| Naukratis | |
|---|---|
| Ναύκρατις | |
| Sijainti | |
  Naukratis | |
| Koordinaatit | 30°54′1″N,30°35′30″E |
| Valtio | Egypti |
| Paikkakunta | Al-Niqrash, Al-Nibeira, Itay al-Barud,Al-Buhaira |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 600-luku eaa. – 100-luku jaa. |
| Huippukausi | 600–500-luvut eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Saites,Delta,Egypti |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Naukratis (m.kreik.Ναύκρατις,lat.Naucratis,egypt. Njwt-kꜣrṯ, Nskꜣrṯ, Pr-mryt,kopt.Ⲡⲓⲉⲙⲣⲱ,Piemro) oliantiikin aikainen kaupunki jakaupunkivaltio (polis)Egyptissä. Se sijaitsiAla-EgyptissäSaiteen nomoksessa.[1][2][3][4][5][6]
Naukratis oli alun perinkreikkalainen kauppa-asema, joka kukoistisaisilaisella kaudella eli Egyptin 26. dynastian aikaan 600–500-luvuilla eaa. Kaupunki taantuihellenistisen kauden aikana 300-luvun eaa. lopulta alkaen, mutta säilyi olemassaroomalaiselle kaudelle saakka.[2][3]
Naukratis sijaitsiNiilin suistossaNiilin läntisimmän eli Kanobikos-suuhaaran (Kanopoksen suuhaaran) itärannalla. Siksi kyseistä haaraa kutsuttiin usein myös Naukratiin suuhaaraksi (lat.Ostium Naucraticum) kaupungin merkittävyyden vuoksi.[7] Kaupunki oli rakennettu joen varrelle noin 60 kilometriä sisämaahan Egyptin pohjoisrannikosta eliVälimeren rannasta.Aleksandrian perustamisen jälkeen Naukratis sijaitsi siitä noin 70 kilometriä kaakkoon. Kaupungin paikka on lähellä nykyistä Al-Niqrashin (El-Niqrash) kylää.[2][1][4]
Kaupunki oli poikkeuksellinen siinä, että se muodosti eräänlaisen kreikkalaisenenklaavin muutoin täysin egyptiläisellä alueella. Naukratiin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa tai sitä, kuuluiko siihen lainkaan varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolisia alueita, ei tunneta.[1]
Naukratis oli alun perin kauppa-asema eliemporion, jonka perustivatMiletoksesta tulleet siirtokuntalaiset.[3] Samalla paikalla on kuitenkin arveltu olleen varhaisempi egyptiläinen kaupunki, jonka nimeä ei tunneta,[3] joskin on myös ehdotettu, että kreikkalaiset olisivat olleet paikan alkuperäisiä asuttajia.[1] Naukratiin kaupunki perustettiin faaraoPsametik I:n (kreikkalaisittain Psammetikhos I, 664–610 eaa.) aikana. Hän oli aiemmin palkannut kreikkalaisia palkkasotilaita avustamaan etiopialaisten karkottamisessaYlä-Egyptistä, ja asutti kyseiset palkkasotilaat Dafnaihin. Suunnilleen samoihin aikoihin hän salli miletoslaisten perustaa Naukratiin kauppa-asemakseen.[2][8] Perinteinen käsitys miletoslaisten ensisijaisesta roolista kaupungin peristamisessa on kuitenkin myös kyseenalaistettu.[1]
.jpg)
Naukratis nousi merkittäväksi kauppapaikaksi faaraoAhmose II:n (kreikkalaisittain Amasis, 570–526 eaa.) aikana. Hän myönsi kaupungille merkittäviä kaupallisia etuja, ja hänen ajastaan ainakin vuoden 525 eaa. persialaisvalloitukseen saakka ja ehkä jopa Aleksandrian perustamiseen saakka Naukratiilla oli käytännössä yksinoikeus Egyptin kaupalle Välimerelle. Se oli ainoa paikka, jossa kreikkalaiset saivat asua tehdessään kauppaa Egyptissä, ja ainoa satama, johon ulkomaisilla laivoilla oli lupa tulla.[2][3] Kerrotaan, että jos joku laiva joutui myrskyn tai onnettomuuden vuoksi rantautumaan johonkin Egyptin muista satamista tai Niilin muista suista, se laitettiin jatkamaan matkaa Naukratiihin tai ainakin siirtämään kauppatavaransa sinne veneillä.[3]
Kaupallisten etujen lisäksi Naukratiin kreikkalaiset saivat Ahmoselta monia yhteiskunnallisia ja uskonnollisia etuoikeuksia. He nimittivät omat hallintovirkamiehensä kaupan, tullien ja satamamaksujen sääntelemistä varten, ja saivat vapaasti harjoittaa omaa uskontoaan.[3] Kaupungin kulttien perusteella sen toiminnassa olivat mukanajoonialaisen Miletoksen lisäksi myös samoin joonialaisetFokaia,Khios,Klazomenai,Samos jaTeos;doorilaisetAigina,Faselis,Halikarnassos,Knidos jaRhodos; sekäaiolialainenMytilene.[3] Kaupungin väestö koostui osaksi kreikkalaisista ja osaksi egyptiläisistä. Kreikkalaisista osa oli kansalaisia ja osa vierailevia kauppiaita, jotka olivat muiden kreikkalaiskaupunkien kansalaisia.[1]
Naukratis toimii jonkin aikaaSolonin asuinpaikkana hänen ollessaan Egyptissä. Hän kävi siellä kauppaa vaihtamallaattikalaista oliiviöljyä ja hunajaa egyptiläiseen viljaan, ja hänen sanotaan ottaneen lakeihinsa piirteitä eräistä faaraoiden säädöksistä.[3][9] MyösHerodotos saapui Egyptiin mitä todennäköisimmin Naukratiin kautta, mutta hän ei ilmeisesti viipynyt siellä pidempään.[3]
Naukratis on luettu kreikkalaistenpolisten eli kaupunkivaltioiden joukkoon joarkaaisella jaklassisella kaudella, vaikkakin sen tarkka asema jo tuolloin on epäselvä. Ainakin on selvää, että kaupungin olemassaolo ja kukoistus on ollut suoraan riippuvainen Egyptin kulloistenkin hallitsijoiden hyvästä tahdosta, ja näin se voidaan kenties lukea tuossa vaiheessa puoli-itsenäisiin poliksiin.[1]
KunAleksanteri Suuri saapui sotajoukkoineen Egyptiin vuonna 332 eaa., Naukratiin kreikkalaiset ottivat hänet todennäköisesti mielihyvin vastaan. Aleksanteri viipyi kaupungissa noin kuusi kuukautta ja nimitti lähtiessään Egyptin sijaishallitsijaksi ja Aleksandrian rakennustöistä vastaavaksi naukratislaisenKleomeneen.[2] Kleomeneen hallinto oli huonoa ja sortavaa, ja hän herätti Egyptissä paljon tyytymättömyyttä kaikkia makedonialaisia kohtaan. LopultaPtolemaios I tuomitsi hänet kuolemaan.[3][10]
Naukratis alkoi muiden Niilin suiston kaupunkien tavoin taantua Aleksandrian perustamisen jälkeen, sillä se menetti etuoikeutensa Välimeren alueen kaupassa, koska ei tämän jälkeen enää ollut ainoa kreikkalainen kauppapaikka Egyptin rannikolla, eikä se muutoinkaan kyennyt sijaintinsa vuoksi kilpailemaan Aleksandrian, Välimeren suurimman ja uudenaikaisimman sataman kanssa. Naukratis säilyi kuitenkin edelleen olemassa kauppapaikkana, ja muun muassa löi omaa hopea- ja pronssirahaa noin vuoden 332/331 eaa. aikoihin. Sinne myös rakennettiin lisää julkisia rakennuksia vielä Ptolemaios I:n jaPtolemaios II:n aikana. Ainakin arkeologian peruusteella kaupunki taantui lopullisesti roomalaisella kaudella 100-luvun jaa. jälkeen, vaikkakin siitä on joitakin mainintoja vielä tämän jälkeen.[1][2][3]
Hellenistisellä kaudella Naukratis oli varmuudella hallinnoltaan itsenäinen polis, ja jakoi tuon aseman Aleksandrian jaPtolemaisin kanssa. Roomalaisella kaudella sama asema oli Egyptissä myösAntinoopoliilla.[11]
Naukratiista olivat jo mainitun Kleomeneen lisäksi kotoisin myös grammaatikotAthenaios[12] jaJulius Pollux sekä joukko vähän tunnettuja, Athenaioksen lainaamia historioitsijoita, kuten Fylarkhos, Herostratos, Lykeas ja Psykharmos.[3]Heliodoros Emesalainen väitti, että myös komediakirjailijaAristofanes olisi ollut kotoisin sieltä, mutta tämä ei pidä paikkansa.[3][13] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejäNaukratitēs (Ναυκρατίτης) jaNaukratiōtēs (Ναυκρατιώτης).[1][3]
Naukratiin tunnetuimmat tuotteet olivat posliini sekä kukkaseppeleet. Sen posliini sai hyvän lasituksen seudun piipitoisen maaperän ansiosta. Kukkaseppeleet oli Athenaioksen mukaan tehty myrtistä tai, kuten joskus sanottiin, punomalla yhteen kukkia ja papyrussäikeitä. Seppeleiden on täytynyt olla keinotekoisia, tai sitten niiden valmistajat tunsivat jonkin keinon saada luonnolliset kukat säilymään pitkään, sillä niitä vietiin roomalaisella kaudella ainaItaliaan saakka, jossa ne olivat roomalaisnaisten suuressa suosiossa.[3][14]
Athenaios antaa kuvauksen kaupungin ylellisestä pitoelämästä ja muistakin ylellisyyksistä. Osa paikallisista juhlista olisymbola (σύμβολα) -tyyppiä, eli niissä kaupunki kustansi juhlahuoneen javiinin, mutta vieraat toivat omat ruokatarvikkeensa.[3]Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi.[15]
Naukratiin kaupunkialue oli pituudeltaan pohjois-eteläsuunnassa noin 800 metriä ja leveydeltään itä-länsisuunnassa noin 400 metriä. Sen ympärillä ei tiedetä olleen kaupunginmuureja.[1] Kaupungin paikka on nykyisin muuttunut paljon antiikin ajoista ja paljolti kasvillisuuden peittämä. Paikka tunnetaan huonosti, mutta siellä on suoritettu joitakin kaivauksia.[2]
Kaupungin asemakaavasta tiedetään joitakin seikkoja. Satamakaupunkina sille olivat tärkeitä satamat ja telakat. Kaupungissa oli erilliset kaupunginosat miletoslaisille, samoslaisille ja aiginalaisille, ja kussakin niissä oli oma pyhäkkönsä, miletoslaisillaApollonille, samoslaisilleHeralle ja aiginalaisillaZeukselle. Kaupungin muilla kreikkalaisilla oli yhteinen pyhäkkö nimeltä Hellenion (myös Helleneion), joka oli kaupungin suurin ja tunnetuin. Kaupungissa palvottiin myös muun muassaDionysosta, johon liittyiDionysia-juhla, sekäAfroditea, jolloin siellä on ollut myös näille omistetut pyhäköt.[1][2][3] Arkeologisesti pyhäköt ovat kaupungin parhaiten tunnettu osa, ja suurimman osan olemassaolo on voitu vahvistaa kaivauksissa.[1]
Kaupungin eteläosa oli egyptiläisiä kortteleita.[1] Kirjallisten lähteiden perusteella kaupungissa oliprytaneion, jossa vietettiin juhlia Hestia Prytaniin syntymäpäivänä.[1] Kaupungissa tiedetään myös olleen ainakin Savenvalajien portti ja Savenvalajien katu sen lukuisten keramiikkapajojen vuoksi.[3][14]
Kaupungin paikalta tehtyjä on löytöjä on muun muassa AleksandrianKreikkalais-roomalaisessa museossa.[2]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaNaukratisWikimedia Commonsissa