| Paattinen Patis | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Turku | |
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 60°36′08″N,022°24′00″E |
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Kuntanumero | 574 |
| Hallinnollinen keskus | Paattinen |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Maaria |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat | Turku Paattinen |
| – syntynyt kunta | Turku |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 58,8 km² |
| Väkiluku | 1 900 [2] (31.12.1972) |
| –väestötiheys | 31,97 as./km² |
| Infobox OK | |
| Paattinen | |
|---|---|
| Patis | |
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Maaria-Paattinen |
| Kaupunginosa nro | 96 |
| Pinta-ala | 59,9 km² |
| Postinumero(t) | 21330, 21340 |
| Infobox OK | |
Paattinen (ruots.Patis) onentinen kunta ja nykyisin osaTurun kaupunkia sen pohjoisosassa. Kunta oli pitkän ja kapean kiilan muotoinen ja päättyi pohjoisessaKuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykkiin. Alueen halki virtaaPaattistenjoki, joka tunnetaan myösVähäjokena lähempänä Turkua. Ennen Paattisten kunnan lakkauttamista sen naapurikunnat olivatAura,Lieto,Masku,Mynämäki,Nousiainen,Pöytyä,Rusko, Turku,Vahto jaYläne.
Paattinen liitettiin Turkuun vuonna 1973.[3] Tämä on viimeisin kerta, kun kokonainen kunta on liitetty osaksi Turkua. Tällä hetkellä Paattinen muodostaa TurussaMaaria-Paattisten suuralueen pohjoispuoliskon. Paattinen oli yksikielisesti suomenkielinen kunta, mutta kuntaliitoksessa kieliolot muuttuivat niin, että alueesta tuli kaksikielinen, enemmistökielenään suomi.
Paattisten seurakunta perustettiin vuonna 1690Maariaan kuuluneenakappeliseurakuntana. Vuonna 1909 se siirrettiin kuulumaanVahdon seurakuntaan, ja itsenäiseksi seurakunnaksi se tuli vuonna 1937.[3] Nykyisin Paattisten seurakunta kuuluuTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Jugend-tyylinen, puurakenteinenPaattisten kirkko on vuodelta1909, ja sen on suunnitellutHelge Rancken.
Paattisten vaakunan suunnitteliAhti Hammar, ja se vahvistettiin vuonna1958.[4]
Alakylä, Auvainen, Auvaismäki, Iskoinen eli Kirkonkylä, Joenperä, Kinnari, Kreivilä, Paavola, Paijula, Poso, Tekkala, Tiipilä, Törmäinen, Ullainen, Uro ja Viikkala. Paattisten pohjoinen osa onTortinmäki. Tortinmäki on alun perin ollut Paattisten ja Maarian takamaata. Postinumerot alueella ovat 21330 PAATTINEN ja 21340 TORTINMÄKI.
Paattisilla on yksi asemakaavoitettu alue. Turun kaupunki hyväksyi 13.2.1986 Paattisten (alun perin Iskoisten) asemakaavan. Asemakaava-alueeseen on liitetty Paattisten koulun alue. Paattisten asemakaava-alue muodostaa kaupunginosan, joka on Turussa numeroltaan 096 PAATTINEN ja joka edelleen jakaantuu kortteleihin ja tontteihin. Kiinteistötunnukset alkavat 853-096- mukaisesti asemakaava-alueella eli Paattisten kaupunginosassa.
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Paattisilla ei ollut lainkaan taajamia.[5]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Paattisten väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
| Paattisten väestönkehitys 1880–1970 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1880 | 810 | |||
| 1890 | 932 | |||
| 1900 | 968 | |||
| 1910 | 1 128 | |||
| 1920 | 1 196 | |||
| 1930 | 1 200 | |||
| 1940 | 1 224 | |||
| 1950 | 1 366 | |||
| 1960 | 1 848 | |||
| 1970 | 1 880 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[6] | ||||
Paattisilla toimiiPaattisten koulu, johon yhdistettiin entiset Kreivilän ja Paavolan koulut. Uusi koulu aloitti toimintansa marraskuussa 2011.[7] Koulun yhteydessä toimii myös alueen kirjasto ja neuvola.
Paattisten päiväkoti toimii kahdessa toimipisteessä, Toffinkujalla koulun yhteydessä ja Seuravuorenkadulla.[8] Entisen kunnan alueella on myös useita perhepäivähoitajia.
Turun seudun joukkoliikenne eli Föli toimii alueella. Linja-autoilla pääsee entisen Paavolan koulun luokse. Osa vuoroista ulottuu Tortinmäkeen. Kesällä Tortinmäen vuoroja kulkee Kurjenrahkan kansallispuistolle saakka.
Paattisilla on aluetalo, jossa onnuorisotila,kuntosali sekäuimahalli.[9] Aluetalon lähellä on urheilukenttä, jonka yhteydessä onskeittiramppi jarantalentopallokenttä sekäleikkipuisto.
Harrastustoimintaa edustavatpartiolippukunta Vaakun Vartijat sekä urheiluseuratPaattisten Pamaus ja Paattisten Puhti. Turun suomenkielinen työväenopisto ja Turun Weikot tarjoavat liikuntamahdollisuuksia koulun tiloissa. Alueen palo- ja pelastustoimintaa hoitaa muun muassa Paattisten VPK yhteistyössä koko Varsinais-Suomen kattavan pelastuslaitoksen kanssa. Paattisilla toimii aktiivisesti monia yhdistyksiä, kuten Paattisten neuvotteluyhdistys, Paattisten omakotiyhdistys, Lions Club Paattinen ja MLL Paattinen.
Paattisten keskustassa ovat Sale Paattinen, sekä kampaamo.
Paattisten alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluulounaisten välimurteiden ryhmään. Paattisten murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppip,t,k,s-konsonanteissa.[10]
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Paattisten pohjoisin kärki onKuhankuonon rajapaikka. Kurjenrahkan kansallispuiston aluetta kuuluu Paattisiin. Paattisten keskustan läheisyydessä on luontopolkuja, kuten Paattisten Luontopolku, Jokipolku ja Airikinpolku.
Tortinmäessä on perinteinen Tortinmäen tanssilava. Alueella on myös Tortinmäen kuntorata.
Vanhan tavaran sisustuskauppa Pimee Vintti toimii vanhalla Tiensuun tilalla Säkyläntien varrella.
Paattisten työväentalo on vuodelta 1911.
Paattisten kirkon vieressä onPaattisten kotiseutumuseo. Säkyläntien läheisyydessä onKlootin torppa rakennuksineen.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPaattinenWikimedia Commonsissa