| Pöyry Oyj | |
|---|---|
 | |
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH:POY1V |
| Markkina-arvo |  289,5 milj. €(31.12.2017)[1] |
| ISIN | FI0009006696 |
| Perustettu | 1958 |
| Toimitusjohtaja | Martin à Porta(2016–2019) |
| Puheenjohtaja | Jonas Gustavsson[2] |
| Kotipaikka | Vantaa,Suomi |
| Toimiala | teollisuus, energia, infra |
| Tuotteet | tekninen suunnittelu, tekninen ja liikkeenjohdon konsultointi |
| Liikevaihto |  522,3 milj. € (2017)[1] |
| Liikevoitto | 15,1 milj. € (2017)[1] |
| Tilikauden tulos | 5,6 milj. € (2017)[1] |
| Henkilöstö | 4 551(Fte, keskim. 2017)[1] |
| Tytäryhtiöt | |
| Kotisivu | www |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Pöyry Oyj oli suomalainen konsultointi- ja suunnitteluyritys, joka keskittyi kolmeen toimialaan: teollisuuden, energian ja infran hankkeisiin. Pöyryn tyypillisiä toimeksiantoja olivat esimerkiksi teollisuuslaitoksen,vesivoimalan, raidejärjestelmän tai vesilaitoksen suunnittelu. Yrityksen vahvin ala oli metsäteollisuus. Yhtiön perustiJaakko Pöyry vuonna 1958.
Joulukuussa 2018 ruotsalainen konsulttiyritys ÅF (aik. Aktiebolaget Ångpanneföreningen) ilmoitti aikeestaan ostaa Pöyry 611 miljoonalla eurolla. Pöyry hyväksyi tarjouksen, ja osto toteutettiin alkuvuodesta 2019. Tämän myötä Pöyry poistui Helsingin pörssistä. ÅF on noteerattuTukholman pörssissä.[5] Järjestelyn seurauksena yhdistyneen konsernin uudeksi nimeksi tuliAFRY.[6]
Jaakko Pöyry perusti nimeään kantavan insinööritoimiston vuonna 1959 toimittuaan vuoden professoriJaakko Murron kanssa yrityksessä Murto & Pöyry. Uusi yritys keskittyi alusta asti hankkeisiin Suomen ulkopuolella, aluksi Ruotsissa ja Norjassa ja vuodesta 1966 uuden Jaakko Pöyry Consulting -yhtiön myötä[3]Brasiliassa suuren sellutehtaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Vuonna 1967 yritys saitasavallan presidentin vientipalkinnon. Pöyry teki metsäteollisuusprojekteja myös suomalaisyritysten kansainvälistymisen ensi askeleissa, muun muassa Kymin ja Kaukaan paperitehtaan Saksaan. Kun Pöyryssä vuonna 1969 työskenteli pari sataa ihmistä, vuoden 1972 paikkeilla henkilöstöä oli jo yli 600 ympäri maailmaa aikana, jolloin metsäteollisuus kaikkialla investoi voimakkaasti. Kasvu jatkui niin, että Jaakko Pöyryn kuollessa vuonna 2006 hänen perustamansa konserni työllisti yli 6 000 ihmistä 44 maassa,[7] vuonna 2011 jo 7 000[8].
Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 1995 Jaakko Pöyry nimesi yhtiönsä kasvun ja alkuvuosien kansainvälistymisen tärkeiksi aikaansaajiksi alkuvuosinaEric Ehrnroothin ja 1960-luvun lopun Brasilian hankkeesta alkaen varatoimitusjohtajatMatti Kankaanpään jaRisto Eklundin[3]. Muita keskeisiä asiantuntijoita olivat projektinjohdossaEsko Mykkänen, automaatiossaSami Alperi jaPaul Talvio, laitossuunnittelussaPauli Heinonen jaVoitto Leppänen, paperitehtaissaMikko Nyyssölä ja sellutuotannossaPentti Piilonen[9].
Teollisuushankkeiden suunnittelun lisäksi Pöyry konsultoi monia maailman maita niiden metsävarojen käytössä ja laati kullekin maalle asiasta perusteellisia poliittisia ohjelmia. Tässä työssä yritys teki yhteistyötä maiden hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden kutenMaailmanpankin kanssa. Pöyryn laatimat metsäohjelmat saivat myös paljon kritiikkiä muun muassaIndonesian sademetsien tuhoamisesta.[3]
1980-luvun puolivälissä Jaakko Pöyry myi puolet konserninsa osakkeista sijoittajaHenrik Ehrnroothille[10].
Vuonna 1991 Pöyry-yhtiöille muodostettiin erillinen konsernijohto. Pääjohtajaksi nimitettiin Henrik Ehrnrooth (sitä ennen Jaakko Pöyry Oy:n toimitusjohtaja), toimitusjohtajaksiKari Stadigh (sitä ennen emoyhtiö JP-Finance Oy:n toimitusjohtaja) ja hallituksen puheenjohtajaksi perustaja Jaakko Pöyry. Tuolloin Ehrnrooth omisti 45 prosenttia ja Stadigh 5 prosenttia emoyhtiön osakkeista, Pöyry loput 50.[11]
Vuonna 1995 talousvaikeuksiin joutuneen Pöyryn omistus siirtyi sijoitusyhtiöFinvestille, josta Ehrnroothin lähipiiri puolestaan ostiKalle Isokallion ulos[12] ja yritysten keskushallinnot yhdistettiin. Poliisi tutki kauppaan liittyneitä lahjontaepäilyjä[13]. Kaksi vuotta myöhemmin Finvest luopui suuresta osasta omistuksestaan ja listautti Pöyryn Helsingin ja Tukholman pörsseihin.[3][14] Alkuvuodesta 2019 ruotsalainen ÅF osti Pöyryn pois pörssistä[5].
Pöyry laajeni paljolti yrityskaupoin. Vuonna 1997 se teki niistä siihen asti suurimman ostamalla 49 prosenttia sveitsiläisestä Electrowatt Engineeringistä (EWE). Kauppa teki Pöyrystä maailman neljänneksi suurimman teknisiä suunnittelupalveluita tarjoavan yritysryhmän.[15]
Pöyryn toimitusjohtajana vuosina 2016–2019 toimisveitsiläinenMartin à Porta[16][17] Ennen häntä toimitusjohtajana oli toiminutAlexis Fries syyskuusta 2012.[18] Friesiä edeltänyt toimitusjohtajaHeikki Malinen irtisanoutui kesäkuussa 2012, koska yhtiön tulokseen ei oltu tyytyväisiä.[19][20] Malisen edeltäjä oli diplomi-insinööriErkki Pehu-Lehtonen, joka oli toimitusjohtajana vuosina 1999–2008.[21] Häntä ennen toimitusjohtajana oli Mikko Nyyssölä[22] ja sitä aiemminKari Stadigh[23] ja Henrik Ehrnrooth.
Vuonna 2012 Pöyry joutui kolmeksi vuodeksiMaailmanpankin ei-vastuullisten yritysten listalle väärien laskujen ja sopimattomien etujen tarjoamisesta sen henkilökunnalle.[24] Maailmanpankin mukaan kyse oli yksittäisestä lahjasta heidän edustajalleen Itä-Aasian–Tyynenmeren alueella vuonna 2009. Maailmanpankki ilmoitti asiasta myös Suomen poliisille,[25][26] mutta Keskusrikospoliisi ei löytänyt syytä aloittaa esitutkintaa.[27]