| Helsingin seudun lähijunaliikenne | |
|---|---|
 Stadler Flirt HSL:n väreissäTuomarilan rautatieasemalla. | |
| Tyyppi | lähijuna |
| Sijainti |  Pääkaupunkiseutu, Suomi |
| Avattu | 1969 |
| Pituus | 99,2 km |
| Asemia | 50 HSL-alueella 84 yhteensä |
| Linjoja | 13 AELUY (Rantarata) IP (Kehärata) DKRT (Päärata) Z (Lahden oikorata)VR-alueen sisäiset linjat: G (Riihimäki–Lahti) H (Helsinki–)Karjaa–Hanko RM (Tampereen seutu) O (Lahti–)(Kouvola –Kotkan satama) |
| Huippunopeus | 120–160 km/h |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Omistaja | VR Pääkaupunkiseudun Junakalusto |
| Liikennöitsijä(t) | VR |
| Matkoja päivässä | 194 500[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
| Infobox OK | |
Helsingin seudun lähijunaliikenne onpääkaupunkiseudun alueella toimivapaikallisjunajärjestelmä, jonka liikenteen suunnittelee ja tilaaHSL ja jota liikennöiVR. Junavuoroja ajetaan arkipäivinä yli 910[2] 13 eri linjatunnuksella.[3]
Lähiliikenne koostuuHSL:n tilaamasta liikenteestä linjoillaY,U,L,E,A,I,P jaK sekä VR:n ja HSL:n yhteisestä liikenteestä linjoillaH,R,T,D jaZ.[3] YhdessäHelsingin metron, pikaraitiotien15 ja runkolinjojen20,30,40,200,300,400,500,510,520,530,560,570 sekä600 kanssa pääkaupunkiseudun lähiliikenne muodostaaHelsingin seudun joukkoliikenteen runkoverkon. Lähiliikenteen junissa voi HSL-alueen sisäisillä matkoilla käyttää vain HSL:n lippuja. HSL-alueen ulkopuolella sijaitseville asemille matkustaessa on ostettava VR:n lippu. Lipunmyynti lähijunissa loppui 19. kesäkuuta 2017, jolloinkonduktöörit siirtyivät myynnin sijasta vain tarkastamaan lippuja.[4] HSL-alueen liikennemuotoja kuvaavissa väreissä lähijunaliikennettä kuvaa violetti (#8C4799).[5] VR:n lähiliikenteen värinä käytetään VR:n brändiväriä, vihreää (#00B451).
HSL-alueen lähiliikenteen asemista 15 sijaitsee Helsingissä, 14Vantaalla, seitsemänEspoossa ja neljäKirkkonummella. Näiden lisäksiKauniaisissa jaKeravalla on kussakin kaksi asemaa sekäTuusulassa jaSiuntiossa kussakin yksi asema.Sipoossa asemia ei ole lainkaan.[6] VR:n lähiliikenteen asemista sijaitsee kuusiKotkassa, neljäHangossa,Hausjärvellä,Järvenpäässä,Lahdessa,Kouvolassa jaRaaseporissa, kaksiHämeenlinnassa,Kärkölässä,Akaassa jaTampereella, sekä yksiHyvinkäällä,Riihimäellä,Janakkalassa,Lempäälässä,Hattulassa,Mäntsälässä,Orimattilassa,Hollolassa,Iitissä,Inkoossa jaNokialla kussakin.[3]
Lähiliikenne on sähköjuniin perustuvaa joukkoliikennettä. Sähköjunien tekniikka eroaa jonkin verran metrojunista: lähijunat saavat sähkönsä raitiovaunujen tapaan ilmajohdosta, metro puolestaan sivuvirtakiskosta. Rautatieasemien laiturit ovat matalammat kuin metroasemien.
