| Mindon | |
|---|---|
 | |
| Burman kuningas | |
| Valtakausi | 18. helmikuuta1853–1. lokakuuta1878 |
| Kruunajaiset | 6. heinäkuuta1854 |
| Edeltäjä | Pagan Min |
| Seuraaja | Thibaw |
| Syntynyt | 8. heinäkuuta1814 Amarapura |
| Kuollut | 1. lokakuuta1878 (64 vuotta) Mandalay |
| Suku | Konbaung |
| Isä | Tharrawaddy Min |
| Äiti | Chandra Mata Mahay |
| Uskonto | theravada |
Mindon taiMindon Min (1814 – 1. lokakuuta 1878) oliBurman eli nykyisen Myanmarin kuningas jaKonbaung-dynastian kymmenes[1] hallitsija vuosina 1853–1878. Mindonin valtakautta on pidetty burmalaisen kulttuurin kultakautena ja hän yritti myös uudistaa maataan. Mindon jäi kuitenkin kuollessaan vuonna 1878 viimeiseksi merkittäväksi burmalaiseksi hallitsijaksi.Brititvaltasivat maan Mindonin pojan ja seuraajanThibawin valtakaudella.
.jpg)
Mindon syntyiAmarapurassa vuonna 1814.[2] Hänen velipuolensa oli kuningasPagan Min.[1] Pagan Min oli noussut kuninkaaksi vuonna 1846 ja vuonna 1852 hän ajautuitoiseen anglo–burmalaiseen sotaanIntian niemimaata hallinneidenbrittien kanssa. Burmalaiset kärsivät tappioita brittejä vastaan ja britit liittivät Burman eteläisenPegun maakunnan omiin alueisiinsa. Vuoden 1853 alussa brittijoukot olivat marssimassa kohti pääkaupunkia, kun Mindon syrjäytti velipuolensa ja teki aselevon brittien kanssa. Virallista rauhansopimusta ei tehty, mutta britit säilyttivät valtaamansa alueet etelässä.[3] Mindonin hallitsemaan Burmaan kuuluivat edelleenIravadi-joen laakson pohjoisosat.[4]
Burman kokemista menetyksistä huolimatta Mindonin kautta on pidetty burmalaisen kulttuurin kultakautena.[2] Vuonna 1856 Mindon alkoi rakennuttaaMandalayn kaupunkia, jonne maan pääkaupunki siirrettiin Amarapurasta. Kaupunki oli viimeinen burmalaisen kulttuurin keskus ja valtakunnan loiston symboli.Mandalayn Kultainen palatsi oli maan hovikulttuurin keskus. Amarapura sen sijaan hylättiin.[4] Vuonna 1871 Mindon kutsui koolle viidennen suuren buddhalaisen konsiilin, jonka aikana laadittiinKuthodawin pagodan kiviseensteelaan kaiverrettu versioTripitakasta.[1] Kulttuurin saran saavutusten ohella Mindon pyrki myös uudistamaan maataan esimerkiksiSiamia hallinnenMongkutin tavoin. Mandalayhin perustettiin tekstiili-, teräs- ja aseteollisuutta, minkä lisäksi maahan kutsuttiin teknikkojaRanskasta jaItaliasta. Vastaavasti burmalaisia lähetettiin länsimaihin uutta teknologiaa oppimaan.[4] Maahan rakennettiin uusia teitä jalennätinverkko. Mindon alkoi ensimmäisenä burmalaisena hallitsijana lyödä kolikoita, veroja uudistettiin ja virkamiehet alkoivat saada kiinteää palkkaa.[2]
Mindon yritti myös turhaan neuvotella brittien kanssa menettämiensä alueiden palauttamisesta.[1] Burman pääministeriKinwun Mingyi U Gaung vierailiLontoossa,Pariisissa jaRoomassa pyrkien saamaan ulkovaltojen tunnustuksen Burman itsenäisyydelle.[2] Britit pitivät Mindonia Intiassa vaikuttaneiden brittien nukkehallitsijoiden tapaisena hallitsijana.[1] Mindonin asema oli britteihin nähden heikompi kuin esimerkiksi Siamin hallitsijoiden. Siam oli puskurivaltio Ranskan ja brittien välillä, mutta Burmalla ei vastaavaa etua ollut.[2] Britit vaativat esimerkiksi vapaakauppaa ja burmalaisten oli purettava monia vanhoja valtion monopoleja, kutentiikkipuun myynnin. Valtakunta kärsi myös eri etnisten vähemmistöjen levottomuuksista.[1]
Mindon kuoli Mandalayssa 1. lokakuuta 1878.[2] Mindon jäi viimeiseksi merkittäväksi burmalaiseksi kuninkaaksi.[4] Alkuperäinen kruununprinssi oli saanut surmansa vallankaappausyrityksen aikana vuonna 1866 ja Mindonin kuolemaa seurasi valtataistelu.[1] Mindonin seuraajaksi nousi lopulta hänen poikansaThibaw, jota on pidetty isäänsä heikompana hallitsijana. Thibaw ajautui vuonna 1885kolmanteen sotaan brittien kanssa, jonka tuloksena Burma menetti itsenäisyytensä.[4]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Taiteenala | |
