Pääkaupunkiseudulla (lyhennePK-seutu[1]) tarkoitetaanSuomessaEspoon,Helsingin,Kauniaisten jaVantaan kaupunkien muodostamaa aluetta.[2][3] Se sijaitsee Suomen eteläosassaSuomenlahden rannalla ja on tärkeäkasvukeskus, jossa asuu 1 276 592 asukasta. Viisi Suomen neljästätoistayliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasemaHelsinki-Vantaa.
Pääkaupunkiseudun kunnilla onjätehuoltoa jajoukkoliikennettä koskeva lakisääteinen yhteistyövelvollisuus, joka vuoden 2009 loppuun kuului Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaYTV:lle ja vuodesta 2010 alkaen joukkoliikenneHSL:lle ja jätehuolto (kuten myösvesihuolto)HSY:lle. Kuntayhtymässä voi olla jäseninä muitakin kuntia kuin pääkaupunkiseudun neljä kuntaa (HSL:ssä onHelsingin seudun kehyskunnistaKirkkonummi,Kerava,Tuusula,Sipoo ja seudun ulkopuoleltaSiuntio, sekä HSY:ssä jätehuollon osalta Kirkkonummi) ja kuntayhtymä voi tuottaa palveluja myös muille kuin jäsenkunnilleen.Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta tuli voimaan marraskuussa 2009 ja sitä on sovellettu täysimääräisesti vuoden 2010 alusta.[2]
| Kunta | Asukkaita 2025 | Pinta-ala km² maata 2015[4] | Pinta-ala km² makeaa vettä 2015[4] | Pinta-ala km² merivettä 2015[4] | Pinta-ala km² yhteensä 2015[4] | Väestöntiheys (as./km²) 2025 | Kunnallis- vero- prosentti 2025 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Helsinki | 689 758 | 215 | 1 | 500 | 715 | 3 214 | 5.3 |
| Espoo | 323 910 | 313 | 18 | 197 | 528 | 1 035 | 5.3 |
| Vantaa | 252 724 | 238 | 2 | 0 | 240 | 1 060 | 6.4 |
| Kauniainen | 10 200 | 6 | 0 | 0 | 6 | 1 732 | 4.7 |
| Yhteensä | 1 276 592 | 772 | 21 | 697 | 1 490 | 1 654 | – |
Pääkaupunkiseutu onkasvukeskus jaHelsingin seudunmetropolialueen ydinSuomenlahden pohjoisrannalla. Seudun väkiluku on 1 616 656 eli runsas viidennes Suomen väkiluvusta.[5] Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta. Uusmaalaisista noin 70 % asuu pääkaupunkiseudulla.[5] Pääkaupunkiseudun väestön odotetaan väestöennusteen mukaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä muuta maata nopeammin.[6] Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita, kutenNuuksion jaSipoonkorven kansallispuistot.
Helsingin osuus pääkaupunkiseudun väestöstä on vähentynyt, mutta edelleen vuonna 2021 runsaasti yli puolet (noin 55 %) seudun väestöstä asui Helsingissä.[5]
Helsingissä on selvä naisenemmistö, Espoossa on hienoinen naisenemmistö ja Vantaalla puolestaan hienoinen miesenemmistö. Helsingin ikärakenne on erilainen kuin Espoon ja Vantaan. Helsingissä nuorten aikuisten ja toisaalta vanhimpien ikäluokkien osuus on suuri, kun taas Espoossa ja Vantaalla korostuvat nuorimmat ikäluokat ja toisaalta keski-ikäiset. Lähes joka kymmenes pääkaupunkiseutulainen on yli 64-vuotias helsinkiläinen.[5]
Suomen pääkaupunkiseudun asutus on muihin eurooppalaisiin kaupunkikeskuksiin verrattuna varsin väljää, mutta Suomen oloissa tiivistä. Toisaalta pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvanHelsingin keskustaajaman väkiluku vuonna 2014 oli 1 214 210 asukasta ja pinta-ala 669 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta, joka on vähintään 200 asukkaan keskittymä ja jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Helsingin taajama-alue ulottuu yhtenäisenä yhdeksän kunnan alueelle ja sen väestötiheys on keskimäärin 1 749 asukasta neliökilometriä kohdenlähde?. Taajaman muoto Helsingin ulkopuolella on orgaaninen eikä se noudata hallinnollisia rajoja, esimerkiksi pääradan varressa se ulottuu kapeahkona nauhana ainaJärvenpäähän asti.
Pääkaupunkiseudun palvelujen suurin keskittymä onHelsingin keskusta, mutta palveluja on sen ohella runsaasti hajautuneena myös aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä 18: HelsingissäItäkeskus,Herttoniemi,Malmi jaKannelmäki, VantaallaMyyrmäki,Kivistö,Aviapolis,Tikkurila,Koivukylä,Korso jaHakunila sekä Espoossa kaupunkikeskuksetLeppävaara,Tapiola,Matinkylä,Espoonlahti,Espoon keskus ja paikalliskeskuksetKauklahti jaKalajärvi.
Useissa aluekeskuksissa etenkin kaupalliset palvelut ovat keskittyneet suuriinkauppakeskuksiin: Itäkeskuksessa sijaitseeItis, KannelmäessäKaari, MyyrmäessäMyyrmanni, AviapoliksessaJumbo, LeppävaarassaSello, MatinkylässäIso Omena ja TapiolassaAinoa. Muita suuria kauppakeskuksia ovatPasilassaTripla jaKalasatamassaRedi.
Huonekalu- ja rautakauppa on laajalti keskittynyt syrjäisemmille alueille, mutta pääteiden varsille, kutenRoihupeltoon,Kuninkaalaan,Varistoon,Finnoohon jaLommilaan.
