Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Sitä alettiin viettää 100-luvulla.[3] Pääsiäistä edeltää kirkoissahiljainen viikko, jonka sisältö onKristuksen kärsimyskertomuksessa. Hiljainen viikko huipentuupitkäperjantaihin,Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Itse pääsiäinen alkaa sunnuntaina, jolloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta ja josta alkaapääsiäisviikko.Suomessa pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja maanantai elitoinen pääsiäispäivä ovat virallisiapyhäpäiviä.[4] Pääsiäisviikolla järjestetään konsertteja, joissa esitetään erityisestiklassista uskonnollista musiikkia. Konsertit pidetään useimmiten kirkoissa ja niissä esitetyt teokset on laadittu usein pääsiäistä varten, mistä tunnetuimpana esimerkkinäJ. S. Bachinpassiot.
Ihmiset eri kulttuureissa ovat juhlineet keväällätalvesta pääsemistä ja luonnon heräämistä eloon jo esikristillisinä aikoina.[5][6][7]Jäniksiä jamunia on pidettyhedelmällisyyden ja kasvun vertauskuvana ja ne esiintyvät nykyisessäkin pääsiäiskuvastossa.[8][9] Pääsiäiseen on liitetty muitakin heräävän elämän vertauskuvia kutennarsissit, keltaiset pääsiäistiput ja hiirenkorvalle puhkeavatpajunkissat. Suomalaiseen pääsiäisperinteeseen ovat kuuluneet muun muassamämmin syönti,pääsiäismunien maalaaminen, pajunvitsoillavirpominen jarairuohon kasvattaminen.[10][7][11][12]
Sanan alkuperä ja pääsiäisen nimitykset eri kielissä
Pääsiäismunia. Muna on vanha hedelmällisyyden vertauskuva. Kristillisessä perinteessä muna on vertauskuva ylösnousemukselle.
Suomen kielen sana pääsiäinen tunnetaanMikael Agricolan kirjoituksista 1500-luvulta. Luultavasti sanaa on käytetty suomenkielisessä kristillisessä perinteessä jo ennen Agricolaa.[13] Sana tarkoittaapaastosta ”pääsemistä”, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä. Lisäksi tämä ’pääseminen’ on selitetty kertovan juutalaisten pääsystä Egyptin orjuudesta, ylösnousemukseen liittyväksi siirtymiseksi kuolemasta elämään, kristikunnan pääsystäsynneistä tai pääsyä talvesta.[14]
Monissa kielissä pääsiäisen sana lienee johdettuhepreankielisestä kevätjuhlan nimestäpesah: esimerkiksilatinaksipascha,venäjäksipasha,kreikaksipaskha jaruotsiksipåsk.[15] Suomen lähisukulaiskielissä pääsiäisen nimityksenä onkarjalassa murteesta riippuen jokoäijäpäivä taiäijypäivy[16] (’suuri päivä’),vepsässääipäiv[17] javirossalihavõtted, joka viittaa syömiseen paaston jälkeen. Myösunkarissa käytetty nimityshúsvét viittaa samaan kuin vironkielinen nimitys.[13]
Pääsiäisenenglanninkielisen nimenEaster jasaksankielisen nimenOstern on sanottu tulevananglosaksisesta jumalattaresta nimeltäEostre, jonka kunniaksi vietettiin juhlia huhtikuussa.[18][6][19] Toisen selityksen mukaan nimi juontuumuinaisyläsaksan sanastaeostarum, joka liittyy itään ja aamunkoittoon. Yhden oletuksen mukaan syynä on kirkkolatinan termialba, joka tulkittiin pääsiäisen yhteydessä sanaksieostarum.[20] Toisen spekulaation mukaan sana liittyy päivien pitenemiseen keväällä.[21] Kolmannen oletuksen mukaan sana juontuu itäisestärukoussuunnasta.[22]
Sanonta ”pääsiäinen onkevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” on vain viitteellinen, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikätähtitieteen perusteella. Lisäksi ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä yksinkertaistettuja oletuksia.[23][24]
Pääsiäisen ajankohdan laskemiseen on käytetty 19 vuoden mittaisia taulukoita, jotka määräävät, milloin kevään ensimmäinen täysikuu on – aikaisintaan kevätpäiväntasauksena 21.3. Tässä yhteydessä ajankohtaa laskettaessa käytettävät kevätpäiväntasaus ja täysikuu ovat muodollisia, taulukoituja päiviä, eivät todellisesti tähtitieteeseen pohjautuvia päiviä.[24]Matematiikan kehityttyä riittävästi pystyttiin taulukoiden rinnalle kehittämäänkaavat, joilla pääsiäisen ajankohta on käytännössä helpompi laskea. Ensimmäisen menetelmän julkaisiCarl Friedrich Gauss vuonna 1800.[25]
Uuden testamentin evankeliumien perusteella on oletettu, että Jeesuksen kuoleman päivämäärä olisi perjantai 7. huhtikuuta vuonna 30 tai 3. huhtikuuta vuonna 33.[26] Se olisi tapahtunut pesah-juhlan aikoihin, joka alkoi juutalaisen kuukalenterinnisán-kuun 15. päivänä.[27]Synoptisten evankeliumien mukaan Jeesus vietti edellisen päivän iltana 12 oppilaansa kanssaseder-ateriaa[28] ja teloitettiin ristillä seuraavana päivänä, joka olisapatin eli lepopäivän valmistuspäivä,[29] siis perjantai.Johanneksen evankeliumin mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui sen sijaan jo pääsiäisen valmistuspäivänä[30].
Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan,sunnuntain, rinnalle tuli vuosittain vietettävä pääsiäisjuhla.[3]Nikaian kirkolliskokouksessa vuonna 325 pääsiäispäivän vietto päätettiin yhtenäistää yhdelle yhteiselle sunnuntaille läpi kristikunnan, mutta ilmeisesti tarkan päivämäärän laskemisesta ei päätetty itse kokouksessa vaan myöhemminAleksandriassa. Joka tapauksessa pääsiäisen ajankohdan yhtenäistäminen vei kristikunnassa vielä satoja vuosia. Silti vähitellen, Nikean päätösten pohjalta, pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.[24]
Ajanlaskun uudistusLänsi-Euroopassa vuosina 1582–1753 säilytti samat periaatteet ja pääsiäispäivän edelleen välillä 22.3.–25.4.Paavin istuimelta lähtöisin ollut ajanlaskun uudistus herätti vastustustaprotestanttisissa maissa, joissa lykättiingregoriaanisen kalenterin käyttöönottoa. Kun uudistuksia vihdoin alettiin hyväksyä 1700-luvun alussa, päätettiin eräissä protestanttisissa maissa, että pääsiäinen lasketaan ajanlaskussa eri tavalla, niin sanotunparannetun kalenterin mukaisesti.[25] Järjestelmä jäi kuitenkin vähitellen lähes kokonaan käytöstä 1770-luvulle mennessä.[31]
Ruotsissa ja Suomessa noudatettiin helmikuuhun 1753 asti pääosin juliaanista kalenteria. Vuodesta 1753 alkaen käytettiin gregoriaanista kalenteria, mutta pääsiäinen laskettiin parannetun järjestelmän mukaan.[33][25] Useimmiten poikkeava päivämäärä täsmäsi idän kirkkojen kanssa, mutta vielä vuonna 1845 pääsiäinen oli Suomessa viikkoa muuta Eurooppaa jäljessä.[34]
Protestantit, katolilaiset ja Suomen ortodoksinen kirkko viettävät pääsiäistä gregoriaanisen kalenterin mukaan, muut ortodoksit kuin Suomen ortodoksit viettävät sitä juliaanisen kalenterin mukaan.[37]
Hiljainen viikko alkaalauantaina kello 18 ennenpalmusunnuntaita, jolloin kirkkovuoden pyhäaika käynnistyy. Viikkoa nimitetään läntisessä kristillisessä perinteessä hiljaiseksi, kärsimys-, piina- tai pyhäksi viikoksi, itäisessä perinteessä suureksi viikoksi.
