| NEOS – Uusi Itävalta | |
|---|---|
| NEOS – Das Neue Österreich und Liberales Forum | |
| Perustettu | 27. lokakuuta2012 |
| Puheenjohtaja | Beate Meinl-Reisinger |
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | keskusta[3] |
| Värit | pinkki |
| Kansallisneuvosto[4] | 16 / 183 |
| Liittoneuvosto[5] | 0 / 61 |
| Euroopan parlamentti[6] | 2 / 20 |
| Kansainväliset jäsenyydet | –ALDE –Renew Europe |
| Kotisivu | partei |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
NEOS – Uusi Itävalta ja Liberaali foorumi (saks.NEOS – Das Neue Österreich und Liberales Forum, usein pelkästäänNEOS) onitävaltalainenliberaalipuolue. NEOS onALDE:n täysjäsen jaLiberal Internationalin tarkkailijajäsen.[7][8] Puolue perustettiin alkuaan nimelläNEOS – Das neue Österreich, ja nykyinen virallinen nimi syntyi, kun puolue vuonna 2014 fuusioituiLiberales Forum -pienpuolueen kanssa.[9]
NEOS perustettiin lokakuussa 2012, ja sen taustalla oli suorempaa demokratiaa vaatineita kansanliikkeitä kutenPhönix (’Feeniks’) jaÖsterreich spricht (’Itävalta puhuu’). Puolueen perustaminen nähtiin vaihtoehtona ÖVP:n jasosiaalidemokraattien muodostamalle ”puna-mustalle” hallituskoalitiolle, joka oli vuosikymmenten ajan hallinnut Itävaltaa ja luonut jähmettyneitä rakenteita, joiden ei enää nähty toimivan. Erityiseksi ongelmaksi perustajat nimesivät uudistusvastarinnan ja virkakorruption eli virkanimitysten jakamisen hallituspuolueiden jäsenkirjakiintiöiden mukaan. Perustajat katsoivat myös, että ÖVP ja sosiaalidemokraatit eivät enää yhdessä saisi aikaan enemmistöhallitusta vastapainoksi nousevalle oikeistopopulistiselleVapauspuolueelle (FPÖ). NEOS-puolueen ensimmäinen puheenjohtaja oliItävallan kansanpuolueen (ÖVP) entinen toimihenkilöMatthias Strolz.[10][11]
Ensimmäisiin parlamenttivaaleihinsavuonna 2013 NEOS lähti vaaliliitossa Liberaali foorumi (LIF) -puolueen kanssa, sai viisi prosenttia äänistä jakansallisneuvostoon (parlamentin alahuoneeseen) yhdeksän paikkaa.[12] Vaalimenestyksen jälkeen puolueet päättivät fuusioitua: puheenjohtajaksi tuli Matthias Strolz, varapuheenjohtajiksi LIF:n johtajaAngelika Mlinar ja NEOSin Wienin osaston puheenjohtajaBeate Meinl-Reisinger.[9] Maaliskuussa 2014 myös liberaalien nuorisojärjestöDie jungen Liberalen (JuLis) liittyi NEOS-puolueeseen sen nuorisojärjestönä.[13]
Vuonna 2018 NEOS saavutti osavaltiovaaleissa siihen asti parhaan tuloksensa:Salzburgin osavaltion vaaleissa puolue sai kolme mandaattia osavaltioparlamenttiin ja nousi ensi kertaa osavaltion hallitukseen ns.dirndl-koalitiossa (nimitys viittaa perinteisen kansanpuvun väreihin) yhdessä ÖVP:n javihreiden kanssa.[14][15] Samana vuonna Matthias Strolz jätti puolueen puheenjohtajan tehtävän ja ehdotti seuraajakseen Beate Meinl-Reisingeria, joka valittiin tehtävään 94,7 %:n äänienemmistöllä.[16]
Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa NEOS saavutti viisi lisäpaikkaa, ja puolueen paikkamäärä nousi alahuoneessa 15:een.[17] Kasvu jatkui vuoden 2024 vaaleissa: NEOS sai kuusitoista mandaattia[18] ja kutsuttiin ensi kertaa neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta ÖVP:n ja sosiaalidemokraattien koalitiokumppanina. Neuvottelujen ensimmäinen kierros kariutui tammikuun 2025 alussa: Meinl-Reisinger lähti neuvottelupöydästä ilmoittaen, että toiset puolueet eivät olleet osoittaneet riittävää uudistusvalmiutta eikä neuvotteluissa ollut olennaisesti edistytty.[19] Kun myös FPÖ:n johtama hallituksenmuodostusyritys ÖVP:n kanssa oli epäonnistunut, kolme puoluetta palasivat neuvottelupöytään, ja ÖVP:n uuden johtajanChristian Stockerin johtama, Itävallan toisen tasavallan historian ensimmäinen kolmen puolueen koalitiohallitus nimitettiin 3. maaliskuuta 2025. Meinl-Reisinger sai ulkoministerin salkun, lisäksi NEOSinChristoph Wiederkehristä tuli opetusministeri, Josef (Sepp) Schellhornista ulkoministeriöön ulkoasioista ja säännöstelunpurkamisesta vastaava valtiosihteeri.[20]
Puolueelle tärkeitä arvoja ovat muun muassa kestävyys ja avoimuus. Se kannattaa hiiliveroa ja vihreää vapaakauppaa, jolla eurooppalaisia ympäristöarvoja olisi tarkoitus viedä maailmalle. Talouspoliittisesti Neos kannattaa veronalennuksia ja turhina pitämiensä yhteiskunnallisten rakenteiden purkamista.[21].
Puolue kannattaa ItävallanEU-jäsenyyttä ja haluaa maan olevan unionissa aktiivinen jäsen.[22]