Lähiliikenteen junakaluston hankkimisesta ja niiden hallinnoimisesta vastaaPääkaupunkiseudun Junakalusto HSL-liikenteen osalta ja VR-Yhtymä oman liikenteensä osalta. HSL kilpailutti lähijunien liikennöitsijänsä niin, että uusi sopimuskausi alkoi kesäkuussa 2021.[7]
Pääkaupunkiseudun junaverkoston liikenne on tiheää. Junia kulkee keskimäärin pienemmiltä asemilta 1–3 kertaa tunnissa ja suurilta vaihtoasemilta yli 10 kertaa tunnissa. Junien tarjonta ja käyttö on suurinta Helsingin rajojen sisällä, mutta junat tarjoavat melko tiheästi yhteyksiä myös muihin Helsingin seudun kuntiin. Yhteydet lähiliikennealueeseen 2000-luvulla liitetyille asemille ovat kerran tunnissa oikoradan sekä Lahti–Riihimäki-radan osalta ja harvemmin Riihimäki–Tampere-välillä.[8]
LähijunalinjatA,I,P jaK ovat liikenteeltään metromaisia. Asemien välimatkat, vuoroväli ja vaunujen matalalattiaisuus on samankaltaistaHelsingin metron kanssa. Lähijunavaunut eroavat kuitenkin metrosta palvelutasollaan sikäli, että lähijunissa on vessat ja pehmustetut istuimet.
HSL on sallinut 19. kesäkuuta 2017 alkaen polkupyörän kuljettamisen lähijunissa.[9] Matkan voi maksaa joko HSL-matkakortilla tai mobiilisovelluksella.[10]
HSL-alueen lähiliikenteessä on käytössä ainoastaanStadler FLIRT Sm5-junia, joita on yhteensä 81 yksikköä.[10][11][12]Sm2-kalusto poistui HSL-alueen säännöllisestä liikenteestä vuoden 2017 kesäkuussa. VR:n oma lähiliikenne perustuuSm4- jaSm2-juniin.
Lähiliikennettä liikennöidään viidellä rataosuudella. Kaikki reitit alkavatHelsingin päärautatieasemalta ja jatkavatPasilan rautatieaseman kautta eri suuntiin.
Riihimäen rata on osapäärataa ja jatkuu pohjoiseenHämeenlinnan kauttaTampereelle. Pääradalla liikennöivätR-,T- jaD-junat. Vuonna 2004 avattuKeravan kaupunkirata mahdollisti laajan vuorotarjonnan lisäämisenHelsingin jaKeravan välisellä kolmellatoista asemalla. Helsingin ja Keravan välillä kaupunkirataa liikennöiK-juna, joka pysähtyy kaikilla väliasemilla. Kesäkuussa 2017 VR:n lähiliikennealue pääradalla laajeni Tampereelle. Syysliikenteen 2019 alkaessaK-junalle lisättiin pysähdykset Käpylään, Pukinmäkeen ja Tapanilaan. Samalla linjatunnusN jäi pois käytöstä.
Tämä rataosuus on osa vuoden 1870Pietarin rataa. Radan liikenne on osa VR:n omaa lähiliikennettäLahden oikoradan valmistuttua vuonna 2006. Vuonna 2017 rataosan junille lisättiin kirjaintunnusG.
3. syyskuuta 2006 liikenteelle avattuKerava–Lahti-oikorata erkanee pääradastaKeravan Kytömaalla. Rataosuudella ajetaan lähiliikennettäZ-junallaLahteen.
5. tammikuuta 2022 osuus Lahdesta Kouvolan kautta Kotkaan liittyi osaksi VR:n lähiliikennealuetta. OsaZ-junista jatkoi jo aiemmin Lahdesta Kouvolaan, mutta nämä eivät kuuluneet lähiliikenteeseen. Aiemmin tunnuksettomina ajetut Lahti–Kouvola–Kotka-taajamajunat saivat tunnuksenO.[13]
Rantarata kulkeeEspoon läpi länteenKirkkonummen kauttaKarjaalle. Vain kaukoliikenteen junat jatkavat Karjaalta eteenpäinTurkuun ja Hankoon. Rantaradalla liikennöivätY-,U-,L-, jaE-junat.Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönotto 2. kesäkuuta 2002 mahdollisti vuorotarjonnan lisäämisen Helsingin jaLeppävaaran välisillä kuudella asemalla. Kaupunkiradalla liikennöi kaikilla väliasemilla pysähtyväA-juna.