Ortodoksisessa eli itäisessä perinteessä tuon viikon ja sen päivien nimitykset eroavat läntisestä perinteestä. Viikkoa itseään kutsutaan suureksi viikoksi. Kuusi seitsemästä päivästä ovat nimiltään myös ”suuria”.[40]
Hiljaisen viikon aikana kirkoissa seurataan Jeesuksen kärsimystietä. Kiirastorstaina muistetaanehtoollisen asettamista. Kiirastorstain illasta alkaatriduum sacrum eli pyhä kolmen päivän aika, ristin ja ylösnousemuksen muistelu, joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan.[41] Pitkänäperjantaina muistetaan Jeesuksen kuolemaa ihmiskunnan syntien sovittamisena sekä hänen hautaamistaan. Pitkänperjantainliturginen väri luterilaisessa kirkossa onmusta.[42] Pitkääperjantaita seuraavana hiljaisena lauantaina muistetaan Jeesuksen haudassa oloa. Koska Jeesus nousi haudasta, liturginen väri vaihtuu luterilaisessa kirkossa mustasta valkoiseen. Paaston alkaessa lopetettu ylistyksen laulaminen jatkuu taas pääsiäisen jälkeen.[43][38]
Paastonaika päättyy pääsiäisyönmessuun, joka on perinteisesti kristikunnan suurin jumalanpalvelus.[44] Pääsiäisyön messua viettävät muun muassa katoliset, ortodoksiset ja jotkut protestanttiset kirkot, mukaan lukien Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen perinne ulottuu 300-luvulle. Siihen liittyypääsiäiskynttilän sytyttäminen, pääsiäiseen liittyvien tekstien lukeminen,kaste tai kasteen muistaminen ja ehtoollinen.[45][46] Suomessa perinne katkesireformaation jälkeen mutta yleistyi jälleen 1900-luvun lopulla.[47][48]
Ortodoksisessa kirkossa liturgiaan kuuluu erityisestiristisaatto, jossa kierretään kirkko ennen varsinaisen jumalanpalveluksen alkua. Liturgiassa lähes kaikki osuudet lauletaan. Evankeliumi luetaan usealla kielellä.[47][49]
Ennen pääsiäistä vietetäänsuuren paaston eli pääsiäispaaston aikaa.[50] Paasto päättyy pääsiäisen jumalanpalvelukseen, jota vietetään eri kirkkojen tapojen mukaan joko pääsiäisyönä tai pääsiäisaamuna. Pääsiäistä seuraahelluntaihin saakka kestäväpääsiäisaika, jonka keskeisenä sanomana on Jeesuksen ylösnousemus.[51]
Ortodoksinen pääsiäisyöpalvelus alkaaaamupalveluksen aloittavalla ristisaatolla, joka kiertää kirkon ympäri. Ristisaatto pysähtyy kirkon ulko-oven eteen, jossa luetaan ensimmäinen ylösnousemusevankeliumi ja huudetaan ensimmäistä kertaapääsiäistervehdys ”Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi!” Tämän jälkeen kirkkokansa palaa tyhjään kirkkoon, joka symboloi Kristuksen tyhjää hautaa, ja varsinainen pääsiäisjuhlapalvelus alkaa. Pääsiäisen sanoma ilmoitetaan jumalanpalvelustekstien lisäksi myös joka pääsiäisenä luettavassaJohannes Krysostomoksen pääsiäissaarnassa.
Pääsiäisviikko eli riemuviikko alkaa pääsiäissunnuntaina. Viikontoisena päivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistäopetuslapsille ja häntä seuranneille naisille[52][4]. Pääsiäisviikko kestää seuraavaan sunnuntaihin asti.
Pääsiäisenä perinteitä on ollut muun muassa askartelemalla valmistetut koristeet, kutenpääsiäismunat,pajunkissat jarairuohot. Monet pääsiäisen perinteet liittyvät luonnonilmiöihin, kevääseen ja uuden elämän syntyyn, kutenmunat ja pääsiäistiput, narsissit sekäpääsiäispuput[7][11].
