Neotenia tarkoittaa ihmisellä tai eläimellä nuorelle yksilölle tyypillisten piirteiden säilymistä aikuisuuteen. Piirteiden säilyminen johtuu eläimen kehityksen hidastumisesta tai viivästymisestä.[1]
Neotenia on yleistädomestikoiduilla eläinlajeilla. Esimerkiksi monillakoiraroduilla on aikuisenakin pennun piirteitä, kuten lurppakorvat, lyhyet kuonot ja suuret silmät.[2]
Nykyihmisellä neotenisia piirteitä on enemmän kuin sen läheisimmällä sukulaisellasimpanssilla, joka kypsyy nopeammin. Nykyihmisellä on suhteellisen pieni leuka, litteät kasvot ja vähäkarvainen iho, mikä saa aikuisen ihmisen muistuttamaan epäkypsää simpanssia. Ihminen myös saavuttaasukukypsyyden viisi vuotta simpanssia myöhemmin. Tutkijat ovat arvelleet, että nykyihmisen hidas kypsyminen on tehnyt ihmiselle mahdolliseksi kasvattaa suuremmataivot kuin simpanssilla, sillä kypsymättömät aivot oppivat paremmin kuin kypsän yksilön aivot.[2]
Naisilla on enemmän neotenisia piirteitä kuin miehillä. Tällaisia piirteitä ovat naisen paksumpi rasvakerros, korkeaääni sekä sirommat ja sileämmät kasvot. EläintieteilijäDesmond Morrisin mukaan naisen neoteniset piirteet ovat kehittyneet herättämään heidän miespuolisissa kumppaneissaan suojelunhalua.[3]
Psykologinen neotenia tarkoittaa lapsenomaisen käyttäytymisen säilymistä aikuisikään. Psykologi Bruce Charltonin mukaan nykyaika suosii psykologista neoteniaa, sillä nyky-yhteiskunta on entisajan yhteiskuntaa epävakaampi ja palkitsee muovautuvan mielen ja persoonallisuuden. Tästä esimerkki on korkeakoulutus, joka ihmisellä nykyisin jatkuu pitkälle kolmannelle vuosikymmenelle saakka ja edellyttää oppimiskyvyn säilyttämistä. Myös nykyajan joustavammat sosiaaliset roolit edellyttävät mukautumiskykyä.[4] Perinteisissä yhteisöissä yleisetaikuistumisriitit ovat kadonneet, ja moni nykyihminen ei psykologisessa mielessä koskaan aikuistu. Yhtäältä tämä on tuottanut 1950-luvun jälkeen lukuisia "poikaneroja", mutta toisaalta joitain lapsenomaisia piirteitä pidetään epätoivottavina, kuten lyhytjännitteisyyttä, elämyshakuisuutta ja pinnallisuutta.[5]