Nahanluonti on eläimen ulkokerrosten aika ajoin tapahtuva uusiutuminen niin, että entinen peite irtaantuu ja uusi peite muodostuu sen sijalle.[1][2] Ilmiö esiintyy yleensä kasvun yhteydessä siten, että uusi nahka on edellistä suurempi. Nahanluontia esiintyy usein sellaisilla eläimillä, joilla on lujatekoinen ulkoinentukiranka.[2][3] Tapahtuman ajoitusta ja samanaikaisuutta eläimen eri osissa sääteleväthormonit.[3] Esimerkiksihyönteisillä on nahanluontihormoninaekdysoni ja selkärankaisillakilpirauhashormonityroksiini.[1][4]
Niveljalkaisten ihopanssarissa tapahtuu nahan uusiutuessa useita muutoksia, esimerkiksi lähes kokokutikulan sisäkerros hajoaa ja imeytyy kudoksiin.[3] Niveljalkaisten ulkoisen tukirangan muodostavaa kuorta kutsutaankitiinikutikulaksi.[5]Äyriäisten nahanluontia kutsutaan yleensä kuorenvaihdoksi.[3] Selkärankaisista nahanluontia esiintyy vainsammakkoeläimillä jamatelijoilla. Sammakkoeläimet irrottavat vanhan nahkansa raajoilla repien ja syövät sen yleensä välittömästi, matelijoistaliskot vaihtavat nahkansa paloina jakäärmeet yhtenä kappaleena.[2]Krokotiilien nahanluonti tapahtuu pieninä kappaleina jakilpikonnilla vanha nahka irtoaa yksittäisinä kilpinä.[1]
- Tirri, Rauno et al.: Biologian sanakirja. (Uudistetun laitoksen 1. painos) Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
- ↑abcOtavan iso tietosanakirja. (Osa 6, palsta 219, hakusana nahanluonti) Helsinki: Otava, 1963.
- ↑abcUusi tietosanakirja. (Osa 14, palstat 424–425, hakusana nahanluonti) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.
- ↑abcdTirri 2001, s. 480.
- ↑Tirri 2001, s. 122.
- ↑Tirri 2001, s. 334.