Keskiajalla munien syöminen oli kristityiltä kiellettyä paaston aikana, joten niillä oli erityisasema pääsiäisaterialla. Lisäksi munia annettiinkymmenyksinä kirkolle.[53] Tiettävästi tapa kehittyi Euroopassa 900–1200-luvuilla.[54] 1200-luvunsaksalaisessa runossa on viittaus punaisella ja mustalla koristeltuihin muniin. Saman vuosisadanpuolalaisessa kronikassa sanotaan, että vanhoina aikoina puolalaisella rahvaalla on ollut tapana värjätä munia.[53] 1500-luvunEnglannista on tietoa värjättyjen munien antamisesta lahjaksi pääsiäisenä.[55] 1600-luvun kirjoittajan mukaan silloisenLähi-idän kristityt värjäsivät munia pääsiäisenä, ja kirjoittajan mukaan tapa oli tullut kristikuntaan Lähi-idän kristityiltä. Keskiajan tutkijat pitävät tätä selitystä epätodennäköisenä.[54]
Ensimmäinen tieto pääsiäisjäniksestä, joka piilottaa munia lasten etsittäväksi, on Saksasta 1600-luvulta.[56][57] Pääsiäismunajahdista ja jäniksen syömisestä pääsiäisenä on tietoa myös 1600-luvun Englannista. Pohjoisessa Euroopassanoitien on uskottu voivan muuttua jänikseksi.Jänis on ollut mahdollisesti ylösnousemuksen symboli kivikautisessa Euroopassa, sillä jäniksiä on haudattu yhdessä ihmisten kanssa. Antiikin aikana jänis oli rakkauden jumalolentojenAfroditen jaEroksen symboli.[57]
Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa perinteisiä pääsiäisruokia olivatmämmi, munamaito,verimakkarat, tuore leipä, lammaspaisti jauunijuusto.[58][59][60] Nykyään Suomen pääsiäisruokiin kuuluu myös ortodokseilta periytynytpasha. Nykyäänsuklaa ja siitä valmistetutsuklaamunat ovat iso osa pääsiäistä[14].
Pyhien edellä ja niiden aikana järjestetään kirkoissa pääsiäismusiikkikonsertteja, joista tunnetuimpia ovat suuret kuoro- ja orkesteriesitykset kutenJohann Sebastian BachinMatteus-passio jaJohannes-passio.Passion musiikki kuvaa kärsimystä ja toivoa.[61]
1970-luvulta lähtien Suomessa on alettu esittääpääsiäisnäytelmiä ja pääsiäisvaelluksia, joissa yleisö voi osallistua Kristuksen kärsimyskertomukseen.[62] Tunnetuin niistä on helsinkiläinenVia Crucis – Ristin tie.[63]
Itä-Suomessa ja Karjalassa perinteeseen kuuluuvirpominen palmusunnuntaina ja palkan saaminen yleensä pääsiäissunnuntaina. Virvonta on tehty Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi. Se on toiminutsiunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.[64] Pääsiäisen perinteinenvirpomisloitsu on: Virvon varvon, / tuoreeks, terveeks, / tulevaks vuueks, / vitsa sulle, palkka mulle![14] 1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina saaden heti palkkioksi makeisia tai vastaavaa.[64]Pohjanmaalla lapset käyvät virpomassa pääsiäislauantaina ja saavat palkan virpomisen päätteeksi.[65] Suomalaisen virpomisperinteen taustalla on muinainen tapa karkottaa pahoja henkiä oksilla huitomalla, mikä myöhemmin yhdistyi kristilliseen palmunlehväperinteeseen.[66]
Pieni pääsiäisnoita on lähdössä kierrokselleen virpomisoksineen ja koreineen.
Pääsiäisnoidat tunnetaan nykyään varhaisesta pääsiäisnoitailmiöstä muuntuneena lasten leikkinä, virpovien noitien perinteenä.[67] Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä.[68]Ruotsin kielessätroll tarkoittaapeikkoa ja nykyisin myös noitaa.[69] Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esimerkiksi leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta.[68] Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantainaJumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloinnoidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Siksi pääsiäislauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi muun muassa poltettiinpääsiäiskokkoja.[67] Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä pääsiäislauantain trulliperinnettä (pikkunoidaksi pukeutuminen) ja virpomisperinnettä (virpovitsat, onnentoivotus ja palkan vaatiminen). Etelä-Suomessa vastaava päivä on palmusunnuntai.[70]
