Karl Adolf Oskar Relander (12. tammikuuta1863Sortavala –19. syyskuuta1930Helsinki) oli suomalainen pedagogi jakansanrunouden tutkija. Hän oli poliittisista syistä karkotettunaSiperiaan 1916–1917.
Relanderin vanhemmat olivat apteekkari Erik Oskar Relander ja Rosa Hällström. Relander valmistui filosofian kandidaatiksi 1888 ja lisensiaatiksi 1894 ja opiskeli sen jälkeen Berliinin yliopistossa 1889–1890 ja 1891–1892. Hän teki opintomatkan Saksaan, Tanskaan, Hollantiin ja Sveitsiin 1905–1910. Opintojen päätyttyä Relander oli nykyisen Suomen Kuvalehden edeltäjän päätoimittaja vuonna 1894. OllessaanJyväskylän seminaarin suomen kielen lehtorina 1897–1905 hän toimi muutamia vuosia Jyväskylän kunnallispolitiikassa valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana. Parin vuodenkansakouluntarkastajan viran hoidon jälkeen Relander teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928.[1]
Jo kenraalikuvernööriNikolai Bobrikov ajoiSortavalan seminaarin muuttamista venäjänkieliseksi ja siirtämistäHaminaan. Sama hanke nousi myöhemmin uudestaan esiin ja Relander laati ja allekirjoitti sitä vastustavan kirjelmän. Siirtohanke peruttiinkin. Hänen poikansaIlmari Relander lähti Saksaanjääkärikoulutukseen ja kun hän palasi kotimaahan, häneltä löytyi räjähteitä. Myös isää Oskar Relanderia pidettiin saksalaismielisenä ja hänet karkotettiin marraskuussa 1916 Siperiaan, josta hän palasi seuraavana vuonna ja sai sankarin vastaanoton.[2]
K. A. O. Relanderin puoliso oliBertha o.s. Wiiger t. Wüger[3]. Heidän pojistaanIlmari Relander oli jääkärieversti[4] jaTauno Relander oli lääkintöneuvos[5] ja Relanderin sukua selvittänyt sukututkija.
Lisää luettavaa aiheestaOskar Relander onWikiaineistossa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
