| Oiva Polari | |
|---|---|
 Oiva Polari 62-vuotiaana 1974. | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Oiva Olavi Nikolai Polari |
| Syntynyt | 23. lokakuuta1912 Seinäjoki |
| Kuollut | 24. maaliskuuta1996 (83 vuotta) Seinäjoki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | taidemaalari jakuvataiteilija |
| Infobox OK | |
Oiva Olavi Nikolai Polari (alun perinPollari;23. lokakuuta1912Seinäjoki –24. maaliskuuta1996 Seinäjoki) olieteläpohjalainentaidemaalari jakuvataiteilija.[1]
Polarin vanhemmat olivatamerikansiirtolaisia, jotka palasivat Suomeen vuonna 1910. He siirrättivätYlistarosta kodikseen kaksikerroksisenpohjalaistalon, joka tunnettiin Pollarin talona Seinäjoen Keskus- ja Koulukadun kulmassa. Vanhemmat alkoivat pitää talossamatkustajakotia. Sen lisäksi isä-Pollarilla oli piharakennuksessa pienilimonaditehdas. Oiva oli perheen viidestä lapsesta toiseksi vanhin. Taloudellisten vaikeuksien edessä perheen isä lähti ajalle tyypilliseen tapaan ansiotöihinKanadaan vuonna 1928 palaamatta takaisin. Liiketoimintaa Seinäjoella jatkoi perheen äiti.[1]
Polari aloitti 1933 opiskelunSuomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussaHelsingissä opettajinaanUuno Alanko jaWerner Åström. Perheen heikko taloustilanne pakotti hänet kuitenkin keskeyttämään opintonsa jo vuoden jälkeen, palaamaan Seinäjoelle ja keskittymään itseopiskeluun.[1]
Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Oiva Polari piti 1937 Seinäjoella. Näyttelyssä oli esillä 13 työtä:asetelmia,mystisiä jasymbolistisiafantasiamaalauksia,hiilipiirroksia jalakeusmaisemia.[1]
Sotien jälkeen Polari pyrkirealismiin. Hän teki maalausmatkojaLappiin yhdessäNándor Mikolan jaKaarlo Lamminheimon kanssa. Vähitellen hänen ilmaisunsa pelkistyi sekä sommittelultaan että värinkäytöltään. Taiteilijan itsensä nimeämä ruskea ja harmaa kausi väistyi, ja töihin alkoi ilmestyä puhtaita perusvärejä, erityisesti sinistä. Maalauksiin tuli myöskubistisia piirteitä paksuine kulmikkaine ääriviivoineen.[1]
Polari kokeili myösabstraktia maalausta jakuvanveistoa ja teki kunkin ajan yhteiskunnalliseen tilanteeseen kantaa ottavia ja elämänkatsomuksellisia teoksia,[1] mutta varsinaiseksi tavaramerkiksi hänelle muodostuivat etenkin myöhäiskaudella raikkaan sinisävyiset, pelkistetyin vedoin tyylitellyt eteläpohjalaiset lakeusmaisemat.[2]
Taiteilijan työn ohella Oiva Polari toimi kuvaamataidon opettajanaSeinäjoen lyseossa 1949–1950 ja 1952–1953 ja Seinäjoen seudunyhteiskoulussa 1956[1] sekä pisimpäänIlmajoen yhteiskoulussa ja lukiossa 1947–1975.[3]
Polari tunnettiin myös inspiroivana puhujana ja keskustelijana sekä taitavana sanomalehtikirjoittajana. 1980-luvun eläkepäivinä hän kirjoitti omaa Merkintöjä-kolumniaVaasa-lehteen, sitten vuodesta 1985 lähtien Näin sanoen -palstaaIlkkaan. Kolumneihin liittyi yleensä myös Polarin tekemä piirros.[1]
Kymmenen vuoden urakka Polarilta oli eteläpohjalaista kansantaidetta tutkivan kuvateoksen kokoaminen ja julkaiseminen omakustanteena vuonna 1975.[4]
Oiva Polari perusti Seinäjoen taiteilijaseuran vuonna 1961 ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuoteen 1983 saakka, jonka jälkeen hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi ja myöhemmin kunniapuheenjohtajaksi. Kunnianosoituksena Polarille Seinäjoen lasten taidekoulu on nimettytaidekoulu Oivaksi.[5]
Oiva Polarin vuonna 1943 syntynyt tytär on kuvataiteilijaTarja Polari.[6]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
