Näätä elimäntynäätä (Martes martes) onnäätäeläimiin kuuluvanisäkäslaji. Se on heimonsa tyypillinen edustaja ja siksi antanut nimensäkin sille. Sitä tavataan lähes kokoEuroopassa sekä osissaLähi-itää,Kaukasuksella jaSiperian länsiosissa. Näätä elää kaikenlaisissa metsissä. Sitä on metsästetty sen tuuhean talviturkin takia ja siitä on myös yritetty jalostaatarhattua kantaa.
Näätä on keskikokoinenlihansyöjä, ja se on noin suurenkotikissan kokoinen. Ruumiin pituus on 45–58 senttimetriä ja hännän pituus 16–28 senttimetriä. Näätä painaa 500–1 800 grammaa. Koossa on selvää vaihtelua maantieteellisesti, ja koiraat ovat 12–30 prosenttia painavampia kuin naaraat.[3]
Näädän karvapeite on ruskea, ja se on talvisin tiheä ja pehmeä. Kesäisin se on lyhyt ja karkea. Jalkapohjienpolkuanturat ovat kokonaan turkin peitossa talvisin. Talviturkki kasvaa syyskuussa, ja nuoret yksilöt saavat aikuisen karvapeitteen ensimmäisenä talvenaan. Ruskeaan turkkiin kuuluu kermanoranssi kurkkulappu, harmahtavaa sävyä vatsassa sekä tummempaa väritystä tassuissa. Häntä on pitkä ja tuuhea ja korvat isot ja kolmiomaiset.[3] Näätä elää yleensä 8–10-vuotiaaksi.
Näätä on levinnyt laajallepalearktisella alueella. Sitä tavataan lähes kokoEuroopassa,Anatoliassa,Irakin jaIranin pohjoisosissa,Kaukasuksella, jaSiperian länsiosissa. Euroopassa sitä ei esiinny suuressa osassaPyreneiden niemimaata jaKreikkaa sekä osissaBelgiaa jaAlankomaita.Välimeren saarilla sitä tavataanKorsikalta,Sardiniasta,Sisiliasta jaBaleaareilta. Aiemmin se oli levinnyt kokoBritteinsaarille, mutta nykyään sitä tavataan vainIson-Britannian jaIrlannin pohjoisosissa.[1] Suomessa näätä asustaa koko maassa aivan pohjoisintaLappia lukuun ottamatta.
Näätä elää sekä lehti-, seka- että havumetsissä ja pensaikoissa. Laji viihtyy erityisesti metsissä, jonka latvuston peitteisyys on vajaa ja jossa on tiheäalikasvos.[1]
Näätä metsästää tavallisesti vain öisin. Päivällä se pysyy paikoillaan ja valitsee lepopaikakseen esimerkiksi kallionkolon, louhikon, onton puun,petolinnun pesän ja useinoravan taiharakan pesän, joka on tavallisesti tiheässä kuusessa. Majapaikkaansa näätä vaihtaa jatkuvasti. Huonolla ilmalla, esimerkiksi ankarassa tuiskussa, se pysyy paikoillaan joskus päiväkausiakin. Heti myrskyn mentyä ohi näätä lähtee vaellukselleen. Näätänaaras synnyttää maalis–toukokuussa poikaset, joita on tavallisesti 2–5. Pesänä on useimmiten ontto puu tai kivilouhikko.
Näätä syösekaravintoa, ja suosii liharuokaa kun sitä on saatavana, varsinkin pieniä nisäkkäitä.[3] Se tutkii öisin kaikki mahdolliset sopetelinpiirillään etsiessään ravinnokseenmyyriä ja muitajyrsijöitä,lintuja,sammakoita sekähyönteisiä. Myös lintujen munat, marjat, hedelmät ja hunaja kuuluvat sen ruokalistalle. Toisinaan sen näkee vierailevan myös muun muassahirvieläintenhaaskoilla. Se voi hätätapauksessa syödä myös sieniä.
Näätää on vielä 1900-luvulla kasvatettuturkistarhoissa muun muassa Yhdysvalloissa[4] ja Euroopassa[5].[3]
Metsästyksessä vuosittainen saalismäärä Suomessa on viimeisten viidentoista vuoden aikana vaihdellut noin kymmenestä tuhannesta runsaaseen kahteenkymmeneen tuhanteen yksilöön vuodessa. Pyyntimenetelmänä käytetään muun muassa loukkuja ja hetitappavia rautoja. Loukku- ja pyydysmalleja on useita: maassa pyydystäviä ja puuhun asetettavia. Näätää metsästetään usein myös jäljittämällä lumijäljeltä, sekä haukkuvaa koiraa, kutensuomenpystykorvaa käyttäen. Näädän metsästyskausi alkaa 1. elokuuta ja päättyy maaliskuun lopussa[6]. Metsästysajan alkua aikaistettiin syksystä 2018 alkaen.
Jugoslaviassa näätää on käytetty ammoin maksuvälineenä.Kroatian rahayksikön nimi oli enneneuroon siirtymistä näätää tarkoittavakuna. Samalla se viittasi maanantifasistiseen neuvostoon, jonka tunnuksena oli näätä.[7]
- ↑abcKranz, A., Tikhonov, A., Conroy, J., Cavallini, P., Herrero, J., Stubbe, M., Maran, T. & Abramov, A.: Martes martes IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
- ↑Thomas Lilley: Näätä –Martes martes Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑abcdSchwanz, L. 2000."Martes martes", Animal Diversity Web.
- ↑https://www.wxpr.org/post/history-afield-remembering-state-fur-farm#stream/0
- ↑https://www.researchgate.net/publication/353403323_Long-term_strategic_recovery_plan_for_pine_martens_in_Britain
- ↑Näätä Suomen riistakeskus. 8.4.2013. Viitattu 24.12.2018.
- ↑https://web.archive.org/web/20110622023206/http://www.hnb.hr/novcan/povijest/e-nastavak-5.htm?tsfsg=36a1a164ef3c36dfbedd95da52672154
|
|---|
| Martes martes | |
|---|
| Mustela martes | |
|---|
