Erityisestitarhaomenapuu (Malus domestica) on yksi maailman viljellyimmistähedelmäpuista. Tarhaomenapuun omena on valkeamaltoinen, syötävä hedelmä, joka on yleensähalkaisijaltaan 5–10 senttimetriä ja pyöreähkö.Omenalajikkeita on tuhansia, ja niiden väri, happamuus, koko ja muoto vaihtelevat.Lajikkeet voidaan jakaa kolmeen luokkaan käyttötarkoituksen mukaan:siiderin valmistukseen käytettävät omenat, ruoanlaittoon tarkoitetut talousomenat ja sellaisenaan syötävät jälkiruokaomenat.[1]
Erilaisia omenalajikkeita on ainakin 7 500. Vain osaa lajikkeista viljellään kaupallisesti. EsimerkiksiYhdysvalloissa kaupallisesti viljeltäviä lajikkeita on noin sata, mutta niiden lisäksi noin 2 500 lajiketta viljellään pienimuotoisesti hedelmätarhoissa. Omenalajikkeet vaihtelevatkirsikan kokoisista omenoista suuriin, jopagreipin kokoisiin omeniin. Ne voidaan luokitella neljään luokkaan puun kukkimisajankohdan ja siten hedelmän poiminta-ajankohdan mukaan tai lajikkeen käyttötarkoituksen mukaan.[3][4]
Maailmassa tuotetaan keskimäärin yli 60 miljoonaa tonnia omenoita vuodessa. Ylivoimaisesti suurin omenantuottajamaa onKiina. Vuonna 2011 muita merkittäviä tuottajia olivatYhdysvallat,Intia,Turkki jaPuola.[1] Noin puolet maailman hedelmäpuiden tuottamista hedelmistä on omenoita.[4]
Vuonna 2005 omenapuiden keskimääräinensatoisuus oli 12,2 tonnia hedelmiähehtaaria kohden, mutta esimerkiksi Lounais-Euroopan ja Uuden-Seelannin kaupallisilla viljelmillä satoisuudet voivat olla huomattavasti korkeampia, yli 40 tonnia hehtaarilla.[3]
Valtaosa omenoista syödään sellaisenaan. Tuoreina syötävissä omenoissa on oltava oikeanlainen makutasapaino ja sopivasti happamuutta, makeutta ja kitkeryyttä. Ruoanlaittoon käytettävät omenat ovat yleensä liian happamia syötäviksi tuoreina, mutta sen sijaan niitä voi käyttää monipuolisesti esimerkiksihilloihin,kastikkeisiin ja leivonnaisiin.Siiderin valmistamiseen on erityisiä lajikkeita, joissa ontanniinien aiheuttamaa kitkeryyttä, kun taas omenat, jotka eivät laatunsa puolesta kelpaa syötäviksi tuoreina, voidaan kuivata tai käyttääomenamehuksi.[3]Omenahilloa valmistetaan keittämällä omenat pehmeiksi. Omenan tummumista voi estääsitruunan mehulla. Suomalaiseen makuun tutut omenan kanssa yhdistetyt maut ovatvanilja jakaneli.
Omenan happamuuden ja kirpeyden määrittävät sokereiden jaomenahapon sekä muiden happojen välinen suhde. Omenan makuun vaikuttavat myös 250 eriesteriä,alkoholia,aldehydiä jaeteeristä öljyä sekä hedelmän kypsyysaste ja säilytys.[4]
Parhaat piiraat, hillot ja siiderin saa happamista omenoista. Myöhään kypsyvänä lajikkeena Antonovka on tähän käyttöön erinomainen. Se on hyvää myös kuivattuna. Tuoremehuun kannattaa käyttää useita eri lajikkeita.
Omena säilytetään +1...+2 asteessa huomioiden se, että omena erittääetyleeniä. Ne kasvikset, jotka kärsivät etyleenistä, on syytä sijoittaa erilleen omenasta.[6] Kolhiintuneet omenat eivät säily hyvin, ja suuremmat pilaantuvat nopeammin kuin pienet. Huoneenlämpötilassa omenat kypsyvät 6–10 kertaa nopeammin kuinjääkaapissa.[4]
Leikattu omena kellastuu nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tämän estämiseksi siihen voidaan lisätäsitruunamehua, joka neutraloi hapettavanentsyymin.[4]
Omena on vähäkalorinen (noin 36 kilokaloria/100 grammaa) ja sisältää 7,1 grammaasokereita 100 grammaa kohti. Niistä 3,8 grammaa onfruktoosia, 2,4 grammaasakkaroosia ja 0,9 grammaaglukoosia. Koska omenan fruktoosin ja glukoosin suhde on hyvä, se sopii myösdiabeetikoille.Ravintokuitua omenassa on 2,0 grammaa, huomattavimpanapektiiniä[4] . Se on terveyden kannalta hyvä syötävä, sillä se sisältää B1-, B2-, B6-, C- ja E-vitamiineja sekä esimerkiksikalsiumia,magnesiumia,kaliumia,fosforia jaflavonoideja. Valtaosa flavonoideista ja prosyanideista on omenan kuoressa, minkä vuoksi omena kannattaa aina syödä kuorineen, kun mahdollista.[7][8]
Vanhan sanonnan mukaan ”omena päivässä pitää lääkärin loitolla” (an apple a day keeps the doctor away).[3] Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa omenoiden syöminen on yhdistetty alhaisempaansyövän,sydän- ja verisuonitautien,astman jadiabeteksen riskiin. Omenoissa on erilaisiafytokemikaaleja, jotka toimivatantioksidantteina. Niiden pitoisuus kuitenkin vaihtelee omenalajikkeittain, ja prosessoidussa omenamehussa niitä on jäljellä huomattavasti vähemmän kuin tuoreissa omenissa.[9]
Omenansiemenet ovat jonkin verran myrkyllisiä, koska niissä on pieni määrä syanidin sokeriyhdistettä,amygdaliinia. Siemeniä tarvitsisi kuitenkin pureskella suuri määrä, ennen kuin myrkytysoireita taikka tukehtumisvaaraa ilmenisi. Tunnetaan tapaus, jossa kahvikupillinen siemeniä on aiheuttanut ihmisen kuoleman.[10]
Aatami ja EevaAlbrecht Dürerin maalauksessa vuodelta 1507. Tässä omena on kuvattu hyvän ja pahan tiedon puun hedelmänä ja onsynnin symboli.
Länsimaissa omena monesti samastetaanhyvän ja pahan tiedon puun hedelmäänRaamatussa, vaikkakaan Raamatussa ei mainita missään, että hedelmä olisi ollut omena. Lähi-idässä omena on varsin tuntematon, ja siellä hedelmäpuuksi ajateltiinviikunaa taigranaattiomenaa. Latinan kielessä omenaa tarkoittava "malus, maalum" on samankaltainen kuin pahaa merkitsevä malum riippuen siitä, äännetäänkö a pitkäksi vai lyhyeksi.[11] Kreikkalaisessa mytologiassaHerakleen kahdessatoista urotyössä Herakles joutuu noutamaan Hesperidien puutarhassa kasvavan elämänpuun kultaisia omenoita. Tämä on todennäköisesti saanut renessanssimaalarit ottamaan kreikkalais-mytologisia vaikutteita raamatullisiin maalauksiinsa. Tämä on osaltaan vaikuttanut mielikuviin omenasta kiellettynä hedelmänä.
Omena on monien kansojen tarustoissa lemmenilon ja kevään vertauskuva. Toisaalta omenan makeus on ajateltu syntiin houkuttelemisen vertauskuvaksi.[11]
Legendan mukaan omenan putoaminenIsaac Newtonin päähän olisi saanut hänet ajattelemaan painovoimaa. Todellisuudessa Newton lienee nähnyt omenan putoavan ollessaan hedelmätarhassa, mutta todisteita päähän putoamisesta ei ole.William Stukeley kuuli anekdootin Newtonilta vuonna 1726 ja kirjoitti sen vuonna 1752 julkaistuun Newtonin elämäkertaan seuraavassa muodossa: “Päivällisen jälkeen, kun sääkin oli lämmin, menimme puutarhaan ja joimme teetä omenapuiden varjossa… hän kertoi minulle olleensa aivan samassa tilanteessa, kun aiemmin painovoiman käsite tuli hänen mieleensä… sen aiheutti omenan putoaminen puusta, kun hän istui mietiskelemässä.”[12]
Lumikki-sadussa päähenkilö myrkytetään omenan avulla.
Entisajan keisarit ja kuninkaat pitivät seremonioiden aikanavaltikan lisäksi käsissään maailmaa kuvaavaa “valtio-omenaa”. Tällöin omena on vallan symboli.Antiikin Rooman rahoissa käytettiin samassa tarkoituksessa kolmen omenan kuvaa: valtakunnan alue ulottui Välimeren ympärillä kolmen maanosaan, Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan.[11]
↑Hämet-Ahti, Leena, Palmén, Annikki, Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, 2. uudistettu painos. Helsinki: Dendrologian Seura r.y., 1992. ISBN 951-96557-0-0
↑abcHans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 250–251. (Suom. Pertti Lempiäinen) WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X
↑Nix, Elizabeth: Did an apple really fall on Isaac Newton’s head? HISTORY.com. Viitattu 21.6.2017. ”After dinner, the weather being warm, we went into the garden, & drank thea under the shade of some apple trees… he told me, he was just in the same situation, as when formerly, the notion of gravitation came into his mind…. occasion’d by the fall of an apple, as he sat in a contemplative mood.”
_2.jpg)
