Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Nivala

Koordinaatit:63°55′45″N,024°58′40″E
Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia.Nivala on myös sukunimi.
Nivala

vaakuna

sijainti

Nivalan kaupungintalo.
Nivalan kaupungintalo.
Sijainti63°55′45″N,024°58′40″E
MaakuntaPohjois-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaNivala–Haapajärven seutukunta
Kuntanumero535
Hallinnollinen keskusNivalan keskustaajama
Perustettu1867
– kaupungiksi1992
KuntaliitoksetOsa Haapavedestä (1925)
Kokonaispinta-ala536,24 km²
208:nneksi suurin 2022 [1]
– maa527,18 km²
– sisävesi9,06 km²
Väkiluku10 380
92:nneksi suurin 31.12.2024 [2]
väestötiheys19,69 as./km² (31.12.2024)
Ikäjakauma2020 [3]
– 0–14-v.22,5 %
– 15–64-v.54,2 %
– yli 64-v.23,3 %
Äidinkieli2023 [4]
suomenkielisiä98,4 %
ruotsinkielisiä0,1 %
– muut1,6 %
Kunnallisvero9,9 %
28:nneksi suurin 2025 [5]
KaupunginjohtajaPäivi Karikumpu
Kaupunginvaltuusto35 paikkaa
  2021–2025[6]
 •Kesk.
 •PS
 •Kok.
 •SDP
 •Vas.
 •Vihr.

20
8
3
2
1
1
www.nivala.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Nivala on kaupunkiPohjois-Pohjanmaan maakunnassa,Oulun EteläisessäKalajoen keskijuoksun varrella n. 150 kilometrin päässäOulusta sekä n. 90 kilometrin päässäKokkolasta ja noin 29 kilometrin päässäYlivieskasta valtateiden 27 ja 28 risteyskohdassa. Nivala on osaNivala–Haapajärven seutukuntaa. Kaupungissaasuu 10 380 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 536,24 km², josta 9,06 km² on vesistöjä.[1]Väestötiheys on 19,69 asukasta/km². Nivalan naapurikunnat ovatHaapajärvi,Haapavesi,Sievi jaYlivieska.

Nivalan historiallinen nimi onPidisjärvi.[7]

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nivalan seudulla oli asutusta jokivikaudella.Esikeraamisen kaudenaselöytöjä on tehty Konttilasta, Pajulasta ja Erkkisjärven seutuvilla. Sarjakylän Järvenpäästä Erkkisjärven rannalta on tavattu kampakeraamisen ajan asuinpaikka.[8]

Nivalan seutuja asuttivat pitkäänlappalaiset, joista on muistoina useita paikannimiä, esimerkiksi Lapinniemi, Lapinvainio ja Lapintuli Välikylässä. 800-luvulta lähtien alueelle tulikainulaisia japirkkalaisia pohjankävijöitä, joihin myöhemmin liittyivät sisämaanhämäläiset. Vähitellen Kalajokilaakson suuseudun asukkaat valtasivat alueen omakseen. Vakituista asutusta seudulle syntyi vasta 1500-luvulla. Aluksi harjoitettiinkaskenpolttoa, joka väistyi 1600-luvullapeltoviljelyn jatervanpolton tieltä. Seudun talonpojat kuljettivat tervatynnyrinsä jokea pitkin Kalajoen markkinoille. Seudun uudisraivaustyötä häiritsivät alituisesti toistuvat katovuodet, sodat ja raskas verotus. 1600-luvulla katovuosia oli joka vuosikymmenellä.Venäläiset valloittivat seudun 1714, jolloin alkoivatisonvihan kärsimykset. Levottomien aikojen seurauksena Pidisjärvellä oli 1719 vain kaksi asuttua tilaa. Vastapikkuvihan jälkeen 1700-luvun puolivälin seutuvilla seudun asukasluku alkoi kasvaa nopeasti. Nivala kehittyikin väkiluvultaan ja asukastiheydeltään jokilaakson ydinalueeksi.[8]

