Ole-Johan Dahl (12. lokakuuta1931 –29. kesäkuuta2002) olinorjalainen matemaatikko. Hän toimi tietotekniikan professorinaOslon yliopistossa vuodesta 1968 lähtien. Dahl kuuluu pieneen ryhmään ihmisiä, joita voidaan pitää oman tieteenalansa perustajina. Dahlia pidetään yhtenäSimulan jaolio-ohjemoinnin kehittäjänä yhdessäKristen Nygaardin kanssa. Simula loi perustan nykyaikaiselle olio-ohjelmoinnille.[1][2]
1960-luvulla Dahl kehitti Kristen Nygaardin kanssa ensimmäiset ideat olio-ohjelmoinnista (OO) Norjan laskentakeskuksessa (NR - Norsk Regnesentral) osana Simula 1 (1961–1965) ja Simula 67 (1965–1968) simulaatio-ohjelmointikieliä.[3]
Dahl ja Nygaard kehittivät ensimmäisinä muun muassa käsitteetluokka (class),alaluokka (subclass),periytyminen (inheritance) ja dynaamisten objektien luominen (dynamic object creation). Heidän työnsä on johtanut perustavanlaatuiseen muutokseen ohjelmistojärjestelmien suunnittelussa ja ohjelmoinnissa, mikä on johtanut uudelleenkäytettäviin, luotettaviin, skaalautuviin sovelluksiin ja ohjelmistokoodin virtaviivaisempiin ja helpompiin kirjoittamisprosesseihin.[3]
Nykyisiä olio-ohjelmointikieliä ovatC++ jaJava, joita kumpaakin käytetään laajalti useiden sovellusten ohjelmoinnissa suurista hajautetuista järjestelmistä pieniin henkilökohtaisiin sovelluksiin, mukaan lukien henkilökohtaiset tietokoneet, kodin viihdelaitteet ja erilliset pelihallisovellukset.[3]
Dahl saavutti täyden professorin tittelin vuonna 1968 Oslon yliopistossa. Hän loi yliopistoon tietojenkäsittelytieteen tieteenalan. Dahl oli ensimmäinen informatiikan professori, joka vastasi tutkimus- ja koulutusohjelmien perustamisesta tällä nopeasti kasvavalla alalla.[3]
Dahl voitti kaksi arvostetuinta kansainvälistä palkintoa informatiikan alalla:ACM A. M. Turing -palkinnon vuonna 2001 (Palkinto, jota pidetään ”Nobelin tietotekniikan palkintona”.) jaIEEE John Von Neumann -mitalin. Lisäksi Norjan kuningas valitsi Dahlin Pyhän Olavin ritarikunnan komentajaksi vuonna 2000.
