Kansallisen turvallisuuden vapaaehtoinen miliisi (ital.Milizia Volontaria per la Sicurezza Nazionale,MVSN), jota kutsutaan yleisestimustapaidoiksi (ital.Camicie Nere, CCNN, yksikössäCamicia Nera) taisquadristi (yksikössäsquadrista), oli alun perin Squadrismo-nimellä tunnetunKansallisen fasistipuolueen (PNF)puolisotilaallinen siipi, ja vuoden 1923 jälkeenItalian kuningaskunnan täysin vapaaehtoinen,fasistisen vallan alainenmiliisi, joka oli samanlainen kuinSaksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) puolisotilaallinen järjestöSturmabteilung (SA). Mustapaitojen jäsenet tunnisti mustista univormuista (joka oli mallinnettu Italianensimmäisen maailmansodan eliittijoukkojenArditin mallien mukaan) ja lojaalisuudestaanBenito Mussolinille,fasisminDucelle (johtajalle), jolle he vannoivat valan. Puolisotilaallisten ryhmien perustajat olivat kansallismielisiäintellektuelleja, entisiä armeijan upseereita ja nuoria maanomistajia, jotka vastustivat talonpoikais- ja maatyöläisliittoja. Heidän menetelmänsä koventuivat Mussolinin vallan kasvaessa, ja he käyttivät väkivaltaa ja pelottelua Mussolinin vastustajia vastaan.[1] Vuonna 1943 fasistisen hallinnon kaatumisen jälkeen MVSN liitettiinItalian kuninkaalliseen armeijaan ja hajotettiin.lähde?
Mustapaidat Mussolinin kanssaNapolissa marssilla Roomaan 28. lokakuuta 1922.
Mustapaidat perustettiin nimelläSquadrismo vuonna 1919, ja se koostui monista tyytymättömistä entisistä sotilaista. Sille annettiin tehtäväksi johtaa taisteluita katkeria vihollisiaan,sosialisteja, vastaan. Heitä saattoi olla 200 000 MussolininRooman marssin aikaan 27.–29. lokakuuta 1922. Vuonna 1922 squadristit organisoitiin uudelleen miliisiiksi, ja muodostivat lukuisiabandiereja. 1. helmikuuta 1923 mustapaidoista tuli Kansallisen turvallisuuden vapaaehtoinen miliisi (Milizia Volontaria per la Sicurezza Nazionale, MVSN), joka toimi 8. syyskuuta 1943Cassibilen aselepoon saakka.Italian sosiaalinen tasavalta, joka sijaitsiSaksan miehittämilläPohjois-Italian alueilla, hajotti MVSN:n 8. joulukuuta 1943. Mustapaidat jakarabinieerit korvattiin tasavallan kansallisella kaartilla (Guardia Nazionale Repubblicana, GNR).lähde?
Benito Mussolini, MVSN:n ensimmäinen kunniakorpraali.
Benito Mussolini oli mustapaitojen johtaja, eli kenraalikomentaja, ja ensimmäinen kunniakorpraali, mutta toimeenpanotehtäviä hoiti esikuntapäällikkö, joka vastaa armeijankenraalia. MVSN muodostettiin jäljittelemällä muinaistaantiikin Roomanarmeijaa.Adolf Hitleristä tehtiin mustapaitojen kunniakorpraali (Caporale onorario) vuonna 1937.lähde?
Monet mustapaitojen organisaation rakenteen termeistä eivät ole yleisiä sanoja eurooppalaisille armeijoille, vaan ovat peräisin antiikin Rooman armeijan rakenteesta.lähde?
Alkuperäinen MVSN-organisaatio koostui 15 armeijakunnasta, jotka kontrolloivat 133 legioonaa (yksiprovinssia kohti) ja yhdestä riippumattomasta ryhmästä, joka kontrolloi 10 legioonaa. Vuonna 1929 se organisoitiin uudelleen neljäksiraggruppamentiksi, mutta myöhemmin lokakuussa 1936 se organisoitiin uudelleen 14 armeijakunnaksi, jotka hallitsivat 133 legioonaa. Jokainen legioona oli miliisiyksikkö, joka koostui pienestä aktiivisesta joukosta ja suuresta siviilivapaaehtoisten reservistä. Jokaisessa legioonassa oli kaksi kohorttia. Toinen kohorteista koostui 21–36-vuotiaista miehistä ja toinen enintään 55-vuotiaista miehistä.lähde?
Erikoisyksiköitä oli myös Roomassa,Ponzan saarella, mustapukuinen Mussolinin kaarti (Moschettieri del Duce, ’Johtajanmuskettisoturit’),Albanian fasistinen miliisi (neljä legioonaa) jaMilizia Coloniale Afrikassa (seitsemän legioonaa).lähde?
Alkuperäisillä 1. helmikuuta 1923 ja 4. elokuuta 1924 annetuilla asetuksilla organisaatio järjestettiin viidelletoista vyöhykkeelle seuraavasti:lähde?
Mustapaidat valtaavat Ethio-Djibouti Railwaysin rautatieasemanDire Dawassa toukokuussa 1936.
