Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa.
Moskovan taistelu oliSaksan jaNeuvostoliiton joukkojen välinen taistelu Neuvostoliiton pääkaupunginMoskovan hallinnastatoisessa maailmansodassa. Taistelu käytiin 30. syyskuuta 1941 – 7. tammikuuta 1942 noin 600 kilometriä leveällä rintamalla, ja se jakautuu kahteen jaksoon.
Neuvostojoukot olivat rakentaneet kaupungin ympärille kolme puolustuskehää, joita miehittivät vastaperustetut reserviarmeijat sekä Siperiasta ja Neuvostoliiton Kaukoidästä tuodut joukot. Saksalaisten etenemisen pysähdyttyä neuvostojoukot aloittivatvastahyökkäysten sarjan, joiden tuloksena saksalaiset työnnettiin takaisin Orjolin, Vjazman ja Vitebskin alueelle. Taisteluissa kolme Saksan armeijoista joutui saarroksiinselvennä.
Hothin ja Hoepnerin panssariryhmät kohtasivat 7. lokakuuta Vjazmassa sulkien mottiin Timošenkon kuuteen armeijaan kuuluneet 55 divisioonaa. Samaan aikaan Guderianin panssariryhmä motitti Jerjomenkon kolmen armeijan 26 divisioonaa. Saksalaisjoukot saivat taistelussa 663 000sotavankia murtaen Moskovan ensimmäisen puolustuslinjan. Vain kolme viikkoa aikaisemminKiovan taistelussa saksalaiset olivat tuhonneet marsalkkaSemjon Budjonnyin viisi armeijaa ja saaneet 665 000 sotavankia.
Saksalaiset jatkoivat syksynkelirikon haitatessa etenemistä.Kaluga vallattiin 13. lokakuuta ja seuraavana päivänä kukistuiBorodino, jossaNapoleonvoitti vuonna 1812. Borodinossa esiintyi ensimmäistä kertaaT-34-panssarilähde?.
Eteneminen hidastui koko ajan kelirikon takia, mutta 7. marraskuuta tuli talvi ja pakkanen. Maa jäätyi ja viimeinen yritys Moskovaan käynnistyi 19. marraskuuta. Marraskuun lopulla pakkanen kiristyi 40 asteeseen ja yli. Saksalaisilla ei ollut lainkaan talvivarusteitalähde? ja noin 40 prosenttia miehistä palellutti itsensä. Myös aseiden ja panssarien öljyt jähmettyivät. Aseet eivät toimineet eivätkä panssarit käynnistyneet.
Saksalaisten hyökkäys eteni parhaiten Moskovan luoteispuolella, ja puna-armeijan onnistui suurin uhrauksin pysäyttää hyökkäysJahromassa ja näin estämään vaarallinen saartoliike. Saksalainen tiedusteluyksikkö pääsi suurempaa vastarintaa kohtaamatta ainaHimkiin asti, joka oli vain kahdeksan kilometriä Moskovan kaupungin rajasta. Tämän lähemmäksi Moskovaa saksalaiset eivät koskaan päässeet.
5. joulukuutaAdolf Hitlerin käskystä Guderian pysäytti hyökkäyksen, joka oli epäonnistunut aivan Moskovan porteilla.
Saksalaiset eivät olleet lainkaan varustautuneet talveen ja jo sitä ennen upottava lieju pysäytti moottoroidut joukot. Tästä virheestä ei voi syyttää ainakaan Adolf Hitleriä, silläSS-joukot jaLuftwaffe saivat talvivarusteensa ajoissa.Saksan maavoimien esikunta oli laskenut Neuvostoliiton olevan vallattu syksyyn mennessä ja noin 50 divisioonan katsottiin riittävän lopun valtaamiseen. Tästä syystä oli talvivarustuskin varattu vain joka neljännelle saksalaiselle sotilaalle. Liejun ja äärimmilleen venyneiden huoltoyhteyksien takia joutuivat saksalaiset varustautumaan sotasaaliilla, mikä johtipilkkukuume- jalavantauti-epidemioihin. Hitler erotti maavoimien komentajan sotamarsalkkavon Brauchitschin ja otti tehtävän itselleen.
Venäläiset puolestaan toivoivat talven tuloa, sillä he olivat tottuneet talveen. Kesän ja syksyn taistelujen kuluttamat saksalaisjoukot joutuivat yli 40 asteen pakkasissa, ilman talvivarustusta kulkutautien harventamaksi. Lopulta saksalaisten voimat loppuivat ja saksalaisten selviytyminen huollon romahdettua alkoi monesti olla kyseenalaista, vaikkei vihollista olisi edes ollutkaan.
Neuvostoliiton vastahyökkäys itärintamalla 5. joulukuuta 1941 – 5. toukokuuta 1942
Tokiossa toimiva vakoojaRichard Sorge oli ilmoittanutvenäläisilleJapanin suunnitelmastaTyynenmeren alueella. Sen seurauksena Stalin vetiSiperiasta useita kymmeniä divisioonia. Ne olivat talveen tottuneita hyvin varustettuja siperialaisia, jotka ilmestyivät Moskovan rintamalle 5. joulukuuta 1941.
Tammikuussa 1942 saksalaisten puolustus murtui useasta kohdasta. Saksan 9. armeija jäi mottiin. Ankarissa taisteluissa puna-armeijan joukot eivät onnistuneet lyömään saksalaisia, vaan saksalaiset onnistuivat talven ja kevään 1942 aikana motittamaan useita venäläisten hyökkäyksistäselvennä. Puna-armeijan voimien tyrehdyttyä taistelut laantuivat helmi- ja maaliskuussa.
Saksalaisia sotilaita.Saksalaiset sotilaat yrittävät saada pois autoa rospuutosta.