Nivalan kirkko heinäkuussa 2019

Nivalan seutu kuului aluksi kirkollisestiSaloisten ja vuodesta 1540 alkaen Kalajoen kirkkopitäjään, jonka ensimmäinen asukas oli Kyösti Wilkunan mukaan Niva-Kaija, joka nimesi talonsa Nivalaksi.[9] Vuonna1693 siitä tuli osaHaapajärven kappeliseurakuntaa. Pidisjärvelle rakennettiin 1682 oma saarnahuone, mutta oma pappila saatiin vasta 1782. Seurakunnan alueeseen liitettiin 1782Ylivieskan Välikylä. Kappelin oikeudet Pidisjärvi sai 1802. Seuraavana vuonna kappeliseurakunta sai uuden kirkon 1761 rakennetun heikkokuntoisen kirkon tilalle. Vuonna 1838 Pidisjärvi siirtyi itsenäistyneen Haapajärven seurakunnan kappeliksi. Itsenäiseksi seurakunnaksi Nivala erotettiin keisarillisella käskykirjeellä 11. toukokuuta 1868. Tällöin myös seurakunnan nimi vaihtui Nivalaksi. Nivalan kunta on vuoden seurakuntaa vanhempi, se perustettiin 1867. Vuonna 1805 asukkaita oli yli 1 500 ja 1860 ylitettiin 4 500 asukkaan raja.[8]

1800-luvulla Nivalan elämänmeno oli rajua. Nivalan metsärosvot ”puukkojokelaiset” tunnettiin koko läänissä. Siveellisen rappion vastapainoksi virisi vahva hengellinen elämä.Niilo Kustaa Malmbergin johdolla seutu nousi herännäisyyden keskuspaikaksi.Suurina halla- ja nälkävuosina 1860-luvulla myöslestadiolainen herätysliike saavutti kannatusta.[8]

Nivalan vanhimpia teollisia elinkeinoja olivat tervanpoltto sekäpotaskan jasalpietarin valmistus. Seudulla oli myösmyllyjä jasahoja sekä myöhemminmeijereitä. Nivalan ensimmäinen varsinainen teollisuuslaitos oli nahkoja valmistanut Nivalan Nahkimo, joka aloitti toimintansa 1873. Pääasiassa puuteollisuutta harjoittanut Oy Jyrkänkoski, myöhemmin Nivala Oy, perustettiin 1920. Suuren pulakauden taloudellinen ahdinko aiheutti kesällä 1932 kuuluisanNivalan konikapinan. Jokilaaksojen oopperakeskus esitti vuosina 2004–2006 konikapinasta kertovan Pula-oopperan.[8]

Nivala tunnetaan myös presidenttiKyösti Kallion kotipitäjänä. Kallio syntyi Ylivieskassa 1873. Nivalaan Kallio siirtyi 1895, jolloin hän osti Heikkilän tilan. Kallion hoidossa Heikkilästä kehittyi 1930-luvun lopullaOulun läänin suurin tila. Rivakalta isännältä liikeni aikaa myös moniin yhteiskunnallisiin toimiin. Kallion ura kulkivaltiopäivämies- jaministeritoimien kautta 1937 presidentiksi.Talvisota uuvutti Kallion, ja hän luopui virasta 1940. Kotimatkan Nivalaan alkaessa Kallio kuoli kunniakomppanian edessäHelsingin päärautatieasemalla.[8]

1900-luvun alussa väkiluku oli noussut jo lähes 8 000:een. Väestönkehitys jatkui koko 1900-luvun alkupuoliskolla ja 1950-luvun alkupuolella saavutettiin väestönkehityksen huippu, jolloin Nivalassa asui vähän yli 12 600. Tällöin Nivala oli yksi Oulun läänin tiheimmin asutuista maalaiskunnista. Seuraavien 20 vuoden aikana väki väheni kuitenkin runsaalla 2 500 asukkaalla. 1970-luvun puolimaissa asukasluku alkoi jälleen kasvaa. Vuonna 1985 asukkaita oli 11 037.[8]