Kehärata yhdistää pääradan jaVantaankosken radan. Radalla liikennöiI-junaHelsingistäTikkurilan kauttaLentoasemalle ja edelleenHuopalahden kautta takaisin Helsinkiin,P-juna kulkee vastakkaiseen suuntaan saman reitin.[14] Liikennöinti aloitettiin 1.7.2015.
Lähiliikenteen edeltäjänä toimivat höyry- ja dieselkalustolla liikennöidyt Helsingin seudun paikallisjunat vuodesta 1886, jolloin liikenne alkoi neljällä junaparilla Helsinki-Järvenpää-reitillä. Varsinaisesti lähiliikenne-termin käyttö alkoi vuonna 1969 sähköjunaliikenteen alkaessa. Vuoden 1975 reittikaaviossa otsikkona on "Rautateiden lähiliikenne".[15]
Lähiliikenne alkoi ensimmäisenä sähköistetyllä osuudella Helsinki-Kirkkonummi kuudellaSm1-junayksiköllä. Vuosi 1972 oli merkittävä usealla tavalla lähiliikenteen kannalta: lähiliikenteen ydinalue pääradalla saatiin sähköistettyä Riihimäelle asti ja lisäksi saatiin valmiiksi kolmas raide Pasilasta Tikkurilaan asti. Linjakirjaimet otettiin käyttöön kööpenhaminalaisenlähde? esikuvan mukaisesti vuoden 1972 toukokuussa.
Sähköjunia alkoi olla 1970-luvun alussa riittävästi tiheän lähiliikenteen järjestämiseen, kunSm1-junien ensimmäinen 30 yksikön valmistussarja saatiin liikenteeseen. Ruuhka-ajan pisimpiin juniin Sm1-yksiköiden kapasiteetti ei riittänyt, vaan niitä liikennöitiin aluksi diesel-, myöhemminSr1-sähköveturien vetämilläpuukorisista matkustajavaunuista muodostetuilla junilla.
Ensimmäinen varta vasten lähiliikenteen tarpeisiin rakennettu rata avattiin vuonna 1975 kunMartinlaakson rata avattiin liikenteelle. Martinlaakson rata oli ensimmäinen suurprojektina suunniteltu rata, jossa rata, asemat ja asemien palvelualueiden asemakaavoitus suunniteltiin yhdessä. Muita liikennepaikkamuutoksia 1970-luvulla olivat vuonna 1976 Strömbergin seisakkeen lakkautus (samalla paikalla avattiinValimon asema) ja Luoman seisakkeen lakkautus, jossa yhteydessä Nokan seisake muutettiin uudeksiLuoma-nimiseksi asemaksi. Vuoteen 1981 mennessä hankittiin vielä 70 Sm1- ja Sm2-yksikköä. Niistä 40 junayksikköä toimitettiin ilman WC:tä, koska ajateltiin, että lyhyillä reitillä sitä ei tarvita. Näitä yksiköitä päädyttiin kuitenkin käyttämään pitkilläkin reiteillä, joten WC asennettiin jälkiasennuksena kaikkiin yksiköihin. Kaluston osalta nämä 100 Sm1- ja Sm2-sähköjunaa toimivat lähiliikenteen pääkalustona pitkälle 2000-luvulle asti.[15]
Liikenne oli tähän aikaan täysin VR:n omaehtoista toimintaa, ja pääasiassa junissa kävivät VR:n junaliput, lukuun ottamatta Helsingin kaupungin aluetta.HKL:n liput kelpasivat lisämaksun kanssa vuoteen 1975 asti, josta lähtien Helsingin kaupungin alueella kelpasivat pelkät HKL-liput. Vuonna 1974 VR jakoi lähiliikennealueen ABC-vyöhykkeisiin väleillä Helsinki-Kirkkonummi ja Helsinki-Kerava. Ensimmäiset lipunmyyntilaitteet otettiin käyttöön 1970-luvulla.[16]
Lähiliikenteen kehittämistä häiritsivät 1980-luvulla valtion ja alueen kuntien kiistely investointien rahoituksesta. Uutena ratainvestointina tehtiin vain kolmas raide välille Tikkurila-Kerava vuonna 1981. Sähköjunakalustoa ei hankittu, mutta puuvaunujen aikakausi lähiliikenteessä päättyi huhtikuussa 1987, kun ruuhkajuniin saatiin puuvaunujen tilalle veturilla vedettävät teräksisetlähiliikennevaunut. Asemista suljettiinHanala, jonka tilalle avattiinKoivukylän rautatieasema.[15]
