Moldova kuuluuItsenäisten valtioiden yhteisöön, vaikkakin lopetti aktiivisen osallistumisensa järjestössä marraskuussa 2022.[6] Se on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Asukkaista pääosa on etniseltä taustaltaan romanialaisia (itämoldovalaisia) ja uskonnoltaanMoskovan patriarkaattiin kuuluviaortodokseja. Lisäksi noin 10–20 prosenttia ortodokseista kuuluuRomanian ortodoksisen kirkon yhteyteen. Viininviljely on ollut tärkeä osa Moldovan taloutta ja kulttuuria vuosisatojen ajan.
Moldovan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä,[3] ja se sijaitseeDnestr- jaPrutjoen välissä lähelläMustanmeren luoteiskulmaa. Maalla ei kuitenkaan ole omaa merenrantaa, mutta yhteys Mustallemerelle on maan eteläosistaTonavan rannaltaGiurgiuleștin vapaasataman kautta.[7] Sen rajanaapureita ovatUkraina pohjoisessa, idässä ja etelässä jaRomania lännessä.[8] Romanian vastainen raja on 450 kilometriä pitkä ja Ukrainan vastainen 940 kilometriä pitkä.[3]
Moldova sijaitseeItä-Euroopan tasangon lounaisosassa.[9] Maasto on pääosin kumpuilevaa, syvien jokien ja laaksojen rikkomaa tasankoa. Maan pohjoisosassa on 90–600 metrin korkeudessa olevaBălțin aro ja keskiosassa noin 350–400 metriin kohoavaCodri. Sen alueella on myös maan korkein kohta, 430 metrin korkuinenDealul Bălănești.[10]
Moldovaa halkovat useat joet, mutta suurin osa niistä on lyhyitä.[11] Vain kahdeksan joen pituus on yli sata kilometriä. Maan tärkein joki on Dnestr, joka on purjehduskelpoisin myös talvisin. Prut puolestaan onTonavan sivujoki, ja se liittyy Tonavaan maan lounaiskulmassa.[10] Moldovassa on myös laajapohjavesiverkosto, johon kuuluu yli 2 000lähdettä.[11]
Ilmasto on leudon mantereinen, kesät ovat pitkiä ja lämpimiä. Keskilämpötila on heinäkuussa noin 19 °C maan pohjoisosassa ja 23 °C eteläosassa.[12] Talvi on lyhyt Mustanmeren läheisyyden ansiosta. Tammikuun keskilämpötila on noin −4 °C. Vuoden keskimääräinen sademäärä on etelässä 400 mm, pohjoisessa 600 mm.[13]Sadanta vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Joinain vuosina määrä voi olla jopa kaksinkertainen, kun joinain vuosina maassa kärsitään kuivuudesta. Suurin osa sateista tulee lämpiminä kesäkuukausina. Talvisin lunta tulee vain vähän.[12]
Moldovan pohjois- ja keskiosat kuuluvat metsävyöhykkeeseen, kun eteläosassa taas onaroa. Yleisimpiä puita ovatvalkopyökit jatammet. Vielä 1800-luvun alussa kolmasosa maasta oli metsän peitossa, muttametsäkadon takia osuus on pienentynyt selvästi.[14] Maasta yli 54 prosenttia on maanviljelykäytössä, metsät peittävät yhdeksän prosenttia pinta-alasta.[15]
Moldovan nisäkäslajisto on maan pienuudesta huolimatta runsaslajinen. Soiset jokivarret puolestaan ovat ihanteellisia monille muuttolinnuille. Metsien yleisiä lintuja ovatkangaskiuru,närhi,laulurastas,mustarastas jasarvipöllö.[14]
Moldovan ensimmäinen kansallispuisto,Orhein kansallispuisto valmistui vuonna 2013. Vuonna 2022 parlamentti teki päätöksenAla-Dnestrin kansallispuistosta. Se sijaitsee Dnestrjoen varrella lähellä Ukrainan rajaa, ja sen pinta-alaksi tulee noin 500 neliökilometriä. Maassa on jo muita suojelualueita, kutenCodrun luonnonsuojelualue, jossa on tavattu 924 kasvilajia, 138 lintulajia ja 45 nisäkäslajia.[16][17][18][19]
Moldovankaupunkipiirit (5 kpl, vahvennettuna), piirikeskuksina toimivat kaupungit ja muut yli 10 000 asukkaan kaupungit (2014). Itä-Moldovan autonomisen,separatistisenTransnistrian kaupunkeja kuvataan kaksivärisillä sini–puna-symbolilla.
