| Nakkila | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 61°21′55″N,022°00′15″E |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Seutukunta | Porin seutukunta |
| Kuntanumero | 531 |
| Hallinnollinen keskus | Nakkilan kirkonkylä |
| Perustettu | 1861 |
| Kokonaispinta-ala | 184,88 km² 287:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 182,93 km² |
| – sisävesi | 1,95 km² |
| Väkiluku | 4 936 168:nneksi suurin 31.12.2024 [2] |
| –väestötiheys | 26,98 as./km² (31.12.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,8 % |
| – 15–64-v. | 56,5 % |
| – yli 64-v. | 28,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| –suomenkielisiä | 97,5 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,6 % |
| – muut | 1,9 % |
| Kunnallisvero | 9,1 % 127:nneksi suurin 2025 [5] |
| Työttömyysaste | 7,7 % (2018)[6] |
| Kunnanjohtaja | Markus Ojakoski |
| Kunnanvaltuusto | 29 paikkaa |
| 2021–2025[7] •Kesk. •SDP •Kok. •Vas. •PS •KD | 7 6 5 5 5 1 |
| nakkila.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Nakkila onSatakunnan maakunnassa sijaitsevakunta. Nakkilankirkonkylä sijaitseeKokemäenjoen varrella, noin 20 kilometrin päässäPorista. Kunnassa asuu 4 936 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 184,88 km2, josta 1,95 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,98 asukasta/km2.
Nakkila on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1861 lähtien, jolloin se erosiUlvilasta. 1960-luvulla osa Nakkilasta (Lattomeri) liitettiinPoriin. Nakkilan naapurikunnat ovatEura,Eurajoki,Harjavalta,Pori jaUlvila. Entisiä naapurikuntia ovatKiukainen,Kullaa jaLuvia.
Nakkilan vaakunan on suunnitellutGustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951.[8]
Lammaisten kosket nousivat maankohoamisen seurauksena merestä 1500 eaa. alkaen ja Kokemäenjoen suisto syntyi koskena alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien. Nakkilan keskustan seutu oli kuivaa maata jo ajanlaskun alussa, jolloin joenranta-asutus kävi mahdolliseksi.[9]
Nykyisen Nakkilan vaiheilla Kokemäenjoen varrella asuttiin varmasti jo 1300-luvulla. Talon nimi Nakkla, josta kuntakin on nimensä saanut, esiintyy asiakirjoissa 1400-luvulla jo muodossaNakkila eli ruotsiksiNackeby. Nimen alkujuurta ei tiedetä varmuudella. Ruotsiin perustuva selitys nojaa nimiinNacke taiNackböle, joita esiintyy ruotsalaisilla alueilla. Jos nimen taustalla on suomalainen sana, voidaan käyttää selityksenä sanaanakka, jolla on tekemistä sepäntöiden kanssa. Nakka tarkoittivasaraa taipulttia. 1400-luvuilla esiintyyVehmaalla jaPaimiossa nimiNakka, jossa Paimiossa sepäntöitä teki seppä Olli. Satakunnassa talon nimi kirjoitettiin myös muodossaNakkala.[10]
Jatkosodan alkuaikoinaJärvikylä joutui oudon pommituksen kohteeksi, kunNeuvostoliiton pommikoneet toteuttivat täällä ainoanSatakunnan alueelle kohdistuneen ilmapommituksen. Pommituksen syyksi epäiltiin erehdystä.[11]
Nakkilan alueella puhutun kielen perustana on Porin murre, joka kuuluulounaisten välimurteiden ryhmään. Nakkilan murre kuuluu Porin ryhmän alasatakuntalaiseen eteläpuoliskoon. Nakkilan murteelle tyypillistä on yleisgeminaation jak:n heikon asteen edustus.[12]
Nakkilan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1937 valmistunut Suomen ensimmäinenfunktionalistinen kirkko, sekäVillilän elokuvastudio, josta käytetään joskus lempinimeä ”SuomenHollywood”. Villilässä on kuvattu osia muun muassa elokuvistaKaksipäisen kotkan varjossa,Sibelius jaFC Venus. Tämän lisäksi Nakkila on tunnettu myösnahkiaispitäjänä. Nakkilankirkonkylään viitataan joskus puhekielessä sanonnalla ”siin Nakkila kirko vaiheil”.[13] Nakkilan alueella on myös runsaastiarkeologisia muinaismuistoja, joista tärkeimpiä ovatKiukaisten kulttuurin alueUotinmäessä, pronssikautisetSelkäkankaan hautaröykkiötViikkalassa sekäRieskaronmäen pronssikautinen asuinpaikkaKivialhossa. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa
Nakkilan merkittävimpiä teollisuusyrityksiä ovat Nakkila Worksin konepaja sekä Länsi-Suomen Voima Oy:nHarjavallan vesivoimalaitos. Pienimuotoisempaa teollista toimintaa on edustanut puusepänteollisuus, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat olleetkeinutuolit. MyösSuominen-yhtymän kuitukangastehdas[14] (ent. Suomisen nahkatehdas[15]) on ollut merkittävä työllistäjä, mutta suuri osa tuotannosta on ajettu alas vuoden 2012 loppuun mennessä.
Nakkilassa toimivia kouluja ovatKirkonseudun koulu,Nakkilan yhteiskoulu ja lukio,Tattaran koulu jaViikkalan koulu.
Nakkilan tärkein liikenneväylä onHelsingin ja Porin välinenvaltatie 2. MyösTampereen–Porin-rautatie kulkee Nakkilan kautta.
Nakkilan rautatieasema kuuluu vuonna 1895 liikenteelle avatun Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin ja se perustettiin Nakkilan kirkon tuntumaan, Kokemäenjokea seuranneen maantien jaEurajoen maantien risteykseen. Asemarakennus rakennettiinOulun radan pysäkin piirustusten mukaan naapurinsaHarjavallan (myöhemmin Merstolan) aseman tavoin ja sitä laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen. Henkilöliikenne Nakkilan asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 1999, jolloin myös valmistui uusi Nakkilan junakohtauspaikka kolme kilometriä asemalta Porin suuntaan.[16]
Kokemäenjoessa on Nakkilan alueella useita suosittuja kalastuspaikkoja, mm.Arantilankoski.[18]Salomonkallio on Kivialhon kylässä sijaitseva talviurheilu- ja golfkeskus.[19]Nakkilassa on monta aktiivista urheiluseuraa: Yleisurheiluun ja hiihtoon erikoistunutNakkilan Vire[20], salibandyseuraNTK Nakkila[21] sekä jalkapalloseuraNakkilan Nasta. Nakkilassa on myös liikuntakeskus nimeltään "Nakkilan liikuntakeskus"
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Nakkilan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 6 248 | |||
| 1985 | 6 445 | |||
| 1990 | 6 396 | |||
| 1995 | 6 186 | |||
| 2000 | 6 094 | |||
| 2005 | 5 832 | |||
| 2010 | 5 788 | |||
| 2015 | 5 651 | |||
| 2020 | 5 321 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[22] | ||||
Vuoden 2017 lopussa Nakkilassa oli 5 521 asukasta, joista 4 080 asuitaajamassa, 1 392 haja-asutusalueilla ja 49:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nakkilan taajama-aste on 74,6 %.[23] Nakkilan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[24] Nakkilan kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osaPorin keskustaajamaa, joka ulottuu Nakkilan lisäksi usean Porin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 4 080 asukasta.[24] Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.[25]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nakkilassa on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]
Itsenäisenähelluntaiseurakuntana Nakkilassa toimiiNakkilan helluntaiseurakunta.[27]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nakkilan alueella toimiiPorin ortodoksinen seurakunta.[28]
Kylän nimen perässä oleva vuosiluku tarkoittaa, milloin kylästä tai talosta tunnetaan ensimmäisen asiakirjamerkintä.[29]
Arantila,Anola (1410, 1412),Hormisto,Järvikylä,Kivialho,Kukonharja (1354, 1412),Lammainen (1348, 1414),Leistilä (1441),Masia,Matomäki,Pakkala,Punapakka,Penttala,Pyssykangas,Ruhade,Ruskila,Soinila,Tattara (1441),Tervasmäki,Uotinmäki,Viikkala,Villiläselvennä (1451),Vuohimäki,Hohtari.
Tunnettuja Nakkilassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä:lähde?
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
