tapiokasta tairiisistä, joiden hankkiminen on naisten asia. Eri suvuilla ja klaaneilla on ollut omiaruokatabujaan, ja tiettyjen ruoka-aineiden lahjoittaminen on liittynyt elämän muutoskohtiin, kuten uuden talon valmistumiseen.[39]

Palaunkansallislaulu on ”Belau rekid”, jonka sävelsiYmesei O. Ezekiel. Siitä käytetään myös nimitystä ”Belau loba klisiich er a kelulul”, jotka ovat laulun ensimmäiset sanat.[40] Palaulaiseen musiikkiin on aikojen saatossa tullut vaikutteita muun muassajapanilaisesta musiikkikulttuurista. Populaarimusiikin esittäjiin kuuluu muiden muassaIN-X-ES.[41]

Palaulla toteutuulehdistönvapaus, mutta paikalliset mediat ovat pieniä ja taloudellisesti tiukilla. Sanomalehtiä ovatIsland Times jaTia Belau. Lisäksi on englanninkielinen verkkouutispalveluPacific Note. Televisioasemia ei ole, mutta paikalliset katsovat ulkomaalaisia kaapelikanavia.[42]

Palau on osallistunutolympialaisiin vuodesta2000 noin viiden urheilijan joukkueella, mutta ei ole koskaan voittanut mitaleja.[43]

Paikalliset juhlapäivät

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
PvmSuomalainen nimi
1. tammikuutaUudenvuodenpäivä
15. maaliskuutaNuorison päivä
5. toukokuutaEläkeläisten päivä
1. kesäkuutaPresidentin päivä
9. heinäkuutaPerustuslain päivä
Syyskuun 1. maanantaiTyön päivä
1. lokakuutaItsenäisyyspäivä
24. lokakuutaYK:n päivä
Marraskuun viimeinen torstaiKiitospäivä
25. joulukuutaJoulupäivä

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Land area (sq. km) - Palau World Bank Open Data. Maailmanpankkiryhmä. Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)
  2. Palau Pacific Islands Ocean Observing System (PacIOOS). Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)
  3. list of the world’s largest countries and dependencies by area Encyclopedia Britannica. 9.1.2026. Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)
  4. Population The World Factbook. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (CIA). Viitattu 29.1.2026. (englanniksi)
  5. List of Countries, Dependencies, and Territories By Population Encyclopedia Britannica. 6.10.2025. Viitattu 29.1.2026. (englanniksi)
  6. abcdePalau The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi) Viitattu 11.12.2018
  7. abPalau data.worldbank.org. The World Bank Group. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  8. Human Development Report 2020. UNDP.org(englanniksi)
  9. abcPalau UNData. United Nations Statistics Division. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  10. Palau nationalanthems.info. Viitattu 2.10.2016. (englanniksi)
  11. National Anthem – Belau Rekid palaugov.pw. Viitattu 2.10.2016. (englanniksi)
  12. abcdeSandra Zicus: Island group of Palau in the western Pacific Ocean World Wildlife Fund. Viitattu 28.8.2023. (englanniksi)
  13. 2022 Statistical Yearbook, s. 3.
  14. abFoster & Shuster: Palau: Land Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.8.2023. (englanniksi)
  15. Palau Lonely Planet. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  16. The State of Coral Reef Ecosystems of Palau South Pacific Regional Environment Programme. 2005. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  17. abFoster & Shuster: Palau: People Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
  18. abDonald Raymond Shuster & Sophie Foster: Palau Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  19. abcdePalau country profile BBC News. 27.6.2023. BBC. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
  20. abcFoster & Shuster: Palau: History Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
  21. Venta a Alemania "las islas Carolinas, las Palaos y Islas Marianas" Contactar con el administrador de esta comunidad. (espanjaksi)
  22. History of Palau Honorary Consulate-General of Palau in Belgium. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
  23. Palau profile - timeline BBC News. 11.6.2018. BBC. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
  24. abcdFoster & Shuster: Palau: Government and society Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  25. abcdPalau: Freedom in the World 2023 Country Report Freedom House. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  26. PalauGov.pw – Your guide to finding and using Palau National Government services palaugov.pw. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  27. PacLII (1979): art. II
  28. Why A World Free From Nuclear Weapons is Worth Fighting For ICRC. 29.9.2021. Viitattu 13.6.2025. (englanniksi)
  29. Clark, Roger & Roff, Sue Rabbitt: Micronesia : the problem of Palau, s. 13. Minority Rights Group, 1987. ISBN 978-0-946690-14-5 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.6.2025. (englanniksi)
  30. 2022 Statistical Yearbook, s. 15
  31. abc2022 Investment Climate Statements: Palau United States Department of State. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  32. Republic of Palau: 2021 Article IV Consultation-Press Release; Staff Report; and Statement by the Executive Director for the Republic of Palau 9.12.2021. International Monetary Fund. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  33. abFoster & Shuster: Palau: Economy Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  34. 2022 Statistical Yearbook, s. 75.
  35. Getting around Lonely Planet. Arkistoitu 8.3.2013. Viitattu 20.11.2020. (englanniksi)
  36. PacLII (1979): art. XIII
  37. 2022 Statistical Yearbook, s. 14.
  38. 2022 Statistical Yearbook, s. 25.
  39. Karen L. Nero: Palau Countries and their cultures. Viitattu 11.12.2018.
  40. Palau: "Belau rekid" (Our Palau) National Anthems
  41. INXES (Arkistoitu – Internet Archive) Kotisivu 2000
  42. Palau media guide BBC News. 27.6.2023. BBC. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  43. Palau Sports Reference. Arkistoitu 17.4.2020. Viitattu 11.12.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Matkaopas aiheestaPalau Wikimatkoissa
Oseanian valtiot
Itsenäiset valtiot
Itsehallintoalueet
Australia
Ranska
Uusi-Seelanti
Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat

Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Palau&oldid=23830775
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2026 Movatter.jp