Monet materiaalien ja fysikaalisten systeemien ominaisuuksia kuvaavatsuureet voidaan luokitella jokointensiivisiksi taiekstensiivisiksi sen mukaan miten ne riippuvat systeemin koosta. Intensiivisuureet kutenlämpötila jatiheys ovat riippumattomia systeemin koosta.[1]Ekstensiivisuureet kutentilavuus,massa jaentropia sen sijaan ovat suoraan verrannollisia systeemin kokoon.[2]
Ekstensiivisuureesta saadaan intensiivisuure jakamalla se toisella ekstensiivisuureella, esimerkiksi kappaleenmassalla,ainemäärällä taitilavuudella. Massalla jaettaessa saatavaominaissuure nimetään yleensä liittämällä ekstensiivisuureen nimeen etuliite "ominais" (engl.specific). Esimerkiksi materiaalinominaislämpökapasiteetti on kappaleenlämpökapasiteetti jaettuna sen massalla (yksikkö J/kg).[3] Jotkin aiemmin käytössä olleet suurenimet, kuten "ominaisresistanssi" (resistiivisyys) tai "ominaispaino" (aineen tiheys) eivät noudata tätä logiikkaa, eivätkä standardit suosittele niiden käyttöä.[4] Myöskään esimerkiksi termitominaistaajuus (engl.eigenfrequency) taiominaisenergia (engl.eigenenergy) eivät kuvaa intensiivisuureita, eivätkä noudata tätä logiikkaa.
Ainemäärällä jaettaessa saatava suure nimetään yleensä lisäämällä ekstensiivisuureen nimeen etuliitemooli- tai sanamoolinen. Esimerkiksi aineen moolinen lämpökapasiteetti eli moolilämpö on sen lämpökapasiteetti jaettuna ainemäärällä (yksikkö J/mol).[3]Moolimassa puolestaan on massa jaettuna ainemäärällä.
Tilavuudella jaettaessa saatava suure puolestaan nimetään yleensätiheydeksi. Esimerkiksi energiatiheys on energia jaettuna tilavuudella (yksikkö J/m3). Pinta-alalla jaettaessa saatavia suureita puolestaan nimetään usein joko etuliitteelläpinta- tai päätteellä-kate:pintavaraus eli varauskate. Pituudella jaettaessa lisätään etuliitepituus- taiviiva-. Esimerkiksi massa pituusyksikköä kohti onpituusmassa ja varaustiheys pituusyksikköä kohti onviivavaraus. Tiheyksillä voidaan tarkoittaa myös muundimensioisia suureita, jotka eivät noudata yllä kuvattua logiikkaa. Esimerkiksiaaltotiheyden yksikkö on 1/m, ja magneettivuon tiheyden yksikkö on Wb/m2.[4]
Kaikkia suureita ei ole mahdollista jakaa intensiivi- tai ekstensiivisuureiden luokkiin. Esimerkiksiresistanssi ei yleisesti ottaen ole intensiivi- eikä ekstensiivisuure, sillä johtimen poikkipinta-alan kaksinkertaistaminen puolittaa sen resistanssin.