Moldovassa oli vuoden 2014 alun väestöarvion mukaan kolme yli 100 000 asukkaan kaupunkia. PääkaupunkiChișinăun (674 500 as.) lisäksi muita merkittäviä kaupunkeja ovat pohjoisosan keskusBălți (144 900 as.),Transnistrian hallintokeskusTiraspol (133 807 as.) sekäBender (eli Tighina, 91 882 as.). Yli 20 000 asukkaan kaupunkeja oli yhteensä 15.[1][2]
Oheisessa kartassa on esitetty Moldovan kaikkien yli 10 000 asukkaan kaupunkien sijainti, sekä tätä pienemmät piirikeskukset. Kaikkiaan Moldovassa on 66 kaupunkia (2014).
Moldovan kulttuuriperintö alkaa ajoilta, jolloin Rooman valtakunta valloittiDaakian ja valloittajien vaikutteet sekoittuivat paikallisiin perinteisiin. Roomalaisten jälkeen alueen yli pyyhkäisi monia usein väkivaltaisia kansoja:hunnit,itägootit,bulgaarit,madjaarit jamongolit. 1200-luvullaUnkari linnoitti aluettaSiretuljoelle asti ja hallitsi sitä kunnes 1349 ruhtinasBogdan perustiMoldovan ruhtinaskunnan. Sitä kutsuttiin aluksi Bogdaniaksi, ja se ulottuiKarpaateilta Dnestrjoelle. Sen nimeksi annettiin Moldova nykyisin Romanialle kuuluvanMoldovajoen mukaan.[20]
1400-luvun loppupuolella osmanit lisäsivät painetta Kaakkois-Euroopassa. VaikkaTapani III Suuri voitti useita taisteluita, Moldovan ruhtinaskunta joutui lopulta alistumaan vuonna 1512osmanien imperiuminvasallivaltioksi. Vuonna 1775itävaltalaiset valtasivat Pohjois-Moldovan ja liittivät sen valtakuntaansaBukovinan nimellä.Venäjä puolestaan liitti vuonna 1812 Moldovasta itseensäPrutjoen itäpuoliset osat. Tämä Venäjän valtakunnassaBessarabiana tunnettu alue vastasi suurimmalta osin nykyistä Moldovan tasavaltaa. Moldovan itsenäisenä säilynyt länsiosa yhdistyiValakian ruhtinaskunnan kanssa 1861 ja muodosti uudenRomanian valtion.[20]
Kesäkuussa 1941 saksalaiset ja romanialaiset hyökkäsivät Moldovan ja Ukrainan neuvostotasavaltoihin. Saksalaiset antoivat aseveljelleen Romanialle entisen Bessarabian lisäksi kaistaleen Dnestrjoen toiselta puolelta, jonka romanialaiset nimesivätTransnistrian kuvernementiksi. Järjestely jatkui vuoteen 1944 asti, jolloin Neuvostoliitto valtasi Trasnistrian ja Bessarabian takaisin. Ne siirtyivät virallisesti osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1947, ja vanhat rajat ja venäläisperäiset paikannimet palautettiin käyttöön.[22] Sodan jälkeen alkoi voimakas venäläistämispolitiikka, ja siteitä Romaniaan pyrittiin häivyttämään. Etnisiä venäläisiä ja ukrainalaisia rohkaistiin muuttamaan varsinkin Transnistrian alueelle, ja romaniasta eriytetyssä moldovan kielessä otettiin käyttöön kyrilliset kirjaimet.Leonid Brežnev toimi Moldovan kommunistisen puolueen pääsihteerinä 1950–1952, ja valtakaudellaan hän tukahdutti romanialaisten kapinayrityksen. VastaMihail Gorbatšovin perestroikan aikana kansallismielisten tuntojen ilmaiseminen vapautui.[23]
Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi vuonna 1991 nimellä Moldovan tasavalta.[24] Nuoren valtion ensimmäinen presidenttiMircea Snegur käytti ilmaisuja, jotka liittivät maan Romanian yhteyteen, mutta vastusti silti välitöntä yhdistymistä Romaniaan. Moldovan kansanrintama hajosi kysymyksen vuoksi, ja Snegur lähti itsenäisenä ehdokkaana lokakuun 1991 vaaleihin ja voitti ne. Liittymisinnostus katosi nopeasti – joidenkin kyselyjen mukaan 70 prosenttia vastusti yhdistymistä 1992 – ja Moldova alkoi etääntyä Romaniasta.Transnistrian alueen separatistit julistautuivat erilliseksi valtioksi 1990, ja venäläisjoukot tukivat alueen itsenäisyyttä. Vuonna 1992 solmittiin aselepo. Myös kristityt turkinsukuisetgagauzit ovat hakeneet itsenäisyyttä, ja heidän alueilleen on myönnetty autonomia.[24] Vuonna 1994 hyväksytyssä uudessa perustuslaissa maan viralliseksi kieleksi määriteltiinromanian sijaanmoldova.