Lippupuolella tapahtui merkittäviä muutoksia, kun vyöhykejärjestelmä laajeni käsittämään koko silloisen lähiliikennealueen Riihimäelle asti vuoden 1984 alusta. Syyskuussa 1986 otettiin merkittävä edistysaskel, kunYTV:n seutulippu alkoi kelvata kaikissa YTV-alueen joukkoliikennevälineissä. Vuonna 1987 siirryttiin avorahastukseen, lipunmyyntiin lipunmyyntiosastoissa jatarkastusmaksun perintään lähiliikenteessä. Vuonna 1989 päättyi VR:n A-, B- ja AB-vyöhykelippujen myynti, kun solmittiin uusiYTV-sopimus.[16]
Vuosikymmen alkoiHuikon seisakkeen lakkautuksella vuonna 1990 ja uuden lyhyen rataosan avaamisella välille Martinlaakso-Vantaankoski vuonna 1991. Turun radan sähköistyksen ansiosta lähiliikennealue laajeni G-vyöhykkeenä Karjaalle asti vuonna 1993.[15] Sama jatkui vuosikymmenen puolivälissä, jolloin lakkautettiin useitaH- jaT-junien seisakkeita pääradalta (Kytömaa 1994,Takoja,Palopuro jaMonni 1996 sekäRistinummi 1998) niiden vähäisen käytön jaH-junan nopeuttamisen takia[17]. Lisäksi rakennettiin neljäs raide eli Tikkurilan kaupunkirata vuonna 1996, mikä mahdollisti metromaisen vuorovälin välillä Helsinki-Tikkurila.
Lisääntynyt liikenne, kasvaneet matkustajamäärät, radan kunnon parantumisen sallimat suuremmat nopeudet ja matalalattiajunien tarve saivat VR:n hankkimaan vuodesta 1999 alkaen lähiliikenteeseen uusiaAlstom Coradia -junia, SuomessaSm4, ensi kerran sitten viimeisten Sm2-junatoimitusten vuonna 1981.
Lähiliikenteen laajenemisen vuosikymmen alkoi mittavalla projektilla, kun Pasilan ja Leppävaaran välille toteuttiinkaupunkirata, joka valmistui kesäkuussa 2001. Uusi kaupunkirata johti merkittäviin muutoksiin Rantaradan lähiliikennelinjoilla, muun muassa uusienA- jaY-junien muodossa.[18] Vuonna 2002 aloitettiinKeravan kaupunkiradan jaLahden oikoradan rakennustyöt. Näillä osuuksilla oli merkittävä vaikutus lähiliikenteeseen sekä kapasiteetin että lähiliikenneverkon laajentuessa. Lahden oikoradan valmistuttua lähiliikennealue laajeni H-vyöhykkeellä, johon kuuluivat Lahti, Herrala ja Järvelä. Vuonna 2006 valmistuneelle oikoradalle asetettiin liikennöimään uusi junavuoroZ, jokaR-junan tapaan aikataulutettiin nopealle Sm4-kalustolle.[19]
Aiemmin 30 toimitettua Sm4:ää oli käytetty lyhyillä YTV-alueen linjoilla YTV:n vaatiessa matalalattiaista kalustoa. Vuosikymmenen lopulla matalalattiaisuuden ongelma alkoi ratketa, kun perustettiin kaupunkien ja VR:n toimesta Pääkaupunkiseudun junakalusto, jonka tehtävänä oli valita uusi junamalli YTV-liikenteessä käytettäväksi. Valituksi tuliStadler Flirt, joka tunnetaan Suomessa sarjatunnuksellaSm5. Lippujärjestelmässä merkittävin muutos oli Keravan (2006) ja Kirkkonummen (2007) liittyminen YTV:hen ja sitä kautta tulo osaksi pääkaupunkiseudun lippujärjestelmää vyöhykkeenä 3. Uusien kuntien jäsenyys YTV:ssä muutti linjatS,U,L,K jaN kokonaan YTV-alueella kulkeviksi. Toisena lippujärjestelmään liittyneenä muutoksena oli YTV:n siirtyminen matkakorttiin ja paperilippujen käytön väheneminen. Kolmas lippumuutos oli lipunmyyntien poistuminen 2000-luvun alussa kaikilta vain lähiliikennettä palvelevilta asemilta.
