| Norjan talous | |
|---|---|
 Norjan bruttokansantuotteen kasvu vuodesta 1865 | |
| Valuutta | kruunu (NOK) |
| Jäsenyydet | OECD,WTO,Euroopan talousalue |
| Tilastot | |
| BKT | 541,9 miljardia dollaria (2022 arvio)[1] |
| - per asukas | 99 500 dollaria[1] |
| - kasvu | 4,0 % (2022 arvio)[1] |
| - toimialoittain | maatalous 2,6 % teollisuus 39,3 % palvelut 58,1 % |
| Inflaatio | 2,5 % |
| Köyhyysrajan alle jäävien määrä | - |
| Gini-kerroin | 25 |
| Työvoima | 2,6 miljoonaa |
| Työttömyys | 3,0 % (syyskuu 2012)[2] |
| Merkittävimmät teollisuusalat | öljy ja kaasu |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Vienti | 132,7 miljardia dollaria |
| Vientituotteet | maaöljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala |
| Merkittävimmät vientimaat | 2012:[3] Britannia 26,6 % Saksa 12,6 % Alankomaat 12,0 % Ranska 6,7 % Ruotsi 6,3 % Yhdysvallat 5,0 % |
| Tuonti | 86,78 miljardia dollaria |
| Tuontituotteet | koneet ja laitteet, kemikaalit, metallit, elintarvikkeet |
| Merkittävimmät tuontimaat | Ruotsi 14,3%, Saksa 13,4%, Tanska 6,8%, Kiina 6,4%, Iso-Britannia 5,9%, Yhdysvallat 5,4%, Alankomaat 4,1% (2008) |
| Julkinen talous | |
| Julkinen velka | 29,0 %[4] |
| Budjetin tulot | 282,9 miljardia dollaria (2012 arvio) |
| Budjetin menot | 206,7 miljardia dollaria (2012 arvio) |
| Infobox OK | |
.jpg)
Norjan talous on kehittynytsekatalous. Ennenteollista vallankumousta maan talous perustui lähinnämaatalouteen jakalastukseen. Nykyäänmaaöljyn ja maakaasun tuotto jaalumiinin jalostus muodostavat merkittävän osan talouskasvusta. Valtion velka on 29,0 %bruttokansantuotteesta[5] ja sen rahayksikkö onkruunu (NOK), joka jakaantuu sataan äyriin.
Valtio omistaa 74 valtionyhtiötä ja valtio omistaa noin kolmanneksen kotimaisten pörssiyhtiöiden osakkeista[6]. Suurin valtionyhtiöistä on öljy-yhtiöEquinor.[7] Vain kolme prosenttia maa-alasta on viljelyksessä. Norjassa kylmyys huonontaa satoja, ja merellisten alueiden epävakainen sää haittaa leipäviljan viljelyä. Sen takia alueella kasvatetaan vihanneksia ja juureksia, esimerkiksi perunaa.Rehukasvit menestyvät hyvin, ja siksi lypsykarjatalous on tärkeää.
Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin pitkän rantaviivansa ja matalanmeren alueiden takia. Silli on yleisin ja tärkein laji kalastuksen kannalta. Silli on yleisin ja tärkein saaliskala. Sen vuosisaalis vaihtelee, ja huonoina sillivuosina avomereltä pyydystetään sen sijaan mustakitaturskaa. Rannikkovesien tärkeimmät saaliskalat ovat turska, kolja, seiti ja punasimppu. Kalanviljelyä on harjoitettu 40 vuoden ajan, ja siinäkin Norja on maailman johtavia maita. Lohi ja kirjolohi ovat tärkeimmät viljellyt lajit. Turskanviljely on alkanut 2000-luvulla. Norjassa melkein kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla, ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs kestävää kehitystä.
Norjan rahayksikkö on kruunu (NOK, krone), joka jakaantuu sataan äyriin (øre). Äyri ei ole käteiskäytössä.[8]
Norjan bruttokansantuote on noin 542 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote on noin 424 miljardia dollaria.[1]
Tutkimusten mukaan öljyvarat ovat jonkin verran passivoineet Norjan elinkeinoelämää. Luonnonvarat ja energiateollisuus ovat tärkeitä vientialoja maalle, mutta palveluinnovaatiot vähäisiä. Julkinen sektori on hyvin suuri, yksityinen sektori puolestaan alikehittynyt. Markkinoidenoligopolinen rakenne, kilpailun vähyys, on osasyy Norjan korkeisiin hintoihin.
