Olusegun Obasanjo (joruban kielelläOluṣẹgun Matthew Okikiọla Arẹmu Ọbasanjọlähde?, s.5. maaliskuuta1937Abeokuta,Brittiläinen Nigeria) oliNigerian presidentti sotilashallitsijana vuosina 1976–1979 ja vapailla vaaleilla valittuna vuosina 1999–2007. Presidenttiytensä aikana hän pyrki vähentämään korruptiota Nigeriassa, mutta sen vastaiset toimet kohdistuivat lähinnä hänen poliittisiin vastustajiinsa. Hän yritti jatkaa presidenttinä kolmannen kauden, mutta epäonnistui perustuslain muuttamisessa tämän sallimiseksi. Elokuussa 2021Afrikan unioni nimitti hänet edustajakseenAfrikan sarven alueelle rauhanpyrkimysten edistämiseksi.
Obasanjo kuuluu Nigerian suurimpaan kansaanjoruboihin ja onkristitty sekäabsolutisti.[1] Hänen vanhempansa olivat Ashabi (k. 1958) ja Amos Obasanjo Bankole (k. 1959).[2] Hän kävi baptistipoikakoulua ja lahjakkaana voitti opiskeluaikanaan useita palkintoja. Tuolloin hän myös luopui englanninkielisestä Matthew-etunimestään ja tapasi tulevan vaimonsa Oluremi Akinlawonin, jonka kanssa avioitui vuonna 1963.[1] Toimittuaan jonkin aikaa opettajana Ibadanissa hän päätti pyrkiäIbadanin yliopistoon opiskelemaan, mutta ei vähävaraisena saanut maksettua lukukausimaksuja.[3]
Obasanjo liittyiNigerian maavoimien palvelukseen maaliskuussa 1958 läpäistyään kadettien pääsykokeen. Hän sai sotilaskoulutusta myöhemmin myösYhdistyneessä kuningaskunnassaMons Officer Cadet School -kadettikoulussa. Hän järkyttyi kokemansa rasismin ja syrjinnän määrästä, mutta suoritti opintonsa ja palasi Nigeriaan vuonna 1959 ottamaan vastaan jalkaväen upseerin pestinKadunassa. Hänet ylennettiin pianluutnantiksi, ja hän oli osana Nigerian 5. pataljoonaa Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatiossa Kongossa lokakuusta 1960 toukokuuhun 1961.[4][5] Palattuaan Nigeriaan Obasanjo siirtyi jalkaväestä pioneereihin.[6] Hänet ylennettiin majuriksi 1965[1], ja vuonna 1967 hänestä tuli asevoimien pioneerien johtaja.[7]
Biafran sodassa everstiksi ylennyt Obasanjo nimitettiin toukokuussa 1969 divisioonan komentajaksi. Tammikuussa 1970 hän tapasi Biafran johtajaksi nousseenPhilip Effiongin ja neuvotteli tämän kanssa Biafran antautumissopimuksen lähes kokonaisuudessaan. Hän pyrki myös parhaansa mukaan estämään Biafranigbojen ahdistelun komentamiensa joukkojen taholta määräämällä raiskaajat ammuttaviksi ja ryöstelijät ruoskittaviksi.[8]
Vuonna 1975 kenraaliMurtala Ramat Mohammedin johti verettömänsotilasvallankaappauksen, jossa syrjäytettiin kenraaliYakubu Gowon. Pääesikunnan esikuntapäällikkönä Obasanjo oli Murtala Muhammadin varamies ja hänellä oli armeijan tuki. Mohammadin tultua murhatuksi vuonna 1976 Obasanjo nousi Nigerian johtoon. Hän komensi divisioonaa, joka valloittiOwerrin ja toi sisällissodan tehokkaasti päätökseen. Sotilasvalta hyötyi tehokkaasti öljyn hinnan noususta.lähde?
Lokakuussa 1976 maassa julkistettiin uuden perustuslain teksti, mikä edelsi perustuslaillista kokousta 1977. Vuonna 1979 vahvistettu perustuslaki perustui Yhdysvaltain perustuslakiin. Maassa pidetyt paikallis- ja kongressivaalit merkitsivät paluuta demokratiaan. Obasanjo luovutti presidentinviran 1. lokakuuta 1979Shehu Shagarille ja siirtyi viettämään hiljaiseloa perustamalleen maatilalle[9].
Vuonna 1983 armeija kaappasi jälleen vallan. KenraaliSani Abachan valtakaudella 1993–1998 Obasanjo joutui vankilaan. Obasanjo ei kuitenkaan jäänyt toimettomaksi vankilassakaan, vaan kirjoitti kolme kristinuskoa käsittelevää kirjaa ja organisoi vankilan jättömaalle tehokkaan maatilan[9]. Kenraali Abachan kuoleman jälkeen hänet vapautettiin.lähde?
Vuoden 1999 vaaleissa Obasanjo valittiin kansan demokraattisen puolueen ehdokkaana vapailla vaaleillaNigerian presidentiksi 62,6 prosentin ääniosuudella. Hänet valittiin uudelleen 2003.[10]
Afrikan ulkopuolella Obasanjoa pidetään afrikkalaisena valtiomiehenä. Seitsemän valtavuotensa aikana hän lopetti sisällissodan Liberiassa ja esti vallankaappausyrityksen Togossa. Hän varmisti, etteiAfrikan unioni menettänyt uskottavuuttaan asettamalla Sudanin presidenttiäOmar Hasan Ahmad al-Bashiria johtoonsa (ks.Darfur). Obasanjon valtakaudella Nigeria on kuitenkin ollut hajoamassa kappaleiksi. Uskonnollinen, etninen ja poliittinen väkivalta on kasvanut nopeasti ja maassa on vuosina 1999–2003 tapettu yli 15 000. Väkivalta leimahti jälleen alkuvuodesta 2006 pohjoisessa ja idän kaupungeissa sekä hyökkäyksin öljyteollisuutta vastaan Nigerin deltassa. Yli 100 ihmistä kuoliMuhammad-pilapiirrosjupakan jälkeisissä väkivaltaisuuksissa kristittyjen ja muslimien hyökkäillessä toisiaan vastaan. Obasanjon korruption vastainen kampanja on suuntautunut lähinnä hänen poliittisia vastustajiaan kohtaan. Hän pyrki muuttamaan perustuslakia voidakseen jatkaa presidenttinä vielä kolmannen kauden.[10][11] Tämän epäonnistuttua hän järjesti presidentiksi ennestään tuntemattomanKatsinan osavaltion kuvernöörinUmaru Yar’Aduan vaaleissa, joita ei edes itse myöntänyt täysin rehellisiksi.[10]