_Helsinki-Lahti_railway_network_2016_01.jpg)
Vuosikymmentä hallitsivat suurimuotoinen rataprojekti eliKehärata ja toisaalta kaluston täydellinen vaihtuminen vanhojen Sm1- ja Sm2-junien hiljalleen korvauduttua Sm5-junilla vuosina 2009–2017. Heti vuosikymmenen alussa YTV:n toiminta siirtyi HSL:lle. Lähiliikennealue ei kuitenkaan laajentunut ennen vuotta 2018, koska HSL:ään on liittynyt sen perustajakuntien lisäksi vain ilman junaliikennettä oleva Sipoo. Vuonna 2016 seurasi lakkautuksia pitkän, 18 vuoden tauon jälkeen kunPurolan rautatieasema jaNuppulinnan rautatieasema pääradalla sekäMankin seisake jaLuoman seisake Rantaradalla, lakkautettiin. Myös pääradanH-juna jaY-juna Karjaalle lakkautettiin[20], tosin sen liikennöintiä jatkettiin HSL-järjestelyin välittömästiSiuntioon asti.Y-junan lakkautus vaikutti Siuntion tekemään päätökseen liittyä HSL:ään vuoden 2018 alusta.
Lippujärjestelmä oli vuosia entisellään ennen kuin lipunmyynti lähijunissa kesäkuussa 2017 päättyi. Tämän mahdollistivat kaikille asemille hankitut lipunmyyntiautomaatit sekä mobiililaitteilla ostettavat liput.
Espoon kaupunkirata onLeppävaaran kaupunkiradan rakenteilla oleva jatkeEspoon keskukseen taiKauklahteen. Se on kaksiraiteinen lähijunaliikenteen rata, joka mahdollistaisi junavuorojen säännöllistämisen ja lisäämisen Helsinki-Kirkkonummi-rataosuudella. Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma on valmistunut, ja hanke sai toteutuspäätöksen 14. tammikuuta 2022.lähde?
Pisararata on Helsingin keskustaan suunniteltu maan alla kulkeva paikallisjunarata, jolla helpotettaisiinpäärautatieaseman ruuhkaa ohjaamallaA-,I/P- jaK-junatPasilastapisaran muotoiselle ratalenkille, jolta olisi vaihtoyhteysmetroonHakaniemessä ja mahdollisesti rakennettavaantoiseen metrolinjaanTöölössä.[21]
YTV on tehnyt alustavia suunnitelmia junaliikenteestäKeravan asemaltaAhjon kauttaSipoonNikkilään[22] ja mahdollisesti edelleenKilpilahteen ja/taiPorvooseen.[22] Junaliikennettä suunnitellaan parantamaan joukkoliikennetilannetta, kun Ahjoon ja Sipooseen rakennetaan lisää asutusta.Liikennevirasto on Sipoon kunnan kanssa selvittänyt alueen maankäyttöä. Selvityksen tulos oli, että liikenne aloitetaan, jos alueelle kaavoitetaan tarpeeksi asutusta.lähde?
Rata Keravan ja Nikkilän välillä ei kuitenkaan täytä henkilöliikenteen asettamia vaatimuksia. Radalta pitäisi poistaatasoristeyksiä sekä rakentaa turvalaitteita ja laiturirakenteita. Lisäksi Porvoon museoradalla lähestulkoon koko ratainfrastruktuuri tulisi uusia, mikäli sähköjunaliikennettä Porvooseen asti alettaisiin harjoittaa.lähde?
Asiaan vaikuttavat myös muut seikat, kuten kannattavuus, junaliikenteen mukanaan tuoma linja-autoliikenteen todennäköinen väheneminen, öljyjunaliikenteen vaikeutuminen sekä kalustoasiat.Keravan kaupunkiradan valmistuttua junat viipyvät pääsääntöisesti Keravalla 10 minuuttia ennen paluulähtöä. Liikenteen ulottaminen pidemmälle vaatisi vuoromäärästä riippuen 2–5 junayksikköä lisää liikenteeseen.lähde?