Pohjanmaalla poltetaan paikoin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.[58] Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi.[67] Itä-Euroopasta tunnetaan keväisiä tapoja, joissa talvesta puhdistaudutaan polttamalla vanhaa talvea esittävät asiat.[7]
Pääsiäisen kaltaisia perinteitä oli jo esikristillisellä ajalla, jolloin eri kulttuureissa juhlittiin kevään saapumista ja luonnon heräämistä. Kevätpäiväntasauksen aikaan sijoittuvat juhlat ovat olleet merkittäviä useissa muinaisissa kulttuureissa.[5] Jäniksiä ja munia on pidettyhedelmällisyyden ja uuden elämän vertauskuvana ja ne on yhdistetty kevääseen.[8][9][71][72][73]
Muna on vanha symboli. Afrikasta on löydetty 60 000 vuotta vanhoja kaiverruksin koristeltuja strutsinmunia.[74]Alkumuna-myytti esiintyy useissa kulttuureissa, mukaan lukiensuomalais-ugrilaisessamuinaisuskossa.[12][73]Iranilaisessa kulttuurissa värjätyt munat liittyvät kevätpäiväntasauksennawroz-juhlaan, jota on vietetty yli 2500 vuoden ajan. Slaavilaisten pääsiäismunien koristeiden on väitetty viittaavan esikristilliseen aikaan.[75] Joidenkin väitteiden mukaan pääsiäismunat olivat alun perin pakanallisia symboleita Euroopassa, mutta tästä ei ole vahvaa näyttöä.[72]
Anglosaksinen historiotsijaBeda Venerabilis kirjoitti 700-luvulla Eostre-nimisestä jumalattaresta, jonka kunniaksi vietettiin juhlia huhtikuussa. Bedan mukaan Eostre antoi nimen huhtikuun anglosaksiselle nimelle ja tätä kautta kristillisen pääsiäisenenglanninkieliselle nimelleEaster. Eostrea on epäilty pelkäksi Bedan väärinkäsitykseksi. Englannista tiedetään kuitenkin paikan- ja henkilönnimiä, jotka voisivat liittyä joko itäiseen ilmansuuntaan tai paikalliseen jumalattareen nimeltä Eostre.[76][77][78][79][19][80][81] Vaihtoehtoisen selityksen mukaan kuukauden nimiEosturmonath tulee silmujen avautumiseen viittaavasta sanasta samalla tavoin kuin latinankielinen kuun nimiaprilis. Anglosaksien kuut oli nimetty tavallisesti luonnon ja maatalouden tapahtumien mukaan.[82] Kun kristitty hallitsijaKaarle Suuri käännytti mannermaan saksit, hän kronikoitsijan mukaan muutti latinankieliset kuukaudennimet germaanisiksi, myös huhtikuunostarmanothiksi.[79]
Pääsiäisen saksankielisen nimenOstern takana on spekuloitu olleenmuinaisgermaaninen jumalatar nimeltä Ostara, jota anglosaksit olisivat kutsuneet Eostreksi. Vaihtoehtoisen oletuksen mukaanOstern olisi peräisin anglosaksisilta lähetyssaarnaajilta.[19][83] Eostre on yhdistetty pääsiäisjänikseen spekulaatioissa, joiden mukaan jänis olisi ollut Eostreen liittyvä eläin. Arkeologisten löytöjen mukaan jänis oli osakelttien mytologiaa Britanniassa, mutta jäniksen yhdistymisestä Eostreen ei ole näyttöä.[77]
↑Pääsiäinen Suomen evankelisluterilainen kirkko. Arkistoitu 21.3.2015. Viitattu 19.4.2018.
↑Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas, s. 53. (Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9) Helsinki: Kirkkohallitus: Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2009.
↑Nilsson, Nils-Henrik: Gudstjänst i svenska kyrkan En praktisk handledning, s. 264. (Mitt i församlingen 1994:8) Svenska kyrkans församlingnämnd, 1994. ISSN 1101-3370(ruotsiksi)
↑ab”Some people have suspected a connection with ’cosmic eggs’ in Indian, Egyptian, and/or Greek Orphic mystical thought. Again, though, there’s a huge gap in the evidence: a gap of over 1000 years, and no geographical continuity.”Gainsford, Peter: Easter and paganism. Part 2Kiwi Hellenist. 26.3.2018. Viitattu 20.4.2025. (englanniksi)
↑”Nobody knows when exactly this tradition started, and a number of different origin stories persist, some dating back to before their association with the Easter holiday.”Waxman, Olivia B.: The History Behind the Ukrainian Tradition of Decorating Pysanky Easter EggsTime. 14.4.2022, päivitetty 6.4.2023. Viitattu 20.4.2025. (englanniksi)
.jpg)
_Johannespassion%2c_William-Byrd-Ensemble%2c_Apostelchor%2c_Andreas_Schmidt-Adolf%2c_Erwin_Sch%25C3%25BCtterle.jpg)