Tyytymättömyys maan tilaan johti kommunistipuolueen murskaavaan vaalivoittoon 2001; se sai 71 edustajanpaikkaa 101:stä, ja presidentiksi nousi kommunistiVladimir Voronin.[25] Voronin lisäsi varoja sosiaaliturvaan ja jatkoi Lucinschin yksityistämisohjelmaa. Voroninin kaudella välit Romaniaan huononivat edelleen. Vuonna 2003 maa vetäytyi Venäjän neuvottelemasta liittovaltiosopimuksesta Transnistrian kanssa.
Huhtikuun 2009 vaaleissa hallitseva kommunistipuolue sai parlamenttiin enemmistön, mutta ei presidentin nimittämiseen tarvittavaa määräenemmistöä. Hävinneet puolueet ryhtyivät mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaiseksi mellakaksi ja presidentinkanslian ja parlamentin ryöstelyksi. Voronin syytti mellakoiden lietsomisesta Romanian hallitusta.[26][27] Kun hallitusta ja presidenttiä ei saatu nimitettyä, vaalit uusittiin heinäkuussa. Venäjä ja Kiina lupasivat uusintavaalien alla suuria lainoja, minkä arveltiin auttavan kommunisteja.[28] Kommunistit kuitenkin menettivät enemmistön. Marraskuun 2010 vaaleissa kommunistit menettivät edelleen paikkoja, ja virkaa toimittavaksi presidentiksi nousiMarian Lupu. Viimein 16. maaliskuuta 2012 parlamentti onnistui valitsemaan presidentiksi pitkän linjan juristin, eurooppamyönteisenNicolae Timoftin.[29]
Joulukuussa 2016 presidentiksi valittu Venäjä-mielinenIgor Dodon hyllytettiin 9. kesäkuuta 2019 hallituskriisin vuoksi. Hän ei muodostanut hallitusta määräaikaan mennessä, ja oikeuden päätöksellä hänen määräajan jälkeen muodostamansaMaia Sandun johtama hallitus todettiin laittomaksi. Parlamentti määrättiin hajotettavaksi ja uudet vaalit järjestettäväksi 6. syyskuuta. Väliaikaiseksi presidentiksi nostettiin aiempi pääministeriPavel Filip.[30] Marraskuussa 2020 pidetyissä vaaleissa presidentiksi nousi Maia Sandu, joka voitti vaalien toisella kierroksella Igor Dodonin saamalla 58 prosenttia äänistä.[31]
Moldova ontasavalta, jonkavaltionpäämies onpresidentti.[32] Presidentin valtaoikeudet ovat kuitenkin pienemmät kuinparlamentin ja hallituksen.[33] Parlamenttiin valitaan 101 edustajaasuhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudeksi. Presidentti valitaan kaksikierroksisilla suorilla kansanvaaleilla niin ikään neljän vuoden välein (vuosina 2000–16 presidentin valitsi perustuslain mukaan parlamentti).[34] Presidentti puolestaan nimittää hallitusta johtavanpääministerin. Hallitus on vastuussa Moldovan sisä- ja ulkopolitiikasta.[32]
