| Minskin metroräjähdys 2011 | |
|---|---|
Oktjabrskajan metroaseman ympäristöä kaksi tuntia räjähdyksen jälkeen. | |
| Paikka | |
| Ajankohta | 11. huhtikuuta2011 klo 17.56 (UTC+3) |
| Iskutyyppi | räjäytys |
| Kuolleita | 15 |
| Haavoittuneita | yli 200 |
| Tekoväline | naulapommi[1] |
| Infobox OK | |
Minskin ydinkeskustassa sijaitsevallaKastrytšnitskaja- eliOktjabrskaja-metroasemalla (valkoven.Кастрычніцкая,Kastrytšnitskaja,ven.Октябрьская) sattui maanantaina 11. huhtikuuta 2011 kello 17.56 (UTC+3) räjähdys. Räjähdyksen seurauksena loukkaantui ainakin 191 henkilöä ja kuoli 15 henkeä. Paikalle saapui nopeasti useita ambulansseja, paloautoja ja poliisi. Illan kuluessa myösValko-Venäjän presidentti kävi tapahtumapaikalla.[2][3][4][5][6][7][8]
Kastrytšnitskaja on Minskin kaksilinjaisen metroverkon sinisen linjan keskeisimpiä asemia. Se liittyy maanalaisella käytävällä punaisen linjan Kupalauskajan asemaan. Asemapari on Minskin metrolinjoja yhdistävä risteyskohta. Pommi-iskun jälkeen Maskouskajan metrolinjan liikenne oli jonkin aikaa pysähdyksissä. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen metrojunat eivät kuitenkaan ainakaan aluksi pysähdy pommi-iskun tapahtumapaikalla eli Kastrytšnitskajan (Oktjabrskaja) asemalla.[9]
Virallisen kannan mukaan räjähdyksen syy oli alkuvaiheessa tuntematon. Varsin nopeasti syyksi arvioitiinterrori-iskua ja Valko-Venäjälle luvattiin onnettomuuden tutkinnan asiantuntija-apua Venäjältä. Silminnäkijäkertomusten mukaan räjähdys tapahtui laiturialueen keskivaiheilla metron saapuessa asemalle. Asiantuntija-arvioiden perusteella räjähdyksen synnytti laiturialueen penkin luo jätettyyn laukkuun sijoitettu, noin 5 kilogramman trotyylimäärää vastaava pommi, joka sisälsi myös henkilövahinkoja lisääviä pieniä metallinauloja ja kuulia. Räjähde laukaistiin kauko-ohjauksella. Räjähdyksen seurauksena asemarakenteita sortui. Osa uhreista kuoli romahtaneiden rakenteiden alle jäätyään.[4][5][6][10] Valko-Venäjän turvallisuusviranomaiset ovat näyttäneet valvontakameroiden videomateriaalia pommin tuomisesta ja pidättäneet viisi henkilöä räjähdyksestä tai sen avustamisesta epäiltynä.[11][12] Marraskuun 30. päivänä 2011 kaksi henkilöä todettiin syylliseksi sekä 15 henkeä surmanneen Minskin metropommi-iskun että kahden aiemman, pienemmän pommiräjäytyksen toteuttamiseen. Tuomituille langetettiin nykypäivän Euroopassa harvinainenkuolemanrangaistus ilman valitusoikeutta terrorismin ja sen avustamisen nimikkeellä. Metroasemalle ja -järjestelmälle aiheutuneiden taloudellisen vahinkojen kerrottiin ylittäneen 2 miljardia BYR (30.11.2011 kurssin mukaan 174 000 EUR).[13][8]
Valko-Venäjän korkein oikeus tuomitsi Dmitri Konovalovin ja Vladislav Kovaljovin kuolemaan marraskuussa 2011. Konovalov tuomittiin myös pommi-iskusta, joka tapahtui itsenäisyyspäivänä 3. heinäkuuta 2008, ja joka haavoitti 50 henkeä.[14]
Molemmat pidätettiin metropommi-iskun tapahtumapäivänä. Molemmat tunnustivat aluksi syyllisyytensä, mutta vetivät sitten tunnustuksen pois. Tutkijat eivät kyenneet selvittämään iskujen motiivia. Konovalovin rakentama pommi ei muistuttanut tutkijoiden räjähdyksen jäänteistä kokoamaa eikä syytettyjen vaatteista löydetty räjähdysainejäämiä. Tämä sai syytettyjen sukulaiset vaatimaan lisätutkimuksia. Kovalevin äiti perusti myös nettisivun, jolla vaadittiin kuolemanrangaistuksen lakkauttamista.Euroopan neuvosto ja jotkut muun ulkomaiset tahot vastustivat myös kuolemanrangaistuksia.[14] Valko-Venäjän kansanedustajat tuomitsivat ulkopuolisen painostuksen ja puuttumisen maan asioihin, sekä korostivat oikeusprosessin läpinäkyvyyttä.[15]
Kovaljov teloitettiin maaliskuussa 2012 huolimatta ihmisoikeusjärjestöjen ja ulkomaiden vetoomuksista.[16]