Norjassa ammattimainenkalastus on maantieteellisistä syistä perinteisesti voimakkaampi elinkeino kuinmaatalous.Kalanviljelyä harjoitetaan laajasti. Myös kalastusturismia on esimerkiksiLofooteilla.[9]
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: öljynvienti toi puolet vientituloista ja lähes 30 prosenttia valtion tuloista.[10] Norja on maailman kuudenneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian, Venäjän, Arabiemiirikuntien, Iranin ja Kuwaitin jälkeen.[11] Syksyyn 2010 mennessä Norjan valtio on säästänyt öljytuloista rahastoon 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli yli kolme biljoonaa kruunua. Rahastolla Norja varautuu aikaan, jolloin sillä ei ole hyvinvointinsa turvana enää öljyä ja kaasua. Rahasto koostuu osake- ja joukkovelkakirjasijoituksista.[12] Norja on lisäksi Euroopan alueen suurimpia maakaasun tuottajia, ja se on myös merkittävä alumiinin jalostaja. Noin puolet teollisuudesta keskittyy Oslon ympärille.[12] Öljyn ja maakaasun lisäksi Norjan luonnonvaroihin kuuluvat vesivoima, kupari, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy, kala ja puutavara.[12] Merkittävimmät vientituotteet ovat maaöljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Viennin suurimpia kohdemaita vuonna 2012 olivatBritannia (26,6 prosenttia),Saksa (13,4 prosenttia),Alankomaat 12,0 %,Ranska 6,7 %Ruotsi 6,3 % jaYhdysvallat 5,0 %.[3]
Muita merkittäviä luonnonvaroja ovatkupari,nikkeli,rautamalmi,sinkki,lyijy japuu.
Norjan tuottamasta öljystä vientiin menee huikeat 150 000 kuutiota (tuhatta litraa). Öljytuotteet ja maakaasu ovatkin maan tärkeimmät vientituotteet. Vientiin menee lisäksi muun muassaalumiinia,terästä,paperia jakalaa. Maan tärkeimmät kauppakumppanit ovatYhdistynyt kuningaskunta,Saksa,Alankomaat,Ranska,Yhdysvallat,Ruotsi jaTanska.
Norjassa on 98 lentokenttää, mutta vain yhdellä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatietä on 4 169 kilometriä. Satamakaupungit ovat Bergen, Haugesund, Måløy, Mongstad, Narvik ja Stura.
Julkinen liikenne on tehokasta, junien, bussien ja lauttojen aikataulut on usein suunniteltu sujuvia vaihtoja varten. Junalla pääsee pohjoisessa Bodøhön asti, Ruotsin kautta myös Narvikiin. Bergenin jaKirkkoniemen väliä kulkee rannikon yhteysalusHurtigruten.[13]
Norjan yleisen tieverkon pituus on noin 91 600 kilometriä.[14] Osa yleisistäkin teistä suljetaan talvisajaksi, jos ne eivät ole osa keskeisintä tieverkkoa ja talvihoito tulisi erittäin kalliiksi. Tällaiset tiet kulkevat yleensä vuoristoalueilla.[15] Olosuhteiden pakosta tiet voidaan sulkea myös tilapäisesti, yleensä yöajaksi. Huonon ajosään vallitessa on käytössä myös kolonna-ajo: tieosuudella sallitaan vain tienpitäjän avustamien autoletkojen kulku. Letkan keulassa ja perässä ajaa yleensä aura-auto.[16] Osa teistä onmaksullisia – tiemaksuja kerätään noin 50 asemalla.[17] Saaristoon ja vuonojen ylitykseen käytetään monin paikoin autolauttoja.[18]
Päätiestöllä on noin 950 tunnelia. Näistä kolme on pituudeltaan yli 10 kilometriä. Vuonna 2000 valmistunutLærdalin tunneli (24,5 kilometriä, E16) on maailman pisin maantietunneli. Osa tunneleista kulkee meren alla.[19] Eiksundin alittava tunneli (7,8 km, 653) on maailman syvimmällä käyvä maantietunneli. Sen alin kohta sijaitsee 287 metriä meren pinnan alapuolella.[20]
| EU:n jäsenmaat |
|---|