| Nils Gustaf Malmberg Niilo Kustaa Malmberg | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. helmikuuta1807 Ylistaro |
| Kuollut | 21. syyskuuta1858 (51 vuotta) Lapua |
| Ammatti | pappi |
| Vanhemmat | Herman Malmberg Liisa Greta Aejmelaeus |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | 1832–1851 Sofia Amanda Karolina Bergroth 1853–1858 Helena Jaakontytär Huhtala |
| Lapset | Eliel, Ida Sofia, Gustaf, Frans, Lydia, Julia ja Wilhelmi |
| Infobox OK | |
| Osa artikkelisarjaa |
| Herännäisyys |
|---|
 |
Media |
Lisää aiheesta |
Nils Gustaf (Niilo Kustaa) Malmberg (16. helmikuuta1807Ylistaro –21. syyskuuta1858Lapua) oli suomalainen pappi, 1800-luvun alkupuolenherännäisyyden johtohahmoja. Häntä pidetään yhtenä Suomen historian merkittävimmistäevankeliumin saarnaajista.
Nils Gustaf (Niilo Kustaa) Malmbergin vanhemmat olivat Herman Malmberg ja Liisa Greta (o.s. Aejmelaeus). Herman Malmberg oli pappi,Isonkyrönpitäjänapulainen. Hän kuoli 1809. Hänen äitinsä meni uudelleen naimisiinYlistaron seurakunnassaarmovuoden saarnaajana toimineen Johan Simeliuksen kanssa pari vuotta myöhemmin. Niilo Kustaa Malmberg oli naimisissa kahdesti: 1832–1851 Sofia Amanda Karolina Bergrothin kanssa ja 1853–1858 Helena Jaakontytär Huhtalan kanssa. Edellisestä avioliitosta syntyivät lapset Eliel, Ida Sofia, Gustaf, Frans, Lydia ja Julia.[1] 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun herännäisyyden johtajaWilhelmi Malmivaara on hänen poikansa jälkimmäisestä avioliitosta.
Niilo Kustaa Malmberg kävi kouluaRaahessa,Oulussa,Laihialla jaVaasassa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1827. Hän opiskeli ensinTurussa jaTurun palon jälkeenHelsingissä. Papiksi hänet vihittiin kesäkuussa 1830 Turussa. Teologian opintojensa lomassa hän toimiPietarissa kirkkoherran saarna-apulaisena ja siellä hän tutustui pastoriMartin Boosin johtamaan katoliseen herätysliikkeeseen. Hänen voimakas julistuksensa herätti Venäjän luterilaisen kirkon piispanZacharias Cygnaeuksen huomion. Ensin Malmbergin toimintaa rajoitettiin ja myöhemmin hänet määrättiin poistumaan Pietarista. Herätysliike vaikutti Niilo Kustaa Malmbergin henkilökohtaisen hengellisen elämän syntymiseen.
Valmistumisen jälkeen hän sai papinviranKalajoelta, jossa hän tutustui pappiJonas Lagukseen, josta oli tuleva Malmbergin ohella herännäisyyden toinen kirkollinen johtohahmo. Merkittävä oli myösNivalaan siirron jälkeen helluntaina 1834 tapahtunut kohtaaminenSavon herätysliikkeen kärkimiehenPaavo Ruotsalaisen kanssa, jonka kanssa Malmberg ystävystyi. Ruotsalainen vaikutti Malmbergiin ja tämän uskonnäkemykseen syvästi.Joose Vilkunan suunnittelema Malmbergin muistomerkki paljastettiin 1966 Nivalan Pirttirannassa[2].
Malmberg toimi pappina Nivalassa toukokuuhun 1838 saakka, jonka jälkeen hänet määrättiinLapuan kappalaisen apulaiseksi. Hänen työnsä tuloksena syntyi Lapualla ja naapuripaikkakunnilla herätys, joka vaikutti voimakkaasti koko seutukunnan elämään. Malmberg tuomittiin muiden herännäisliikkeen johtajien kanssa Kalajoen käräjillä 1838–1839hartausseurojen pitämisestä. Rangaistuksena oli alkuvuodesta 1842 toteutunutviraltapano puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen Malmberg siirtyi lyhyenUudenkaarlepyyn pestin jälkeen Lapuan pitäjänapulaiseksi. Hän osti Lapualta 1848 Marielundin tilan. Siitä muodostui joksikin aikaa herännäisyyden keskuspaikka, jossa pidettiin muun muassa isoja hääseuroja. Hänen kuollessaan 1858 herännäisyyden johtoon tulivat maallikot kirkollisten johtajien sijaan.
Herännäisyyteen liittyneet papit alkoivat erkaantua herätysliikkeestä 1850-luvun alkupuolella. Hajaannukseen johtaneiden riitojen aikana Malmbergia syytettiin liiallisesta alkoholinkäytöstä jaaviorikoksesta, jonka toisena osapuolena olisi ollut hänen toinen puolisonsa. Väitteiden takana oli ilmeisesti toinen herännäissaarnaajaCarl Gustaf von Essen, jonka kanssa Malmberg oli ajautunut riitoihin.[3] Väitteiden todenperäisyyttä perusteellisimmin tutkineenHeikki Ylikankaan mukaan niiden tueksi ei ole esitetty pitävää näyttöä[4]. Pappien erkaantumisen jälkeen Malmberg säilytti arvovaltansa vaikutusalueensa heränneen talonpoikaisväestön keskuudessa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