Viisi Suomen neljästätoista yliopistosta sijaitsee pääkaupunkiseudulla.Helsingin yliopisto toimii Helsingin kaupungin alueella pääosinkeskustassa,Kumpulassa,Meilahdessa jaViikissä.Aalto-yliopisto toimii suurimmaksi osaksi EspoonOtaniemessä. Ruotsinkielinen kauppakorkeakouluHanken Svenska handelshögskolan toimiiEtu-Töölössä,MaanpuolustuskorkeakouluSantahaminassa jaTaideyliopisto eri puolilla kantakaupunkia.
Ammattikorkeakouluista opetusta pääkaupunkiseudulla tarjoavatMetropolia,Laurea,Haaga-Helia,Humanistinen ammattikorkeakoulu sekäDiakonia-ammattikorkeakoulu. Ruotsinkielinen ammattikorkeakouluYrkeshögskolan Arcada toimii HelsinginArabianrannassa.
Pääkaupunkiseutu kuuluuHYKS-sairaanhoitoalueeseen yhdessä Kirkkonummen ja Keravan kanssa. Sairaanhoitoalue on osaHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. HYKSillä on valtakunnallinen vastuu muun muassaelinsiirroista, vaativastaneurokirurgiasta ja vaikeidenpalovammojen hoidosta.
HYKSin sairaaloita sijaitsee eri puolilla Helsinkiä, suurimpanaMeilahden sairaala, sekä EspoossaJorvin sairaala ja VantaallaPeijaksen sairaala.
Helsingistä lähtevät valtatiet1,3,4 ja7 sekä kantatiet45 ja51. Pääkaupunkiseutua palvelevat kehätietKehä I,Kehä II jaKehä III. Pääkaupunkiseudun mittakaavassa pääteinä voidaan pitää myösVihdintietä jaItäväylää.
Helsingistä lähtevätSuomen päärata jaRantarata.Vantaankosken rata jaKehärata sijaitsevat kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudulla, kuten suurimmaksi osaksi myösVuosaaren satamarata.
Suomen päälentoasemaHelsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Pienkoneita palveleeHelsinki-Malmin lentoasema.Helsingin Satama koostuu kolmesta osasta:Vuosaaren satama palvelee pääosin tavaraliikennettä, kun taas Helsingin keskusta-alueilla sijaitsevatEteläsatama jaLänsisatama palvelevat matkustajaliikennettä.
Pääkaupunkiseudun kunnilla on lakisääteinen velvollisuus hoitaa yhteistoiminnassa alueidensajoukkoliikenne. Joukkoliikenteen hoitamista varten perustettu kuntayhtymäHelsingin seudun liikenne (HSL) aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, sitä ennenHelsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) hoiti liikenteen suunnittelun Helsingin sisäisen liikenteen osalta jaPääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) seutuliikenteen sekä Espoon/Kauniaisten, Vantaan ja Keravan sisäisen liikenteen osalta. Jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava,Kirkkonummi jaSipoo sekä vuodesta 2018 lähtien myösSiuntio jaTuusula. HSL:n operoimilla joukkoliikennelinjoilla tehdään vuosittain noin 345 miljoonaa matkaa. Yhtymän perustarkoitus on luoda kattavat liikkumismahdollisuudet ja toimia seudun viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden puolesta.[7]
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkon rungon muodostavatmetro,lähijunat sekä runkobussilinjat. Näitä täydentävät monet bussilinjat ja Helsingin kantakaupungin alueella myösraitiovaunut.
HSL on vastuussaHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. Ensimmäinen suunnitelmaHLJ 2011 hyväksyttiin vuoden 2011 keväällä ja se kattaa kaikkien Helsingin seudun 14 kunnan alueen. Suunnittelussa ei tarkastella yksittäisiä hankkeita, vaan koko aluetta ja koko liikennejärjestelmää, johon kuuluvat kaikki joukkoliikennemuodot, jalankulku ja pyöräily, yksityisautoilu ja myös tavaraliikenne. Liikennejärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti aina vuoteen 2050 asti. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain.[8]
Lakisääteinen pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyövelvollisuus koskee myösjätehuoltoa. Jäte- ja vesihuollon hoitamista varten perustettiin YTV:n toiseksi seuraajaksi kuntayhtymäHelsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Sen jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa, mutta se huolehtii sopimuspeusteisesti myös Kirkkonummen jätehuollosta. HSL:n jäsenkunnista Kerava, Sipoo, Siuntio ja Tuusula eivät kuulu HSY:hyn. Kerava ja Tuusula kuuluvat jätehuollon osalta Kiertokapula Oy:hyn sekä Sipoo ja Siuntio Rosk 'n Roll Oy Ab:hen. Vesihuollon osalta Kerava, Sipoo ja Tuusula kuuluvat Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymään, Kirkkonummella ja Siuntiolla taas on oma vesilaitos.
Jätteitä voi tuoda esimerkiksi HSY:n Sortti-asemille.Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon länsiosissa, ja siellä on esimerkiksi Pohjoismaiden suurin kaatopaikka. Vantaan itäosissa sijaitsee Suomen suurinjätevoimala.
Vuodesta 1970 lähtien pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja jätehuoltoa hoiti lakisääteinenPääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta -kuntayhtymä. Yhteistyövaltuuskunta saattoi erillisin sopimuksin tarjota palvelujaan myös pääkaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle: YTV:llä jaKeravalla oli sopimusseutulippuliikenteestä jaKirkkonummen kanssa yhteistyösopimus kattoi sekä seutulippuliikenteen ja jätehuollon.
| Pääkaupunkiseutu |  | |
|---|---|---|
| Helsingin seutu | Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi: | |
| Helsingin seutukunta | ||