Hovinarri elinarri olihoviin kuulunut henkilö, joka huvitti isäntäväkeä muun muassa sukkeluudellaan.[1]
Hovinarreja on ollut länsimaissakeskiajaltauudelle ajalle asti. Narri saattoi olla joko oikeasti hölmö (vrt.engl.fool) tai vain näytellä hölmöä. Narreja ei ollut pelkästään kuninkaan hovissa, vaan useataateliston edustajat ja jopa kirkonmiehet pitivät itsellään narria. Narri olikin eräänlainen statussymboli siinä missä erikoinen lemmikkikin keskiajan ja uuden ajan alun yhteiskunnassa. Mielenvikaisia henkilöitä oli myös tavallisen kansan parissa ja hekin naurattivat tavallista kansaa omilla tempuillaan ja oudolla logiikallaan. Myös ammattimaisia narreja eli henkilöitä, jotka ottivat itse narrin osan, oli paljon ja he kiertelivät joko kaupungista toiseen, tai ottivat roolin vain tietyn juhlan ajaksi.[2]
Hovissa narrien tehtävänä oli viihdyttää isäntäväkeä. Narrin repertuaariin kuului paljon erilaisia temppuja, joilla hän sai yleisönsä nauramaan. Luonnollisten hullujen eli mielenvikaisten käyttäminen narrina oli yleistä. He naurattivat yleisöään omalaatuisella puhetyylillään ja oudollalogiikallaan. He saattoivat myös tehdä paljon hullunkurisia asioita. Isäntä saattoi muun muassa kysyä narrilta jotakin asiaa ja tämän outo tai hassu selitys nauratti yleisöä. Ammatilliset narrit pyrkivät matkimaan luonnollisia narreja puhetyylillään. He myös suunnittelivat isompia esityskokonaisuuksia, joissa esimerkiksi järjestivätpilaturnajaisia.[3][2]
Narrilla oli erityinen oikeus tehdä ja sanoa sellaista, mikä muille oli paheksuttavaa tai jopa rangaistavaa. Näin ollen narri saattoi halutessaan jopa kritisoida kuninkaan tai muun mahtimiehenpolitiikkaa tai pilkata aatelisia, jotka kuuluivat kuninkaan hoviin. Narria saatettiin myös kurittaa sanomisistaan tai tekemisistään. Narri oli yleensä ulkoiselta olemukseltaan jotenkin poikkeava, kuten lyhytkasvuinen tai omituiseksi mielletty. Hänet puettiin usein pukuun, joka korosti hänen hulluuttaan: vihreä-keltaiseen pukuun tai muuten värikkääseen ja monenkirjavaan pukuun. Narrilla oli päässään huppu, tai aasinkorvat, jotka symboloivat hänen tyhmyyttään, sekä monesti tiukuja ja helistimiä ommeltuina vaatteisiin.[3][2]
Hovinarrien perinne Englannin hovissa päättyiKaarle I:n kuoleman myötä vuonna 1649. Muistakin Euroopan hoveista narrit hävisivät 1700-luvun aikana.[4]
Pelikorttienjokerissa on tavallisesti narrin kuva.[5]HelsinkiläinenjääkiekkoseuraJokerit käyttää tunnuksenaan narrin päätä.[6]
.jpg)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaHovinarriWikimedia Commonsissa