Moldovan puoluekenttä on hajanainen ja vakiintumaton. Puolueet ovat usein kasaantuneet karismaattisen johtajansa ympärille. Geopoliittiset puolueet voidaan jakaa Venäjä- ja länsimyönteisiin.[35] Poliittisesti kansa jakautuu myös niin sanottuihin moldovisteihin ja unionisteihin. Vasemmistopuolueet ja venäläisvähemmistöt kannattavat moldovismia elimoldovalaisten jaromanialaisten etnistä eroa, kun taas monet moldovialaiset, moldovanromanialaiset ja oikeistopuolueet kannattavat yhtenäistä romanialaista kieltä ja kulttuuria.[36]Vuoden 2019 parlamenttivaaleissaMoldovan tasavallan sosialistipuolue sai eniten ääniä ja 35 paikkaa parlamenttiin. Seuraavaksi suurimmat puolueet olivatMoldovan demokraattipuolue (30 paikkaa) jaToiminta ja solidaarisuus (26 paikkaa).[37]
Moldovan sisällä on kaksiseparatistista aluetta. Dnestrjoen vasemmalla rannalla joen itäpuolella sijaitseede facto itsenäinenTransnistria, jolla on oma poliisi ja asevoimat, ja sitä tukevat alueelle sijoitetut venäläiset asevoimat. Valtiolla ei kuitenkaan ole kansainvälistä tunnustusta. Moldovan eteläosassa puolestaan onGagauzian autonominen alue.[38] Transnistria on hylännyt kaikki Moldovan ehdottamat erityisasemat Moldovan valtion sisällä ja jatkaa itsenäisenä toimijana. Vuonna 1990 itsenäistynyt Gagauzia puolestaan liittyi takaisin Moldovaan neljä vuotta myöhemmin.[39]
Vuonna 2003 arvioitiin, että viidesosa moldovalaisista työskenteli ulkomailla. Maan köyhyys on johtanut myösihmiskauppaan.[40] Sen kitkemiseksi maa toivoo kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksiEuroopan unionin kanssa, ja maa on allekirjoittanut ja ratifioinut ihmiskaupan kieltävän ja sen kitkemiseen pyrkivänPalermon sopimuksen.[41] Ongelma on kuitenkin se, että Moldovan viranomaisten tosiasiallinen toimivalta ei ulotu yksipuolisella julistuksella maasta irtautuneen Transnistrian alueelle, ja sitä kautta ihmiskauppa voi käytännössä onnistua.[42]
Vuonna 2018 julkaistun kyselyn mukaan puolet moldovalaisista haluaisi muuttaa maasta. Yleisimmät syyt olivat köyhyys, huoli lasten tulevaisuudesta ja luottamuspula maan oikeuslaitokseen.Maastamuuttoa helpottaa se, että melkein joka kolmannella moldovalaisella on Romanian passi, mikä mahdollistaa vapaan liikkuvuuden EU:n alueella.[43] Tammikuussa 2020 Moldovan ulkoministeri Aureliu Ciocoi kertoi, että poliitikoilla on noin vuosikymmen aikaa ratkaista maastamuutto-ongelma, jotta Moldova voisi säilyä "elinkelpoisena maana". Muuttoliike suuntautui vielä 2000-luvun puoleen väliin saakka pääsääntöisesti Venäjälle, mutta on sittemmin vaihtunut entistä enemmän kohti Eurooppaa.[44]
Sekä Romaniassa että Moldovassa on ryhmiä, joiden mukaan Moldovan tulisiliittyä Romaniaan. Aatteen kantava teema on Suur-Romania (rom.România Mare). Vuonna 2019 julkaistun kyselyn mukaan, "mikäli kansanäänestys pidettäisiin ensi sunnuntaina", 34 % äänestäisi Romaniaan liittymisen puolesta, 54 % vastaan ja 8 % ei osannut sanoa. Samassa kyselyssä selvitettiin myös halukkuutta liittyäEuroopan unioniin (58 % äänestäisi puolesta) taiEuraasian unioniin (50 % äänestäisi puolesta).Naton kannatus jäi vähäiseksi (22 % äänestäisi puolesta).[45]
Moldova jakautuu 32 hallintopiiriin (raioane, yksikköraion), kolmeen itsehallinnolliseen kaupunkipiiriin (municipiilor, yksikkömunicipiul:Chișinău,Bălți jaBender eli Tighina), yhteen itsehallinnolliseen alueeseen (Gagauzia) ja yhteen Moldovasta irtautuneeksi julistautuneeseen alueelliseen yksikköön,Transnistriaan.[3] Myös Gagauzian ja Transnistrian keskuksilla (Cahul jaTiraspol) on kaupunkipiirin asema.[47]
Hevoskärryt Moldovan maaseudulla.Moldovalainen yhden leun seteli.
