Movatterモバイル変換

[0]ホーム
URL:

Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

O

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee latinalaista kirjainta. Muita merkityksiä ontäsmennyssivulla.
OoOo
 
Suomen kielen aakkoset
Latinalaiset aakkoset
AaBbCcDd
EeFfGgHhIiJj
KkLlMmNnOoPp
QqRrSsTtUuVv
WwXxYyZz
Muut suomen aakkoset
ÅåÄäÖö
ŠšŽž
Luettelo kirjaimista

O (o) onlatinalaisten ja myössuomen aakkosten 15.kirjain. O-kirjaimen nimisuomen kielessä onoo ja äännearvo[o].

LatinalaistaO-kirjainta vastaakreikkalaisessa kirjaimistossa kirjainomikron (O, o),kyrillisessä kirjaimistossa puolestaankyrillinen О. Yhdennäköisyydestään huolimatta ne ovatUnicode-merkistössä eri merkkejä.

Historiaa

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

LatinalainenO lainautui sellaisenaanetruskin kautta kreikan lyhyttä /o/-foneemia osoittaneestaomikron-kirjaimesta.[1]

Omikronin edeltäjä olifoinikialainen `ayin, joka muodoltaan muistutti jo O:ta ja osoittisoinnillistafaryngaalistafrikatiivia [ʕ].[2] Sen edeltäjien muoto saattoi olla myös neliömäinen tai kolmiomainen.[3] Tämä oli yksifoinikiassa kuten muissakinseemiläisissä kielissä esiintyneistä konsonanttifoneemeista, joitakreikassa ei esiintynyt, joten kreikkalaiset muuttivat sen vokaalin merkiksi. Muita vastaavia olivatalfa (kreikassa vokaali [a] < foinikiassaglottaaliklusiili [ʔ]),epsilon (kr. [ɛ] tai [e] < foin. [h]),eeta (kr. [eː] < foin. [ḥ]) jajoota (kr. [i] ja [j] < foin. [j]).[4] Samalla kirjaimiston tyyppi vaihtuiabjadistaaakkostoksi.

Pitkälleo:lle kreikassa oli erillinen kirjainoomega (Ω, ω) todennäköisesti koska vokaaleja erotti paitsikvantiteetti myös laatu: omikroninΟ otaksutaan olleen puolisuppea [o] ja oomeganΩ puoliväljä [ɔː].[5] Oomega oli kreikkalaisten lisäyksiä aakkostoon eli sille ei ole edeltäjää seemiläisissä kirjaimistoissa. Muita tällaisia olivatypsilon,fii,khii japsii. Kaikki sijoitettiin aakkosjärjestyksessä aivan loppuun.[4]

O suomen kielessä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

O-kirjaimella merkitään suomen kielessä pyöreää välistätakavokaalia[o].[6]

O muissa kielissä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kaikissa latinalaista kirjaimistoa käyttävissä kielissäO vähintään alun perin on osoittanut pyöreää välistä (kielen mukaisesti puolisuppeaa tai puoliväljää) takavokaalia, muttaäänteenmuutosten seurauksena kytkös on voinut horjua.

Niinromaanisissa[7],germaanisissa[8],kelttiläisissä[9],balttilaisissa,slaavilaisissa kuin latinalaista kirjaimistoa käyttävissäuralilaisissakin kielissä samoin kuinalbaniassa,turkissa jamaltassa[10]O on yleensä pyöreä puolisuppea tai puoliväljä takavokaali [o] tai [ɔ]; kesto vaihtelee kielittäin ja sanoittain. [u] on mahdollinen ääntämysportugalissa jakatalaanissa[7] ja yleinenruotsissa[6]. Ruotsissa [o]:ta merkitään paitsi joskusO:lla myösÅ-kirjaimella.[6]Hollannissa jaafrikaansissaO on [ɔ] tai [oː], muttadigrafiOE osoittaa vokaali [u].[8]

Englannissa O:n ääntyminen vaihtelee tavattomasti, esim. sanassahotamerikanenglannissa yleisesti [ɑ],brittienglannissa [ɒ] tai [ɔ]; sanassacore [ɔː], sanassatoo [uː], sanassafoot [ʊ], sanassawomen [ɪ] jne.

Muita esitystapoja

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Oo
ASCII79111
UnicodeU+004FU+006F

O-kirjaimen merkityksiä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑Bonfante, Larissa: The scripts of Italy. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 297–311. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
  2. ↑Swiggers, Pierre: Transmission of the Phoenician script to the west. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 261–270. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
  3. ↑O’Connor, M.: Epigraphic Semitic scripts. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 88–107. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
  4. ↑abSwiggers, Pierre: Transmission of the Phoenician script to the west. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 261–270. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
  5. ↑Threatte, Leslie: The Greek alphabet. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 271–280. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
  6. ↑abcSavolainen, Erkki: Verkkokielioppi (1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit) finnlectura.fi. 2001. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 18.8.2014.
  7. ↑abTuttle, Edward: Romance languages. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 633–642. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
  8. ↑abSenner, Wayne M.: Germanic languages. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 642–651. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
  9. ↑McManus, Damian: Celtic languages. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 655–660. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
  10. ↑Comrie, Bernard: Languages of eastern and southern Europe. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.):The world’s writing systems, s. 663–689. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=O&oldid=23588308”
Luokka:
Piilotettu luokka:
[8]ページ先頭
©2009-2025 Movatter.jp