Lähiliikenteen junien säilytystä ja huoltoa varten on suunniteltu kahta uutta varikkoa, joiden sijaintipaikat olisivatKirkkonummi jaKerava. Tarve uusille varikoille aiheutuu lähijunaliikenteen määrän kasvusta ja sen seurauksena riittämättömäksi käyvästäIlmalan varikosta.[23][24]
Pääkaupunkiseudulla on viisitoista lähijunalinjaa, joista kahdeksan on HSL:n ehdoilla toteutettuja, neljä HSL:n ja VR:n yhteisiä. Lisäksi VR:n omaa lähiliikennettä on kolme reittiä (G, M, O). HSL-lähiliikenteen kaikkien reittien toinen päätepiste onHelsingin päärautatieasemalla. Alla olevaan taulukkoon on merkitty violetilla ne linjat, joita liikennöidään täysin HSL:n alueella, vihreällä taas myös VR:n alueella kulkevat. Matka-ajat saattavat riippua linjan suunnasta: ruuhkasta johtuen juna Helsingin kantakaupunkiin on yleensä muutamaa minuuttia hitaampi kuin vastaavan linjan juna vastakkaiseen suuntaan.[25]
| Linja | Reitti | Matka-aika | Asemia | Juna | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|---|
| A | Helsinki –Leppävaara | 17 min | 8 | A-juna | |
| D | Helsinki –Hämeenlinna | 72 min | 10 | D-juna | |
| E | Helsinki –Kauklahti | 29 min | 11 | E-juna | |
| I/P | Helsinki –Lentoasema –Helsinki | 1 t | 24 | I/P-junat | Pysähtyy kaksi kertaa Helsingissä ja Pasilassa |
| K | Helsinki –Kerava | 43 min | 15 | K-juna | |
| L | Helsinki –Kirkkonummi | 44 min | 19 | L-juna | Liikennöidään öisin ja varhain aamulla. Yksi myöhäisillan vuoro jatkaa Siuntioon. |
| R | Helsinki –Tampere | 2 t 8 min | 19 | R-juna | Osa vuoroista jää Riihimäelle ja Hämeenlinnaan/Tamperelle |
| T | Helsinki –Riihimäki | 1 t 11 min | 21 | T-juna | Liikennöidään öisin ja varhain aamulla. |
| U | Helsinki –Kirkkonummi | 41 min | 15 | U-juna | |
| Y | Helsinki –Siuntio | 44 min | 8 | Y-juna | |
| Z | Helsinki –Lahti | 1 t 1 min | 7 | Z-juna | Arkisin kolme vuoroa jatkaa LahdestaKouvolaan ja kolme vuoroa lähtee Kouvolasta. Viikonloppuisin ajetaan yksi Kouvolaa palveleva vuoro kumpaankin suuntaan. |
| Raskas raideliikenne | Helsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) •Helsingin metro (linjat:M1,M2) |
|---|---|
| Kevyt raideliikenne | Helsingin raitioliikenne (linjat) •Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat:15) |
| Lauttaliikenne | Kruunuvuorenrannan lautta •Suomenlinnan lautta |
| Linja-autoliikenne Runkolinjat | Helsingin seudun linja-autoliikenne 20 •30 •40 •200 •300 •400 •500 •510 •520 •530 •560 •570 •600 |
| Liikenteen tilaaja | HSL |
| Liikennöitsijät | Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne •Helsingin kaupungin liikennelaitos •VR •Nobina •Pohjolan Liikenne •Koiviston Auto Helsinki •Tammelundin Liikenne •Åbergin Linja •Korsisaari •Reissu Ruoti •V-S Bussipalvelut •Taksikuljetus •Taksikuljetukset Harri Vuolle |
| Hankkeet | Espoon pikaraitiotiet •Kruunusillat •Tiederatikka •Tuusulanväylän pikaraitiotie •Vantaan pikaraitiotie •Vihdintien pikaraitiotie •Viikin–Malmin pikaraitiotie •Espoon kaupunkirata •Pisararata •Itämetro |
g.svg)
f.svg)
