Nganasani kuuluu pohjoissamojedilaisiin kieliin. Sen lähimmät sukukielet ovatnenetsi jaenetsi.[1] Kieli jakautuu läntiseen Avamin ja itäiseen Vadejevin eli Hatangan murteeseen. Niiden välillä on säännöllisiä äännevastaavuuksia, jotka eivät vaikeutakeskinäistä ymmärtämistä.[2]
Nykyään suurin osa nganasaneista asuuDudinkan kunnan Volotšankan ja Ust-Avamin kylissä (länsimurre). Noin neljännes kansasta elääHatangan kunnan Novajan kylässä (itämurre) ja pieni ryhmäKaraulin kunnan Vorontsovossa.[2][3] Huomattava osa nganasaneista on muuttanut Dudinkaan ja Venäjän muihin kaupunkeihin.[4][5]
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 1 300 nganasania, joista 1 100 puhui nganasanin kieltä.[6] Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 834 nganasania[7] ja 505 nganasanin puhujaa.[8] Lähes kaikki nganasanit puhuvat äidin- tai toisena kielenäänvenäjää ja eräät vanhuksista osaavat myös enetsiä. Osaenetseistä puhuu vastaavasti nganasania.[9] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 125 nganasanin puhujaa[10].
Nganasanin kieltä on dokumentoitu jatutkittu vain vähän, mutta sen tiedetään eroavan selvästi muista samojedikielistä.[11]
Vuonna 1989 otettiin käyttöön lisämerkein täydennettykyrillinen nganasanin kirjaimisto, johon vuonna 1997 tehtiin pieniä muutoksia. Kielellä on ilmestynyt keskusteluopas vuonna 1992, aapinen vuonna 2001 ja sanakirja vuonna 2001. Nganasania opetetaan aineena Volotšankan ja Ust-Avamin kouluissa. Opettajia koulutetaanHerzenin pedagogisessa yliopistossaPietarissa. Piirin sanomalehtiTaimyr julkaisee toisinaan nganasaninkielisiä artikkeleita. Kieltä käytetään myös radiossa sekä kansanperinneryhmien esiintymisissä.[12]
Nganasani on erittäinuhanalainen kieli. Aikaisemmin nganasanit harjoittivatporonhoitoa,metsästystä jakalastusta, elivät eristyneissä väliaikaisissa asutuksissa ja puhuivat etupäässä äidinkieltään. Nykyään he ovat joutuneet luopumaan perinteisistäelinkeinoista ja muuttamaanmonikansallisiin taajamiin, joissa kieli ei enää välity lapsille. Erityisen nopeasti kielensä ovat menettäneet Vadejevin nganasanit, jotka ovat sulautumassadolgaaneihin.[13][14]
Ensimmäinen nganasanin kielen kielioppi julkaistiin vuonna 2018 (e-kirjana 2019).[15][16]
Nganasanin kieli on Ketin selkuppimurteen lisäksi ainutlaatuinen uralilaisten kielten joukossa, koska sillä on hyvin kehittynytastevaihtelu, joka koskee yksittäisiäklusiileja,sibilantteja sekä klusiili-nasaali-yhtymiä. Myös äänne h on astevaihtelussa äänteen b kanssa, koska se on kehittynyt alun perin heikentyneestä p-äänteestä. Esimerkeissä on käytetty kielengenetiivitaivutusta.[17]
↑Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 328–333. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
↑Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 38–39. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6
↑Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 330–331.
↑Beáta Wagner-Nagy: A Grammar of Nganasan, s. 601 pages. Leiden, the Netherlands: Brill, 2018 (ebook 2019). ISBN 90-04-38276-3Teoksen verkkoversio Viitattu 10.3.2021. (englanniksi)
↑Larisa Leisiö: A First but Not the Definitive Grammar of Nganasan. (Book Review) International Journal of Eurasian Linguistics, 2019, 1. vsk, nro 1, s. 229-236. Brill. doi:10.1163/25898833-12340014ISSN 2589-8825Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.3.2020. (englanniksi)
Kortt, Ivan R.; Simchenko, Ju. B.: Wörterverzeichnis der nganasanischen Sprache : T. 1: nganasanisch-deutsch-russisches Glossar. (Materialien / Systemata mundi Inst. zur Erforschung fremder Denksysteme u. Organisationsformen 1). Berlin, 1985
