| Mommilanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Hausjärvi,Hämeenlinna |
| Koordinaatit | 60°52′25″N,25°02′20″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Puujoen alue (35.82) |
| Laskujoki | Haminanjoki[1] |
| Järvinumero | 35.823.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 82,5 m |
| Rantaviiva | 15,5582 km[2] |
| Pinta-ala | 3,42142 km2 |
| Tilavuus | 0,00968246 km³[2] |
| Keskisyvyys | 2,68 m[2] |
| Suurin syvyys | 8,3 m[2] |
| Saaria | 2[2] |
 Mommilanjärvi | |
| Infobox OK | |
Mommilanjärvi[2][1] onKanta-HämeessäHausjärvelläHaminankylän jaHietoisen lähellä sijaitsevajärvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 342 hehtaaria ja se on 4,9 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Järven eteläosa päättyy Soidanlahteen, josta alkaa kapeimmillaan 40 metriä leveä jokimainen osuus. Sen rantaviivan pituus on 15,6 kilometriä. Saaria on kaksi, jotka molemmat ovat yli aarin kokoiset ja sijaitsevat vierekkäin pohjoisosan itärannalla. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 6,6aaria ja niillä on rantaviivaa yhteensä 150 metriä. Järven tilavuudeksi onluotaamalla saatu 9 682tuhattakuutiometriä. Sen keskisyvyys on 2,7 metriä ja suurin syvyys on 8,3 metriä. Syvin kohta sijaitsee Ristiniemen ja Hanhenojanmäen puolivälissä.[2][1]
Järven rantoja reunustavat pääasiassa peltoaukeat, joita pilkuttavat metsäkaistaleet. Eteläpäässä kohoaa Paanamäki, jonka huippu kohoaa 50 metriä vedenpintaa ylemmäksi. Pohjoispäässä on Heikkilänmäki vieläkin korkeampi. Peltojen rannat viettävät järveen ja siihen laskevat joet ja ojat tuovat järveen runsaasti ravinteita. Järven itärantaa seuraa Lammin ja Mommilan yhdistävä maantie (yhdystie 2951) ja länsirantaa seuraa pienempi kylätie. Soidanlahdessa on yleinenuimaranta, Mommilassa sijaitseeMommilan kirkko, Koiniemessä hautausmaa ja hieman pohjoisempanaMommilan kartano.[1][3]
Järvi kuuluuKokemäenjoen vesistössäVanajan reitin valuma-alueellaPuujoen alueeseen. Se jaetaan vielä Ansionjärven alueeseen, johon järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 82,5 metriämpy. Järven vedenpinta on säännöstelyn takia samalla korkeudella kuin alempana olevillaHaminanjoella jaAnsionjärvellä. Järveen laskee 12 jokea tai ojaa. Pohjoispäähän laskee Luhdanjoki, jonka nimi on Arrankorven jälkeen Lapinjoki.Mommilan kirkon viereen järven koillisrantaan laskee Pätilänjoki. Sillä on yläjuoksulla muitakin nimiä: Laihajoki, Kärpänjoki ja Kortajoki. Järven kaakkoisrantaan laskeeTeuronjoki, joka laskeePääjärvestäHämeenkosken läpi. Muita laskuojia ovat Myllyoja ja Kolkanoja. Mommilanjärven oma laskujoki lähtee etelään Soidanlahdesta, jossa se laajenee sillan jälkeen Haminanjoeksi (myösHaminanvuolle[4]) ja joka kapenee uudestaan Niittyniemessä laskiessaan Ansionjärveen. Siitä laskee eteenpäinPuujoki, jokaKernaalanjärven jälkeen laskeeHiidenjokenaVanajaveteen.[2][1]
Järveä onsäännöstelty vuonna 1954 annetun määräyksen pohjalta ja sen vuoksi Ansionjärvi ja Mommilanjärvi ovat samalla korkeudella. Säännöstelypato sijaitsee Vuolteenkoskella, missä siltarakenteisiin on ollut kytkettynä aukkopato. Pato on vuonna 2010 annetun uuden määräyksen vuoksi muutettava neulapadoksi. Järven vedenpinnan korkeus tulee silti säilymään samana.[5]
Mommilanjärvi on Vanajan reitin valuma-alueen suurimpia latvajärviä, johon maataloudella on suuri vaikutus. Tämä näkyy järvenvedenlaadussa. Järven vedennäkösyvyys on vain metrin verran, mikä on alueen järvissä heikoin arvo. Vesi onhumuspitoista ja suolojen määrää ilmaisevaa sähkönjohtavuutta oli metsäisiä järviä enemmän. Pintavedenfosforipitoisuus on ollut yli 36 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l). Se oli vuoden 2013 tutkimuksissa 41 μg/l, mikä sijoittaa järven siltä osinrehevöityneiden järvien luokkaan. Järvi oli näytteiden ottohetkellä lievästilämpötilakerrostunut.Päällysveden happitilanne oli hyvä, muttaalusvedessä oli havaittavissahappikatoa. Alusvedenhappipitoisuus oli enää 1,4 milligrammaa litrassa vettä (mg/l). Tilanne oli sama kuin vuonna 2010. Alueen järvien yleistilanne on ollut hyvä, mutta Mommilanjärvellä se on enää tyydyttävä. Järven rehevyystasossa ei ole tapahtunut muutoksia.[6][7]
Vesien omistus on Mommilan-, Puujaan- ja Haminankylän osakaskunnilla, joista Mommilan osakaskunnalla on pinta-alaltaan suurin osuus. Mommilanjärveä ja Ansionjärveä on kunnostettu 1990-luvulla. Järven tilaa ei kuitenkaan ole onnistuttu kääntämään parempaan suuntaan. Järvellä järjestetään vuosittain kesäinenMommilanjärven soutelu.[7][8]
Järveen on istutettu 2000-luvulla kuhaa joka vuosi noin 12 poikasta hehtaarille. Järven oma luontainen kalakanta koostuu pääasiassasärjestä jalahnasta. Pääosaahvenista on pieniä, mutta toisaaltahaukikanta on hyvä. Järvessä tavataan myöstaimenia japuronieriöitä, jotka lisääntyvät yläpuolisissa joissa ja puroissa. Istutettutäplärapukanta on edelleen heikko.[7]
Vuoden 1855−1856Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Hietoisjärvi” pohjoispään silloisen kylän mukaan. Pohjoisrannalla oli ”Mommilahietois Gård” ja rannoilla sijaitsi kymmenentorppaa. Luhdanjoen suussa sijaitsi vesimylly. Nykyinen maantie Lammille kulki kartanon ja järven välissä ja jo silloin Haminanjoen ylitti silta sen nykyisellä paikalla.[9]
Vuoden 1964peruskartassa järven pohjoisosa kuului Lammille ja eteläosa Hausjärvelle. Järven rannoilla oli silloin yli kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Hietoisissa sijaitsi posti ja kauppoja ja Haminankylässä sijaitsi seurantalo, saha, koulu ja pari kauppaa. Seuraavassa vuoden 1979 kartassa itärannan taakse oli rakennettu maantie ja samalla vapaa-ajan asuntoja oli tullut muutama lisää.[4][10][11][12][13][14]