Vuonna 1942 avattiinMakolan kaivos, josta louhittiinnikkelikuparimalmia 1950-luvun puoleenväliin asti, jolloin kaivos ehtyi. Uusi malmio löydettiin Makolan pohjoispuolelta Hiturasta 1962.Hiturassa käynnistyivät työt 1980. Vuonna 2010 kaivoksen toiminta haluttiin turvata, ja silloin arveltiin nikkelivarantojen riittävän vähintään kuuden vuoden tarpeisiin.[8] Hituran kaivoksen tuotanto kuitenkin keskeytettiin vuonna 2013 ja Hituran kaivosyhtiö meni konkurssiin vuonna 2015. Hituran kaivoksen lopullinen sulkeminen aloitettiin vuonna 2017.

Talous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nivalan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[10]

  Alkutuotanto (11.8%)
  Jalostus (34.6%)
  Palvelusektori (52.5%)
  Muut sektorit (1.1%)

Talousalueena Nivala kuuluuNivala-Haapajärven seutukuntaan, jonka alueellinenbruttokansantuote oli 32 795 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 62. suurin.[11]

Nivalassa oli vuonna 2022 yhteensä 3 815 työpaikkaa ja kaupungissa asui 4 062 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 67,6 prosenttia. Nivalan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 52,5 prosenttia, jalostuksen 34,6 prosenttia ja alkutuotannon 11,8 prosenttia.[10]

Nivalan työpaikkaomavaraisuus on 93,9 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,4 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,2 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Nivalassa on 156,5 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[10]

Väestönkehitys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nivalan väestönkehitys 1980–2020
VuosiAsukkaita
1980
  
10 515
1985
  
11 017
1990
  
11 249
1995
  
11 379
2000
  
11 079
2005
  
10 889
2010
  
11 025
2015
  
10 876
2020
  
10 643
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Taajamat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Nivalassa oli 10 815 asukasta, joista 7 029 asuitaajamissa, 3 730 haja-asutusalueilla ja 56:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nivalan taajama-aste on 65,3 %.[13] Nivalan taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[14]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Nivalan keskustaajama5 412
2Järvikylä379
3Haikaperä357
4Ahde356
5Maliskylä282
6Karvoskylä-Jokikylä*243

Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Karvoskylä-Jokikylän taajama sijaitsee pääosin Nivalassa, mutta pieneltä osin myös Haapajärvellä.[14]

Seurakunnat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nivalassa on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Itsenäisenähelluntaiseurakuntana Nivalassa toimiiNivalan helluntaiseurakunta.[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nivalan alueella toimiiIisalmen ortodoksinen seurakunta.[17]

Luonto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Luonnonmaisemallisesti Nivala lukeutuuPohjois-Pohjanmaan viljalakeuteen, jossa hallitsevana maisematekijänä on pinnanmuotojen tasaisuus. Kunnan halki virtaavanKalajoen varrelle levittäytyvät laajat viljelyaukeat.

Kunnan kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Kunnan länsi- ja keskiosissa ongneissiä jakiilleliusketta ja etelä-itäosissakvartsidioriittia. Seudulla on myösgabro- japeridotiittialueita, joista on tavattu malmiaiheita.Nikkelilöydöksiä on tehty myös Maliskylän, Haapaperän ja Hosionperän seuduilta.Kallioperää peittävät irtaimet maalajit lähes kaikkialla.Moreeni on yleisin maalaji kunnan koilliskulmalla, mutta sitä on runsaasti myös Kalajoen laaksossa.Savimaita on erityisesti Ypyän kirkonkylän ja Jokikylän alueilla. Vähäisetsora- jahiekkamuodostumat keskittyvät kunnan pohjois- ja lounaisosiin.[8]