Bruttokansantuotteella (BKT) mitaten Moldova on Euroopan köyhimpiä valtioita. Vuonna 2009 sen väestöstä 26,3 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella eli alle kahdella dollarilla päivässä. Moldovan valuutta onleu (MDL), joka jakaantuu sataan baniin. Toukokuun lopulla 2021 yhdellä eurolla sai noin 21,6 leuta.[48] Valtion ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2019 oli 38,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 4 464 dollaria henkeä kohti.[4] Inflaatio vuonna 2019 oli 4,8 prosenttia. Maan tärkeimmät luonnonvarat ovatruskohiili,fosforiitti,kalkkikivi ja viljelysmaa.[3]
Moldovan tärkeimpiin teollisuustuotteisiin kuuluvat elintarvikkeet, maatalouskoneet, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, kengät ja tekstiilit. Tärkeimmät vientituotteet ovat viini, elintarvikkeet, tekstiilit, koneet ja laitteet, kun taas maahan tuodaan öljyä ja kaasua, koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita, tekstiilejä, metalleja ja metallituotteita.[3] Merkittävimmät kauppakumppanit ovat Euroopan unioni, Ukraina, ja Venäjä.[49]
CIA:n arvion mukaan vuonna 2017 maatalous työllisti 32,3 prosenttia työvoimasta ja tuotti 17,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.[3] Maaperä on ilmeisesti Euroopan hedelmällisintämustaamultaa, mutta maanviljely on nykyään tehotonta, sillä maanviljelyskoneet ja -laitteet ovat verrattain vanhoja. Lannoitteista ja muista maataloudessa käytettävistä kemikaaleista on puutetta, ja monin paikoin viljely täyttääluomuviljelyn ehdot. Maanviljely kärsii lisäksi työvoimapulasta maaseutuväestön hakeuduttua laajoin joukoin töihin pääkaupunkiin ja ulkomaille.[43][50] Maalle tärkeä viininviljely ja tuotanto kärsi pahoin Venäjän huhtikuussa 2006 asettamista moldovalaisten jageorgialaisten alkoholituotteiden tuontikielloista. Tuontikieltoja perusteltiin terveydellisillä syillä, mutta länsieurooppalaisen lehdistön mukaan syyt olivat poliittiset.[24]
Moldovalla on EU:n kanssa kauppaa helpottava ATP-sopimus (engl.Autonomous Trade Preferences to Moldova). Noin puolet ulkomaankaupasta kohdistuukin EU:n alueelle.[51] Maa kuuluu toistaiseksiItsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY), mutta pyrkii eroamaan viimeisistäkin siihen liittyvistä sopimuksista vuoden 2024 loppuun mennessä.[52] Se liittyi 26. heinäkuuta 2001Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Monen muun entisen neuvostotasavallan tavoin maan taloutta yksityistettiin aluksi valikoiden, ja siten maahan muodostui hyvin rikkaiden henkilöidenoligarkia.
Maahan yritetään houkutella ulkomaisia yrityksiä ja sijoituksia alhaisella yritysverotuksella (voittovero 15 prosenttia).[53] Arvonlisäverotus on yleisesti 20 prosentissa, mutta se on alennettu tai poistettu kokonaan monilta maan infrastruktuurille tärkeiltä tuotteilta, samoin kuin elintarvikkeilta.[54] Yritystoimintaa suosisi varmasti myös maan erittäin alhainen palkkataso (vuonna 2008 keskipalkka oli noin 188 euroa kuukaudessa).[55] Tammikuussa 2014 keskipalkka oli Moldovassa noin 207 euroa (3777,4MDL).[56][57] Vuonna 2022 minipalkka oli 4000 leuta.[58]
Syksyllä 2007 avattiin Moldovan eteläosaan, Tonavan laaksoon hollantilaisyhtiöiden jaEuroopan investointipankin rahoittamaGiurgiuleștin öljyterminaali, josta on Mustanmeren kautta yhteysKaukasian jaKaspianmeren öljykentille. Terminaali ja vapaasatama palvelee ensi kädessä Moldovan omaa energiahuoltoa, mutta rakenteilla oleva rautatieterminaali mahdollistaa toimitukset myös muualle Eurooppaan.[7] Moldovalla on maan eteläosassaCahulin alueella myös pienet, arviolta 2–3 miljoonan tonnin hyödyntämättömät öljyvarat sekä jonkin verran maakaasua.[59]
Vuonna 2015 paljastui, että maan pankeista oli kadonnut 900 miljoonan euron arvosta varoja. Tapaus heikensi maan valuuttaa ja elinoloja ja johti pääministeriChiril Gaburicin eroon.[60]
Moldovassa on 11 lentokenttää, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Päälentoasema onChișinăun kansainvälinen lentoasema. Rautatietä on 1 190 kilometriä ja päällystettyä maantietä 8 810 kilometriä. Vesiväyliä on 558 kilometriä Tonava-, Dnestr- ja Prut-joilla.[3]
Rautatieliikenteestä vastaa valtiollinen, liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa olevaMoldovan rautatiet. Sillä on säännöllistä henkilöjunaliikennettäRomaniaan,Ukrainaan,Valko-Venäjälle jaVenäjälle.[61] Rautatieverkon ydin on luotu jo 1800-luvulla, esimerkiksi liikenne Chişinăuhun aloitettiin vuonna 1871.[62] Rataverkkoa käytetään etenkin rahtiliikenteeseen.[63]
Vuoden 2014 alun väkiluvuksi arvioitiin 4 062 700, josta 3 557 600 henkeä oli Moldovassa (ilman Transnistriaa)[1] ja 505 153 Transnistrian puolella.[2] Vuoden 2004 väestönlaskennassa etnisiä moldovalaisia ja romanialaisia oli 78,2 prosenttia, ukrainalaisia 8,4 prosenttia, venäläisiä 5,8 prosenttia,gagauzeja 4,4 prosenttia,bulgarialaisia 1,9 prosenttia ja muita 1,3 prosenttia väestöstä.[3] Virallinen kieli onromania, jota puhuu 72 prosenttia väestöstä. Perustuslain mukaan virallisen kielen nimi onmoldova, mutta perustuslakituomioistuin on vuonna 2013 annetussa ratkaisussaan pättänyt, että nimitysromanian kieli menee tämän edelle, koska sitä on käytetty Moldovan itsenäisyysjulistuksessa, joka on perustuslakia ylempi.[64]
Vuonna 2015ortodokseja oli arvion mukaan 92 prosenttia, katolilaisia alle prosentti, muita kristittyjä 6 %, muslimeita alle prosentti ja 2 % ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[65]
Vuonna 2021 arvioitu vastasyntyneideneliniänodote on miehille 68,3 vuotta, naisille 76,3 vuotta.[3]
YK:n vuonna 2016 julkaistun raportin mukaan Moldovan väestön on ennustettu romahtavan hieman yli 2 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä.[66] Moldovan väestö kärsiimuuttotappiosta, jota on jatkunut maan koko itsenäisyyden ajan ja ennen sitä, kun tuhannetjuutalaiset muuttivat MoldovastaIsraeliin. Lisäksi Neuvostoliiton romahdettua kymmeniä tuhansia etnisiä venäläisiä ja ukrainalaisia muutti Transnistriaan sen itsenäisyysjulistuksen jälkeen.[44]
Moldovan alue on kuulunut alueen suurempien kulttuurien valtapiireihin vuorotellen, ja sen oma kulttuuri on saanut vaikutteita niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Moldovalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvat monet kasvisruoat, kana ja lampaanliha.Vuohenmaidosta tehtyä juustoa,brynzaa, syödään sellaisenaan ja käytetään ruoanvalmistuksessa. Toinen perinneherkku onpolentaa muistuttava maissimuusi,mămăligă.[67]
Perinteinen kulttuuri on erityisesti voimissaan perhejuhlissa kuten häissä ja ristiäisissä. Niissä tanssitaan perinteistä piiritanssia,horaa, ja soitetaan kansanmusiikkia. Perinteisiä instrumentteja ovattimbaalit,cimpoi,fluer,nai,cobza ja toba.selvennä Lauluperinnettä edustavat lähes 2000 vuotta vanha lyyrinen surulauludoina sekäcolinda-laulut, joita esitetään kulkien ovelta ovelle joskus kansallis- tai roolipukuihin pukeutuneina.[68]
Viiniköynnös on kasvanut Moldovan alueella jo kauan, ja keskiajalla siitä tuli maan merkittävin vientituote. Viininviljelyyn liittyvät perinteet ja sen säilyttämiseen ja nauttimiseen liittyvät keramiikka-astiat ovat säilyneet hyvin Moldovassa. Maailman suurinviinikellari pullojen määrässä mitattuna sijaitsee maan keskiosissaMileștii Micin kaupungissa, jossa säilytetään yli 1,5 miljoonaa viinipulloa.[69][70][71] Muita perinteisiä käsityön lajeja ovat puukaiverrukset ja kirjonta.[68]
Tapani III Suuri rakennutti monia hienoja luostareita ympäri Moldovaa 1400-luvulla. Hän on Moldovan kansallissankari, jonka patsas on keskellä Chișinăuta. Hänen mukaansa on nimetty katuja, ja hänen kuvansa koristaa seteleitä.[72]
O-Zone on kolmen moldovalaismiehen muodostama eurodance-yhtye, joka nousi suosioon ympäri Eurooppaa vuosina 2003–2005 kappaleellaanDragostea din tei (ns.maija hii maija huu). Vuonna 2010 se kutsuttiin Moldovan Euroviisukarsintoihin.[73]
Media jakautuu Moldovassa kielellisten rajojen mukaan romanian- ja venäjänkielisiin medioihin. Tämä näkyy myös poliittisessa jaossa: länsi- ja Venäjä-mielisiin.[76]
Moldovan yleisradioyhtiö on nimeltäänTeleradio-Moldova ja se on perustettu 1939 nimelläRadio Basarabia. Se syntyi vastaiskuna Radio Tiraspolille, joka lähetti Romania-vastaista ohjelmaa nykyisen Transnistrian alueella jo 1930-luvulta alkaen.[77] Nykyisin yhtiöllä on kaksi televisiokanavaa (Moldova 1 jaMoldova 2) ja kolme radiokanavaa (Radio Moldova,Radio Tineret,Radio Muzical).[78]
Hitchins, Keith Arnold & Suhkopara, Fyodor Nikolayevich et al: MoldovaEncyclopædia Britannica. 20.1.2019. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 29.4.2019. (englanniksi)
Helen Fedor, toim.: Moldova: A Country Study. Library of Congress, 1995. Teoksen verkkoversio.
↑Patlis, Larisa: The Discourse on Asymmetrical Devolution in Moldova: Gagauzia and Transnistria in Focus. Journal on Ethnopolitics and Minority Issues in Europe, 2018, 17. vsk, nro 3, s. 87–111. ECMI.Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
↑Official exchange rates - 31.01.2014 (MDL:n vaihtokurssi Euroon nähden 31.1.2014. 1 EUR= 18.2029 MDL eli 1 MDL= 0,05492 EUR.) National Bank of Moldova, bnm.md. Arkistoitu 1.8.2014. Viitattu 22.10.2014. (englanniksi)
.jpg)
