| Monty Pythonin hullu maailma | |
|---|---|
| Monty Python and the Holy Grail | |
 Elokuvan virallinen mainosjuliste. | |
| Ohjaaja | |
| Käsikirjoittaja |
|
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Neil Innes |
| Kuvaaja | Terry Bedford |
| Leikkaaja | John Hackney |
| Tuotantosuunnittelija | Roy Smith |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |  Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | Python Pictures |
| Levittäjä | EMI Films |
| Ensi-ilta | 3. huhtikuuta1974 |
| Kesto | 91 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 400 000$ |
| Tuotto | 5 000 000 $ |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Monty Pythonin hullu maailma (engl.Monty Python and the Holy Grail) on brittiläisenMonty Python -koomikkoryhmän toinen elokuva, joka kertooKuningas Arthurin ja hänen pyöreän pöydän ritariensa yrityksestä löytääGraalin malja. Separodioi absurdin ja useinanakronistisen huumorin keinoin pyöreän pöydän ritarien legendaa sekä keskiajan kulttuurin kliseitä.
Elokuva on kohonnut kulttielokuvan asemaan ja menestynyt hyvin kaikkien aikojen parhaita komediaelokuvia listattaessa. Esimerkiksi vuonna 2017BBC:n äänestyksessä 253 eri puolilta maailmaa olevaa elokuvakriitikkoa valitsi sen kaikkien aikojen 15. parhaaksi komediaksi.[1]
Kuningas Arthur ja hänen palvelijansa Patsy ratsastavat ympäri Englantia etsien urheita ritareita Arthurin hoviinCamelotiin. Matkallaan Arthur kohtaa kaksintaistelussa kauhean Mustan Ritarin, joutuu kahnauksiin anarkosyndikalististen talonpoikien kanssa ja toimii ratkaisijana absurdissa noitaoikeudenkäynnissä. Lopulta hän on koonnutpyöreän pöydän ritarinsa, joihin kuuluvat sir Bedevere Viisas, sir Lancelot Rohkea, sir Galahad Siveä ja sir Robin Ei-Ihan-Niin-Rohkea-Kuin-Sir-Lancelot. Matkallaan Camelotiin he kuitenkin näkevät näyn, jossa Jumala käskee heitä etsimään pyhän Graalin maljan.
Arthur ja ritarit kohtaavat linnan, jota vartioivat solvauksia huutavat ranskalaiset ritarit. Nämä huijaavat Arthurin joukon uskomaan omistavansa Graalin. Sir Bedeveren ehdotuksesta ritarit yrittävät Troijan puuhevonen -temppua ja rakentavat valtavan onton puujäniksen. Kun jänis on viety linnaan, he huomaavat kuitenkin, ettei kukaan muistanut piiloutua sen sisään. Päällepäätteeksi ranskalaiset heittävät jäniksen katapultilla heidän niskaansa. Heidän lähtiessään pois näytetään pätkä, jossa ratsastava ritari nitistää ohimennen "Kuuluisan historioitsijan", joka selostaa kuningas Arthurin tarua kameralleBBC-tyyliin.
Ritarit lähtevät etsimään Graalia eri tahoille. Sir Robin ja hänen laulavat trubaduurinsa kohtaavat kolmipäisen ritarin, mutta pääsevät pakoon sillä aikaa kun tämän päät riitelevät keskenään. Sir Lancelot yrittää pelastaa Suolinnasta ahdingossa olevan neidon, mutta löytääkin vain naismaisen prinssi Herbertin. Sir Galahad eksyy luostariin, jota asuttaa suuri joukko nuoria ja miehenkipeitä neitoja, mutta joutuu suureksi harmikseen sir Lancelotin "pelastamaksi" ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Arthur ja sir Bedevere kohtaavat kammottavat Ritarit jotka sanovat "Ni" ja joutuvat tekemään heille palveluksia (kuten tuomaan heille pusikon ja kaatamaan metsän suurimman puunsillillä), mutta sir Robinin väliintulo pelastaa heidät.
Arthur ja ritarit kerääntyvät jälleen yhteen (ja selviävät talvesta syömällä sir Robinin trubaduurit, jotka käyvät kaikkien hermoille). Keväällä he kohtaavat pyromaanisen Taikuri Timin, ja tämä johdattaa heidät luolalle, johon on kätketty vihje Graalin olinpaikasta. He pelastuvat täpärästi luolaa vartioivien hirviöiden kynsistä: kaamea tappajajänis räjäytetään Antiokianpyhällä käsikranaatilla, ja kymmensilmäinen (animoitu) luolahirviö kukistuu animaattorin saadessa sydänkohtauksen. Luolassa oleva kaiverrus kertoo Graalin olevan "linnassa nimeltä Aaaaargh". Ritarit ylittävät Kuoleman sillan, ja moni heistä kokee kohtalonsa vastattuaan väärin siltavahdin kysymyksiin. Lopulta Arthur ja sir Bedevere löytävät Aaaarghin linnan, mutta sitä vartioivat samat rääväsuiset ranskalaiset kuin aiemmin. Ritarit polkaisevat tyhjästä valtavan ritariarmeijan ja aloittavat hyökkäyksen päin linnaa. Silloin paikalle kaahaa autolasteittain poliiseja, jotka panevat joukon rautoihin Kuuluisan historioitsijan murhaamisesta, vaikka he eivät ole voineet tehdä sitä, koska heillä ei ole hevosia. Samalla poliisit katkaisevat filmaamisen.
Samoin kuin tv-sarjassaan, Chapman, Cleese, Gilliam, Idle, Jones ja Palin esittävät yksin lähes kaikki elokuvan kymmenet pää- ja sivuroolit; alla on lueteltu vain merkittävimmät. Merkittävimmissä naisrooleissa ovat myösMonty Pythonin lentävässä sirkuksessa esiintyneetCarol Cleveland ja Connie Booth (joista jälkimmäinen oli John Cleesen vaimo). Elokuvan laulut säveltänyt Neil Innes esittää päätrubaduuria.
| Graham Chapman | … | kuningas Arthur |
| Terry Gilliam | … | Patsy / sydänkohtauksen saava animaattori / Kuoleman Sillan vartija |
| Terry Jones | … | sir Bedevere Viisas / prinssi Herbert |
| John Cleese | … | sir Lancelot Rohkea / Musta Ritari / solvaava ranskalainen / Taikuri Tim |
| Michael Palin | … | sir Galahad Siveä / Suolinnan kuningas / ritari joka sanoo Ni |
| Eric Idle | … | sir Robin Ei-Ihan-Niin-Urhea-Kuin-Sir-Lancelot |
| Connie Booth | … | noita |
| Carol Cleveland, Avril Stewart, Sally Kinghorn | … | neitoja luostarissa |
| Neil Innes | … | trubaduurien johtaja |
| John Young | … | Kuuluisa historioitsija |
Monty Pythonin hullu maailma on Monty Python -ryhmän ensimmäinen kokonaan uudesta materiaalista koottu elokuva, joka kuvattiin tv-sarjan kolmannen ja neljännen tuotantokauden välisellä tauolla. Sen ohjaajina toimivatTerry Jones jaTerry Gilliam, joista jälkimmäinen teki myös eri kohtauksia yhteen sitovat animaatiopalat.
Elokuvan kuvaukset kärsivät erilaisista vaikeuksista. Sen budjetti oli kokoillan elokuvaksi poikkeuksellisen pieni (noin 150 000 - 200 000 puntaa), ja siitäkin suurin osa oli tullut lahjoituksinaPink Floydin jaLed Zeppelinin kaltaisilta rockyhtyeiltä, jotka ihailivat ryhmän huumoria. Budjetti ei sallinut hevosten käyttämistä, joten Pythonit kehittivät omalaatuisen ratkaisun. Elokuvan alussa mäen takaa kuuluu kopinaa, joka muistuttaa laukkaavan hevosen kavioita; lopulta mäen harjalle ilmestyy kuningas Arthur, joka loikkii eteenpäin kuin istuisi olemattoman keppihevosen selässä, ja hänen perässään juoksee palvelija Patsy, joka hakkaa yhteen kahta kookospähkinää. Myöhemmin kaikki pyöreän pöydän ritarit "ratsastavat" samalla tavalla. Tästä rahapulan sanelemasta absurdista ratkaisusta tuli yksi elokuvan muistettavimpia vitsejä.
Elokuva on kuvattu lähinnä Skotlannissa, mutta esimerkiksi musta ritari -kohtaus on kuvattu Lontoossa elokuvastudion läheisessä metsässä. Skotlannin museoviranomaiset eivät antaneet kuvausoikeuksia omistamiinsa linnoihin, joten Pythonit kykenivät kuvaamaan vain kahdessa yksityisomistuksessa olleessa linnassa, Dounin linnassa ja Stalkerin linnassa. Lopussa esiintyvä "Aaaarghin linna" on Stalkerin linna, kaikkia muita linnoja elokuvassa esittää eri kulmista kuvattu Dounin linna. Camelotin linna, joka nähdään vain kaukaa, on todellisuudessa mäen päälle pystytetty pahvinen pienoismalli. (Tätä myös parodioidaan itse elokuvassa: ritarien ihaillessa Camelotia Patsy tokaisee "se on vain pienoismalli", mutta kuningas Arthur hiljentää hänet nopeasti.)