Toisen Italian ja Etiopian sodan aikana muodostettiin seitsemän CCNN-divisioonaaEtiopian keisarikuntaa vastaan 1935–1936. Näistä ensimmäiset kuusi divisioonaa lähetettiin sotimaan Etiopiaan. Seitsemäs lähetettiin varustautumaan ja kouluttautumaanItalian Libyaan, jossa se hajotettiin keskeneräisenä sodan päätyttyä.[2][3]
Kolme CCNN-divisioonaa mustapaitoja lähetettiin osallistumaanEspanjan sisällissotaan osanaItalian vapaaehtoisia joukkoja (Corpo Truppe Volontarie). Puolimoottoroidut mustapaitadivisioonat sisälsivät vakituisia sotilaita ja fasistisen puolueen vapaaehtoisia miliisijoukkoja.lähde?
3. divisioona hajotettiin ja yhdistettiin 2. divisioonan kanssa huhtikuussa 1937 Guadalajarassa kärsityn tappion jälkeen. Lopulta jäljelle jääneet kaksi divisioonaa yhdistettiin toisiinsa, kun taistelut Pohjois-Espanjassa päättyivät lokakuussa 1937. Yhdistynyt divisioona taisteliAragoniassa huhtikuuhun 1938 saakka.lähde?
Vuonna 1940 MVSN kykeni kokoamaan 340 000 etulinjan taistelijaa muodostamalla kolme divisioonaa, jotka kaikki menetettiin myöhemminPohjois-Afrikan rintamalla. Vuonna 1942 muodostettiin myös neljäs ja viides divisioona.lähde?
Mussolini myös ajoi läpi suunnitelmat lähettää sotaan 142 MVSN-taistelupataljoonaa, jotta Italian armeijan jokaiselle divisioonalle saataisiin hyökkäysryhmä. Näistä jokainen pataljoona koostui 650 miehestä eli kahdesta kohortista.lähde?
Myöhemmin mustapaidoista muodostettiin 41 ryhmää Italian armeijan kolmannen rykmentin ajoneuvojoukkoihin, koska operatiivisten kokemusten perusteella todettiin, että armeijan divisioonat olivat liian pieniä sekä miehistön, että raskaan kaluston osalta. Nämä liikkuvat ryhmät kärsivät raskaita tappioita alimiehityksen, alivarustelun ja puutteellisen koulutuksen vuoksi.lähde?
Vuonna 1941 Mussolini päätti perustaa 22 korkeasti koulutettua taistelupataljoonaa nimeltäM-pataljoonat. He olivat saaneet erikoistunutta hyökkäys- ja taistelukoulutusta tai osoittaneet kyvykkyytensä taistelussa, ja saaneet taistelukentällä ylennyksen tähän asemaan. Fasistisen hallinnon loppuun mennessä vain yksitoista pataljoonaa oli täysin muodostettu.Jugoslaviassa palveli kaikkiaan 16 MVSN-taistelupataljoonaa, joista kuusi pataljoonaa kunnostautui taisteluissa, ja ne nimettiin M-pataljooniksi.[4]
Sodan loppuun mennessä mustapaidat olivat mukana jokaisessa Italian taistelussa.lähde?
Entinen MVSN:n kansliapäällikköAchille Starace yllään musta fetsi, musta paita ja solmio, sekä mustat kaulusliekit tunikan käännöksissä.
Mustapaidat käyttivät samaaunivormua kuin Italian armeija, lisänään musta paita ja solmio, sekä mustafetsi. Univormutakissa oli kaksipäiset mustat liekit kauluksessa arvomerkin sijaan javitsakimput armeijan tähtien sijaan.[5] Osa upseereista ja Mussolinin kaarti käytti täysin mustaa univormua.lähde?
Jokaisen mustapaitayksikönkulkuelippu oli modernisoitu muoto antiikin Rooman armeijan käyttämistä standaareista (lat.vexillum). Vain Mussolinin kaartilla oli pieni musta standaari, joka oli samanlainen kuin tavallisilla asevoimilla.lähde?
Eetosta ja joskus univormua kopioivat myöhemmin muut, jotka jakoivat Mussolinin poliittisia ajatuksia, mukaan lukienAdolf Hitlernatsi-Saksassa, joka antoi ruskeat paidat ”rynnäkköjoukoille” (saks.Sturmabteilung) ja mustat univormut ”suojajoukoille” (saks.Schutzstaffel, tunnetaan myös puhekielessä ”mustapaitoina”, koska he käyttivät mustia pukumaisiatunikoita ruskeiden paitojen kanssa).lähde?
↑Bosworth, R. J. B.: Mussolini’s Italy: Life Under the Fascist Dictatorship, 1915–1945, s. 117. Penguin Books, 2005. (englanniksi)
↑Del Boca, Angelo: Il gas di Mussolini: Il fascismo e la guerra d’Etiopia. Editori riuniti, 2007. ISBN 978-88-359-5859-8Google-kirjat. (italiaksi)
↑Lucas, Ettore & de Vecchi, Giorgio: Storia delle Unità combattenti della Milizia volontaria per la sicurezza nazionale, 1923–1943, s. 63–116. Roma: Volpe, 1976. (italiaksi)
↑Nigel Thomas ym.: Axis Forces in Yugoslavia 1941–45, s. 10–11. Osprey Publishing, 1995. ISBN 978-1-85532-473-2 Sarja: Men-at-Arms no 282