| Monnit | |
|---|---|
 Monni (Silurus glanis) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Monnit Siluridae Cuvier, 1816 |
| Suvut[1] | |
| Katso myös | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Monnit (Siluridae) onmonnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataanEuroopasta jaAasiasta makeista vesistä. Eräitä monnilajeja pidetään akvaariokaloina.
Varhaisimmat monnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettumioseenikaudelle. Nykyään heimoon luetaan kuuluvaksi 11–12 sukua ja 94–97 lajia.[2][3] Ruumiinrakenteeltaan monnilajit ovat pitkulaisia. Heimon suurin lajimonni (Silurus glanis) voi saavuttaa 3–5 metrin pituuden. Tyypillisiä piirteitä ovat kuonon kaksi tai kolme viiksisäieparia, hyvin pienikokoinen selkäevä ja pitkä peräevä. Monneilla ei ole rasvaevää. Vatsaevät ovat heimon kaloilla usein pienet tai puuttuvat kokonaan.Kryptopterus-suvun lajeilla ja nuorillaOmpok-suvun lajeilla ruumis on läpikuultava.[2][4][5]
Monneista Euroopassa tavataan kahta lajia: monnia (Silurus glanis), jota tavataanReinistä itään jakreikanmonni (Silurus aristotelis). Loppuja heimon kaloista tavataanAasiasta, jossa niiden levinneisyysalue ulottuuPakistanista jaIntiastaKiinaan,Japaniin ja Korean niemimaalle. Monnilajit ovat makeanveden kaloja, jotka toisinaan voivat elää myös murtovedessä. Monet niistä, kuten monni jatäplälasimonni (Ompok bimaculatus) ovat tärkeitä ruokakaloja. Akvaarioissa suosittuja ovatKryptopterus- jaOmpok-sukujen lajit.[4][2][5]