Alueen suhteelliset korkeuserot ovat yleensä 0–10 m, koillisessa ja lounaassa 10–20 m. Lounaisrajalla korkeuserot kohoavat kapealla alueella 20–50 metriin. Maasto on alavinta Kalajoen laaksossa, joka on 70–80 metrin korkeudella. Maanpinta kohoaa kunnan koillis- ja lounaisrajoilla yli 100 m:n korkeuskäyrän. Korkeimmat mäet nousevat 138 m koillisrajalla ja 134 m lounaisrajalla.Nivalan vedet kuuluvat lähes kokonaisuudessaan Kalajoen vesistöalueeseen. Päävesistö onReisjärvestä alkunsa saava Kalajoki, johon laskeutuvat useita pieniä sivujokia. Näistä suurin onHaapaveden puoleisilta suolalakeuksilta vetensä saavaMalisjoki. Kalajoen leveys on Nivalan kohdalla noin 50 metriä, mutta tulviessaan se levittäytyy huomattavasti laajemmalle alueelle. Tulvahaittojen poistamiseksi Kalajoen säännöstely aloitettiin jo 1959. Kunnan suurin järvi on Pidisjärvi kuntakeskuksen eteläpuolella. Pienempiä järviä ovat Suojärvi eteläkulmalla ja Erkkisjärvi itäosassa.[8]

Nivalan kasvillisuutta hallitsevat laajat, yhtenäiset ja voimaperäisesti viljellyt peltolakeudet. Yli 70 prosenttia pelloista onhieta- jamultamaita, jotka ovat erittäin hyviä viljelymaita. Kasvillista metsämaata on Nivalan pinta-alasta lähes puolet. Vallitseva metsätyyppi on kuivahkokangas, jonka valtapuuna onmänty. Metsäalasta on puolet mänty-, kolmanneskuusi- ja loputlehtimetsää.[8]

Nivala kuuluu pääasiassaaapasoiden alueeseen, muttarämeitä on myös runsaasti. Rimpinevan alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelusohjelmaan. Rimpineva on myös seudun merkittävin lintujen pesimäalue.[8]

Yleistä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Asutus Nivalassa on keskittynyt pääosin keskustaan sekä muutamiin kyliin jokien varrelle.

Nivala kuuluu EU:n tavoitealue 1:een. Palvelualoilla toimii Nivalan työikäisestä väestöstä noin 46 prosenttia, jalostuksessa 31 prosenttia ja alkutuotannossa 20 prosenttia.

Katvalan talonpoikaismuseoalue portilta kuvattuna elokuussa 2017.

Nivalassa toimii 11 peruskoulun alakoulua, yläkoulu jalukio. Nivalassa antaa koulutusta myös Jokilatvan opisto, Jokilaaksojen musiikkiopisto, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ylläpitämätNivalan ammattiopisto sekä Suomen toiseksi vanhin aikuiskoulutuskeskus, vuonna 1956 perustettu Aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskus. Nivalassa julkaistaan kerran viikossaNivala-lehti tilauspohjaisena. Toinen Suomen ensimmäisenä kaupallisena paikallisradiona aloitti toimintansaRadio Lakeus Nivalassa 27. huhtikuuta 1985. Sen toiminta lakkasi 1989.

Nähtävyyksiä Nivalassa ovat muun muassa kirkko, kaupungintalo,vesitorni, Kyösti ja Kalervo Kallion museo, Katvalan kotiseutumuseo,Kyösti Wilkunan työhuonemuseo,Tillaripatsas, Hilippa-patsas, Kylväjäpatsas,N. K. Malmbergin muistomerkki sekä Kaarinan Galleria. Maliskylällä sijaitseva elämyspuisto Crazyland on viimeisten vuosien aikana noussut suosituksi kohteeksi. Ehkä tunnetuimpia nivalalaisia on presidenttiKyösti Kallio.

Nivala on tunnettu kotiseututyöstään ja kapinahengestään. Kotiseututyötä ylläpitää Nivala-Seura ry. Kotiseututyön näkyvä symboli on aivan Nivalan keskustassa oleva tuulimylly. Kotiseutuihmisiä kutsutaankin joskus leikkisästi tuulimyllyuskovaisiksi. Hieman keskustasta Haapajärvelle päin sijaitsee Nivala-Seuran ylläpitämä Katvalan talonpoikaismuseoalue, joka koostuu lukuisista historiallisista rakennuksista.

Padingissa on Kalajoen PadinginkoskessaPadingin voimalaitos.

NivalanKarvoskylässä onKuopion ortodoksisen seurakunnanKristuksen kirkastumisen kirkko.

Välimatkoja

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nivalassa on kahdeksanhenkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[18]

Kulmakuntia Nivalassa ovat Junttikangas, Padinki, Paloperä, Haikara, Ruuskankylä, Jokikylä, Koskenperä, Ypyä, Haapaperä, Aittoperä, Ahde, Erkkilä, Töllinperä, Makola, Vilkuna.

Tunnettuja nivalalaisia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nivalassa on järjestetty useitakristillisiä kesätapahtumia.Herättäjäjuhlat on järjestetty Nivalassa kahdeksan kertaa: 1894 Palosaaressa, 1903 Yliniemessä, 1907 pappilassa sekä vuosina 1933, 1946, 1966, 1992 ja 2019.[20] Vanhoillislestadiolaistensuviseurat on järjestetty Nivalassa kolme kertaa, vuosina 1945, 1969 sekä 2004.[21][22]

Musiikkitoiminta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nivala on Jokilaaksojen musiikkiopiston kuntayhtymän isäntäkunta.

Nivala tunnetaan monista kuoroista, enimmillään toimivia kuoroja on 7–10 kpl. Nykyisin toimivia kuoroja ovat:

  • Nivalan Mieslaulajat, monia johtajia; nykyisin Olena Mikhailova
  • Nivalan Sekakuoro, johtaja Olena Mikhailova
  • Nivalan elävän musiikin yhdistys Nelemu
  • Lapsikuoro, johtaja Liisa Katajala
  • Virsikuoro, johtaja Veli Järviluoma
  • Pisara, johtaja Anu Rautio
  • Lauluryhmä Sisters
  • Nivalan pelimannit ry. (perustettu 1980), johtajina Heino Haavisto ja Pauli Raivio. 15–20-jäseninen yhtye esittää kansan- ja viihdemusiikkia, kirkko- ja sota-ajan lauluja.

Urheiluseurat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • YleisurheiluseuraNivalan Urheilijat
  • JääkiekkoiluseuraNivala Cowboys
  • Jalkapalloseura Ysikaks' Nivala Ry
  • Juoksuseura Lakeuden Kipinä
  • Nivalan Ratsastajat Ry
  • Uimaseura Nivalan Saukot
  • Pesäpalloseura Nivala Pesis
  • Suunnistusseura Nivalan Suunnistajat ry
  • Telinevoimisteluseura Nivalan Voimistelijat
  • Voimanostoseura Nivalan voima ry
  • UppopalloseuraNivalan sukeltajat ry

Ruokakulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nivalanpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla punainenhera japepu.[23]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abPinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. abVäkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2024 23.1.2025. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2025.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. Kuntavaalit 2021, Nivala Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. Castrén, Jalmar et al. (toimittanut): Tietosanakirja. (Osa 6, artikkeli Nivala) Helsinki: Tietosanakirja Osakeyhtiö, 1909.
  8. abcdefghijklKalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  9. Kotiseutumme Nivala–Sievi 2007–2008
  10. abcKuntien avainluvut 1987-2023 Tilastokeskus . Viitattu 15.12.2024.
  11. Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.2.2018.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  14. abTaajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  15. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  16. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 357. WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  19. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  20. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 19.12.2021.
  21. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  22. Lehto-Peippo, Liisa: Telt­to­ja alet­tiin purkaa Ni­va­las­sa Kaleva. 5.7.2004. Viitattu 27.6.2022.
  23. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 171. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Nykyiset kunnat
Entiset kunnat
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nivala&oldid=23037885
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp