Tämä artikkeli käsittelee sukupuolta. Sanan muista merkityksistä katsotäsmennyssivu.
Venus-symboli, perinteinen nais- ja naarassukupuolta tarkoittava merkki.
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:Painottuu vahvasti biologiaan. Kaipaa lisää sosiaalista ja yhteiskunnallista puolta.
Biologisen naissukupuolen tunnusmerkkejä ovat muun muassa kaksiX-kromosomia, sisäiset sukupuolielimet (emätin,kohtu,munanjohtimet jamunasarjat)raskautta jasynnyttämistä varten sekä se ominaisuus, että he pystyvätimettämään. Naiset eroavatmiehistä anatomialtaan ja fysiologialtaan monilla muillakin tavoilla – naiset ovat esimerkiksi keskimäärin miehiä pienikokoisempia jaruumiinrakenteeltaan sirompia, heillä on erilainen karvoitus, ja heidänäänensä on korkeampi. Naiset erittävät paljonestrogeenejä mutta vain vähänandrogeeneja eli mieshormoneja. Naisten keskimääräinen elinikä on korkeampi kuin miehillä, mutta naisia syntyy hieman vähemmän kuin miehiä.
Suomen kielen sananainen on samaa juurta kuinnaida-verbi. Sanalle onSuomen lähialueilla useitaetymologisia vastineita, esimerkiksikarjalan,vepsän javironnaine,vatjannain jaliivinnai. Sanalle on vastineita myösugrilaiskielissä, esimerkiksimansinnaj 'rouva, jumalatar, ruhtinatar' jahantin vastaavanäj.[9]Mikael Agricolan kirjakielessä 1500-luvulla sana tarkoittiei-kristillistä naista, eikä se ollut neutraali yleisnimitys.Kristillisessä järjestyksessä kunniallinen nainen olinaimisissa ja hänestä käytettiin sanaavaimo,emäntä taiihminen. Todennäköisesti syy painotukselle on se, ettänainen onSuomen murteissaitäinen sana, javaimoa käytettiin sen sijaan niissä murteissa, jotka otettiin vanhan kirjasuomen perustaksi. 1800-luvullamurteiden taistelun aikana kirjakieltä uudistettiin tasaisemmin länsi- ja itämurteita edustavaksi, ja tällöinnainen korvasi yleissananavaimon.[10]
Maailman väestöstä vuonna 2019 naisia (aikuisia jatyttöjä) oli 3,824 miljardia eli 49,6 prosenttia.[11] Suhteellisesti eniten naisia onNepalissa, 54,4 prosenttia väestöstä. MyösVenäjällä ja monessa sen läntisessä naapurimaassa naisia on yli 53 prosenttia väestöstä.[12]
Maailmanlaajuisesti jokaista naista kohti syntyy noin 1,07 miestä.Sotien aikana ja niiden jälkeen tiedetään syntyvän suhteellisesti enemmän poikia kuin tyttöjä verrattuna rauhanaikaan. Mitä lähempänä hedelmöittymisaika onovulaatiota, sen todennäköisemmin lapsi on tyttö.[13] Pidemmänelinajanodotteen takia vanhemmissa ikäluokissa (65-vuotiaat ja vanhemmat) on naisia kuitenkin enemmän kuin miehiä, joita on vain 0,81 jokaista naista kohden.[14]
Naisilla on Suomessa miehiä pienempi kuolevuus heti hedelmöittymisestä alkaen.[13][15] Suomessa naiset ovat kuitenkin kaikissa ikäluokissa vähemmistössä aina keski-ikään asti. Tämä johtuu Suomessa osittain siitä, että naiset muuttavat herkemmin ulkomaille ja Suomeen saapuu enemmän maahanmuuttajamiehiä kuin -naisia. Vasta 52-vuotiaiden ikäluokasta ylöspäin naisia on Suomessa jokaisessa ikäluokassa enemmän kuin miehiä. Vanhemmissa ikäluokissa ero kasvaa, mikä johtuu miesten suuremmasta kuolleisuudesta.[16]
Naisella on tavallisesti kaksiX-kromosomia (XX). Alkio kehittyy naispuoliseksiY-kromosomin puuttuessa, tai silloin, kun alkiolla esiintyy XY-kromosomit, mutta sen miespuoliseksi koodaavaSRY-geeni on puuttuva tai toimimaton.[17]
Naisenkaryotyyppi, jossa näkyy kaksi yhtäsuurta X-kromosomia.
Naisen kahdesta X-kromosomista vain yksi on kerrallaan aktiivinen, jotta X-kromosomiin kytkeytyneiden geenien vaikutus tasapainottuu. X-kromosomin poiskytkeytyminen tapahtuu alkion kiinnittyessä kohtuun. Se on satunnainen ja peruuttamaton prosessi, jokaperiytyy epigeneettisesti.[22][23]
Jälkeläisen äidiltään perimät geenit esimerkiksi insuliininkaltaisen kasvutekijä IGF-2:n kohdalla tuottavat pienemmän jälkeläisen kuin samat geenit isältä perittynä.[24]
Murrosiän alkaessa tytön hormonitasapaino vaihtelee. Murrosikään kuuluu aikuisen naisen lantion, rintojen ja karvoituksen kehittyminen.Kuukautisten alkaminen johtuu tytön hormonitasojen muutoksesta.[25]
Kuukautisten aikana nainen voi kokea hormonitasojensa vaihteluista johtuvia mielialaoireita.[25]
Raskauden aikanaistukka alkaa tuottaaHCH-hormonia, ja naisen estrogeenit ovat koko ajan korkealla tasolla. Synnytyksen jälkeen estrogeenitaso laskee äkisti, ja naisen hormonitoiminta palaa ennalleen vasta vuoden tai puolentoista vuoden jälkeen.[25]
Vaihdevuodet alkavat yleensä 50. ikävuoden jälkeen. Silloin naisen hormonitoiminta muuttuu, kun munasarjojen toiminta lakkaa. Ensin laskee keltarauhashormoni, sitten estrogeeni. Tämä voi aiheuttaa vaihdevuosioireita.[25]
Aikuisten naisten maailmanlaajuinenkeskipituus vuoden 1996 arvion mukaan (NCD-RisC) on 159,5 senttimetriä.[28] Suomessa 18–64-vuotiaiden naisten keskipituus vuonna 2017 oli 164,4 senttimetriä[29] ja keskipaino 72,4 kilogrammaa.[30]
Naiset ovat keskimäärin miehiä pienikokoisempia ja sirompia. Naisen kehossa on suhteellisesti vähemmän lihasmassaa ja enemmän rasvaa kuin miehellä.[31] Naisenlantio on keskimäärin 39 senttimetriä leveä ja kolme senttimetriä miehen lantiota leveämpi. Naisen lantion rakenne helpottaa synnytystä.[32] Naisella onrinnat, joista erittyyäidinmaitoa.
Kyselytutkimuksissa länsimaisista naisista 87 prosenttia on kertonut olevansa kokonaanheteroseksuaaleja, 10 prosenttia enimmäkseen heteroseksuaaleja, 1–2 prosenttiabiseksuaaleja, puoli prosenttia enimmäkseenhomoseksuaaleja ja puoli prosenttia kokonaan homoseksuaaleja.[33]
Vuoden 2020 tilastossa vähintään yhden lapsen synnyttäneiden 15–85-vuotiaiden suomalaisnaisten osuus oli 65,7 prosenttia.[34]
Naisenseksuaalisessa kiihottumisessa on neljä vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa eroottinen kiihoke aiheuttaa emättimen kostumisen ja laajenemisen sekä kohdun nousemisen ylemmäs, jolloin emätin pitenee. Lisäksi häpykieli ja isot häpyhuulet paisuvat,nännit kovettuvat ja iholla esiintyy punoitusta. Tasaantumisvaiheessa muutokset jatkuvat ja laajenevat. Kolmas vaihe onorgasmi, voimakas mielihyvän tunne. Orgasmin jälkeen keho palaa normaaliin tilaan. Etenkin orgasmivaihe vaihtelee naisilla yksilöllisesti, eivätkä kaikki naiset saa orgasmeja.[35]
Naisen sukuelinten sairaudet sekä raskausaikaan ja synnytyksiin, vaihdevuosien ongelmiin, ehkäisyyn ja perhesuunnitteluun kuuluvat sairaudet ja häiriöt kuuluvatgynekologian eli naistentautiopin piiriin.[37]
Naisten yhteiskunnallinen asema on vaihdellut eri aikoina ja kulttuureissa, mutta historiallisesti naisia on kohdeltu miehiä alempiarvoisina lähes kaikkialla maailmassa.[38] Useimmissa yhteiskunnissa naiset ovat olleet sukupuolensa perusteella monin tavoin alistettuja.[39][40] Esimerkiksi antiikin Roomassa[41] ja monissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa nainen oli aina juridisesti jonkun miehen (isän, aviomiehen tai pojan)holhouksen alainen.[42] Naiset eivät voineet hallita omaisuuttaan, äänestää, opiskella yliopistossa tai toimia julkisissa viroissa.[38]
Monissa yhteiskunnissa naisten tehtävänä on pidetty lähes yksinomaan kodinhoitoa ja jälkeläisten synnyttämistä ja kasvattamista. Koulutus- ja työmahdollisuudet ovat olleet rajoitettuja tai kokonaan kiellettyjä.[38] Esimerkiksi 1800-luvun Euroopassa keskiluokkaiset ja varakkaat naiset eivät voineet tehdä töitä ilman että se olisi vahingoittanut perheen mainetta.[43]
Nykyäänkin naisten asema vaihtelee huomattavasti eri puolilla maailmaa. Erityisen huono tilanne on esimerkiksiAfganistanissa, jossaTaliban-hallinnon alaisuudessa tyttöjen koulunkäynti ja naisten työnteko sekä ulkona liikkuminen on kiellettyä.[44] Länsimaissa naisten juridinen asema on parantunut merkittävästi viimeisten 150 vuoden aikana, mutta tilastot osoittavat yhä eroja esimerkiksi palkkauksessa[45], johtotehtäviin pääsyssä[46] sekä kotityön ja lastenhoidon jakautumisessa.[47]
Feminismi eli naisasialiike on pyrkinyt parantamaan naisten asemaa yhteiskunnassa. Ensimmäisen aallon feminismi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa keskittyi erityisesti naisten äänioikeuteen. Uuden-Seelannin naiset saivat ensimmäisinä äänioikeuden vuonna 1893.[48][49]Suomessa naiset saivat täyden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vuonna 1906, ensimmäisinä Euroopassa.[49] Toisen aallon feminismi 1960-1970-luvuilla laajensi keskustelun koskemaan naistenseksuaalioikeuksia, työelämän tasa-arvoa japerheväkivaltaa.[50] Kolmannen aallon feminismi 1990-luvulta alkaen on painottanut naisten kokemusten moninaisuutta jaintersektionaalisuutta.[51][52]
Suomessa kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttajaMinna Canth (1844–1897) oli merkittävä naisten aseman puolestapuhuja, joka käsitteli teoksissaan muun muassa naisten koulutusta, avioliittoa ja yhteiskunnallisia epäkohtia.[53]
YK:n kehitysohjelman mukaan sukupuolten välinen epätasa-arvo on vähentynyt maailmanlaajuisesti, mutta merkittäviä eroja on yhä.[54] Vuoden 2020Global Gender Gap -raportin mukaan tasa-arvon saavuttamiseen kestää nykyisellä kehitysvauhdilla vielä lähes sata vuotta.[55]
Ihminenmääritetään syntymässäjuridiselta sukupuoleltaan yleensä naiseksi, jos hänellä on naisen ulkoiset sukupuolielimet.Intersukupuolisten kohdalla naiseus voidaan määrittää myös esimerkiksi kromosomitutkimuksessa havaittujen naistyypillisten kromosomien taiultraäänitutkimuksessa havaittujen naisen sisäisten sukupuolielinten perusteella.[56][57]
Asevelvollisuus ei koske Suomessa juridiselta sukupuoleltaan naisia. Äitiysavustus myönnetään vain juridisesti naiselle. Eläkejärjestelmässä juridisesti naisille rahastoidaan työeläkkeitä varten enemmän kuin miehille. Lisäksi jotkin lait ja asetukset säätävät juridisesti naisille omat tilansa esimerkiksi vankiloissa.[58] Naisten asemaa työelämässä pyritään parantamaan laillanaisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.[59]
Transsukupuoliset naiset ja muut sukupuoli-identeetit
Suomessa täysi-ikäinen nainen voikorjata sukupuolensa juridisesti mieheksi ja mies naiseksi. Juridisen sukupuolen voi muuttaa omalla ilmoituksella ilman, että sen muuttaminen vaatii lääketieteellisiä toimenpiteitä.[60][61]
Vuonna 2014 tehdyssä hollantilaistutkimuksessa 3,2 prosenttia syntymässä naiseksi määritellyistä identifioitui kumpaakin sukupuoleen ja 0,8 % voimakkaammin vastaikkaiseen sukupuoleen syntymässä määriteltyyn sukupuoleen nähden. Vuonna 2015 vastaavat luvut belgialaistutkimuksessa olivat naisilla 1,9 % ja 0,6 % jaseksuaalivähemmistöihin kuuluvilla naisilla luvut olivat yli kaksinkertaiset (4,1 % ja 2,1 %) kuin koko väestössä. Vastaavasti 1,1 % hollantilaisista ja 0,7 % belgialaisista syntymässä miehiksi määritellyistä ihmisistä kertoi olevansatransnaisia eli identifoituvansa naisiksi.[62] Suomesta ei ole arvioita, mutta vuosien 2010–2021 aikana itsensä on naisesta mieheksi sukupuolensa vahvistanut 923 henkilöä ja miehestä naiseksi 577 henkilöä.[63]
Naisen 11 eri ikäkautta kehdosta hautaan. Yhdysvaltalainen litografia vuodelta 1849.
Tyttö onlapsi, jonka sukupuoli on nainen. Lähinnä tuttavallisessa sävyssä tytöiksi saatetaan kutsua myös nuoria aikuisia naisia.[64]
Monissa kulttuureissa on tapana erottaa puhuteltaessa naimisissa oleva ja naimaton nainen toisistaan.Rouva viittaa naimisissa olevaan tai olleesseen (kuten eronneeseen tai leskeen),neiti puolestaan naimattomaan naiseen eli naiseen, joka ei ole koskaan ollut naimisissa.Saksan kielessä on kuitenkin lakattu käyttämästä neitiä tarkoittavaa sanaafräulein, koska sen käytön on katsottu vihjaavan siihen, ettei kyseinen nainen ole kelvannut kenenkään miehen vaimoksi.Ranskassa on arvosteltu naimattoman ja naimisissa olevan naisen erottamista puhuttelussa sen takia, että miesten kohdalla vastaavaa erottelua ei tehdä.
Täti-nimitys voi lapsen käyttämänä tai lasten kuullen käytettynä viitata aikuiseen naiseen yleensä. Sillä tarkoitetaan myös naispuolista sukulaista, äidin tai isän sisarta.
Mummoksi kutsutaan äidin tai isän äitiä eli isoäitiä. Sanan toinen merkitys on vanha nainen.[64] Sanasta on paljon muunnelmia, katsoisovanhempi.
Ellis, Lee ym.: Sex Differences. Summarizing More Than a Century of Scientific Research. London: Psychology Press, 2008. ISBN 978-0-8058-5959-1(englanniksi)
Jones, Richard E. & Lopez, Kristin H.: Human Reproductive Biology. Elsevier Academic Press: Elsevier Academic Press, 2006. ISBN 978-0-12-088465-0(englanniksi)
Morris, Desmond: The Naked Woman. A Study of the Female Body. London: Vintage, 2005. ISBN 9780099453581(englanniksi)
↑Binkhorst, M. & Leeuw, N. de & Otten, B. J.: A Healthy, Female Chimera with 46,XX/46,XY Karyotype. Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism, 1.1.2009, 22. vsk, nro 1, s. 97–102. doi:10.1515/JPEM.2009.22.1.97ISSN 2191-0251Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
↑Internet Archive: The sociology of gender : an introduction to theory and research. Malden, MA : Blackwell Pub., 2005. Teoksen verkkoversio Viitattu 13.4.2025.
↑Carry van Lieshout, Smith ,Harry, Montebruno ,Piero, Robert J. and Bennett: Female entrepreneurship: business, marriage and motherhood in England and Wales, 1851–1911. Social History, 2.10.2019, 44. vsk, nro 4, s. 440–468. doi:10.1080/03071022.2019.1656929ISSN 0307-1022Artikkelin verkkoversio.
↑S. Laurel Weldon, Amber Lusvardi, Kaitlin Kelly-Thompson, Summer Forester: Feminist waves, global activism, and gender violence regimes: Genealogy and impact of a global wave. Women's Studies International Forum, 1.7.2023, 99. vsk, s. 102781. doi:10.1016/j.wsif.2023.102781ISSN 0277-5395Artikkelin verkkoversio.
↑abKielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
.svg)
