
Näyttelykuvia (ven.Картинки с выставки,Kartinki s vystavki) on viidentoista osan muodostama pianosarja, jonka on säveltänytvenäläinenModest Musorgski vuonna1874.[1] Alun perin Musorgski sävelsi teoksenpianolle, mutta se on myöhemmin tullut tunnetuksi myös lukuisina orkestrointeina, joista tunnetuin onMaurice Ravelin käsialaa. Musorgski sävelsi teoksen ystävänsä, arkkitehtiViktor Hartmannin muistolle. Teoksen alkuperäinen nimi oliHartmann.
Hartmannin kuoleman jälkeen järjestettiinPietarissa hänen töistään postuumi näyttely, jossa esillä oli yli 400 teosta.Näyttelykuvia sävellettiin muutaman kuukauden kuluttua, ja se kuvailee näyttelyvieraan matkaa tällaisen kokoelman keskellä. Sävellystensä innoittajina Musorgski käytti pääasiassa Hartmannin piirroksia ja akvarelleja, jotka tämä oli tehnyt ulkomaanmatkoillaan. Kymmenestä teoksesta kuitenkin vain kolme oli esillä vuoden 1874 näyttelyssä (nimittäinKuoriutumattomien kananpoikien tanssi,Baba Jaga jaKiovan suuri portti). Osa sävellyksiin käytetyistä piirroksista on kadonnut eikä niitä tunneta.
Musorgski rakentaa sarjansa kuvaamaan omaa etenemistään näyttelyn läpi. AvaavanPromenaden teema toistuu useita kertoja osien (jotka kuvaavat näyttelyn tauluja) välillä. Sarjan loppuosassa teema lakkaa kuitenkin toimimasta pelkkänä yhdyssiteenä osien välillä ja alkaa lomittua itse kuviin ja niiden tunnelmaan: se toistuu salaperäisenä osassaCon mortuis in lingua mortua, juhlallisena osassaKiovan suuri portti.
| Alkuperäisotsikko | suomeksi | muuta | |
|---|---|---|---|
| Promenade. Promenadet eli kävelyt ovat sarjan väliosia, jotka kuvaavat näyttelyvierasta kulkemassa taululta toiselle. | |||
| I. | Gnomus | Menninkäinen | Perustuu Hartmannin luonnokseen pähkinänsärkijälelusta, joka muistuttaa pientä kääpiötä tai menninkäistä. |
| Promenade | |||
| II. | Il vecchio Castello | Vanha linna | Hartmannin maalaus kuvaa trubaduuria, joka laulaa linnan edessä. |
| Promenade | |||
| III. | Tuileries (Dispute d'enfants après jeux) | Tuileries (leikkivien lasten riita) | Hartmann kuvasi joukkoa leikkiviä lapsia puutarhassaPariisissaLouvren lähellä. |
| IV. | Bydło | Härkävankkurit | Piirros puolalaisista härkävankkureista. |
| Promenade | |||
| V. | Балет невылупившихся птенцов,Balet nevylupivšihsja ptentsov | Kuoriutuvien kananpoikien tanssi | Perustuu Hartmannin puvustussuunnitelmaan erästä balettia varten. |
| VI. | "Samuel" Goldenberg und "Schmuÿle" | "Samuel" Goldenberg ja "Schmuÿle" | Stasov lisää tähän kuvauksen "Kaksi juutalaista: rikas ja köyhä", mutta toisin kuin joskus luullaan, tämä ei ole osa alkuperäistä otsikkoa. Kaksi erillistä lyijykynäpiirrosta. |
| Promenade | |||
| VII. | Limoges le marché (La grande nouvelle) | Limoges'n tori (suuri uutinen) | Musiikki kuvaa väitteleviä naisia kuhisevalla torillaLimoges'ssa,Ranskassa. |
| VIII. | Catacombae (Sepulcrum romanum) | Katakombit | Hartmann kuvasi itsensäPariisin katakombeissa lyhdyn valossa. |
| Cum mortuis in lingua mortua | Kuolleiden kanssa kuolleiden kielellä | ||
| IX. | Избушка на курьих ножках (Баба-Яга),Izbuška na kurih nožkah (Baba-Jaga) | Kananjalkainen mökki (Baba Jaga) | Piirros huolellisesti valmistetusta kellosta, joka esittää venäläisten kansansatujen noita-akanBaba Jagan mökkiä. |
| X. | Богатырские ворота (В стольном граде во Киеве),Bogatyrskie vorota (V stolnom grade vo Kieve) | Kiovan suuri portti, tai Suuri portti (vanhassa pääkaupungissaKiovassa) | Perustuu Hartmannin luonnoksiinAleksanteri II:lle omistetusta monumentaalisesta portista. Suunnitelma ei koskaan toteutunut. |
Teoksessa toistuvaPromenade-teema alkaa seuraavasti:

Kuten useimmilla Musorgskin teoksilla, myösNäyttelykuvilla on monimutkainen julkaisuhistoria. Vaikka se sävellettiin hyvin nopeassa tahdissa (kesäkuun toisen ja 22:nnen päivän välillä), teos pääsi painettavaksi vasta vuonna 1886, viisi vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen. Tällöin julkaistiin Musorgskin kolleganNikolai Rimski-Korsakovin kiillottama editio, joka ei noudattanut tarkasti Musorgskin alkuperäistä sävellystä vaan oli paikoin jopa virheellinen. Vasta vuonna 1931Näyttelykuvia julkaistiin säveltäjän käsikirjoitusta vastaavassa muodossa. Musorgskin käsikirjoituksennäköispainos julkaistiin vuonna 1975.
Ensimmäinen Näyttelykuvien orkestroija oli venäläinen säveltäjä Mihail Tusmalov (Michael Touschmaloff, 1861–96), joka sovitti kuitenkin vain seitsemän kymmenestä teoksen osasta ollessaan Rimski-Korsakovin oppilaana. Tämä versio esitettiin vuonna 1891. Seuraava sovittaja oli brittiSir Henry Wood vuonna 1915, mutta hänkin jätti pois osia toistuvastaPromenade-teemasta. Kokonaan teoksen orkestroi ensimmäistä kertaa slovenialaissyntyinen viulisti ja kapellimestariLeo Funtek, joka viimeisteli sovituksensa vuonna1922 Suomessa työskennellessään.
Samana vuonna orkesterisovituksensa esittiMaurice Ravel. Tämä taidokas ja värikäs orkestraatio on osoittautunut myöhemmin suosituimmaksi sekä konserteissa että äänityksissä. Ravel jätti kuitenkin pois viidennen eli viimeisenPromenaden. Myöhemmin teoksesta on laadittu muitakin sovituksia, samoin alkuperäistä pianosävellystä esitetään ja äänitetään yhä usein. Eksoottisempia sovituksia ovat muun muassaElgar Howarthin vaskiyhtyeelle 1970-luvulla tekemä,Kazuhito Yamashitan soolokitaraversio sekä sovitukset, jotka yhdistelevät teokseenelektronista musiikkia tai uudempia musiikinlajeja.


Joitakin teoksen orkestraatioita:
Muita sovituksia: