Milon Venus eliMíloksen/Meloksen Afrodite (ransk.Venus de Milo) on todennäköisestiAfroditea esittäväantiikin kreikkalainenveistos, joka on tehtyhellenistisellä kaudella noin vuonna 130–110 eaa. Se löydettiinMíloksen eli Meloksen saareltaKreikasta ja on saanut nimensä saaren vanhasta ranskankielisestä nimimuodostaMilo. Veistos on nykyisin esilläLouvressa.[1][2]
Milon Venus on kuuluisimpiahellenistisen ajan taiteen edustajia. Aiemmin veistoksen tekijäksi oletettiinPraksiteles tai tämän koulukunta, sillä se muistuttaa tämän Afrodite-veistoksia, ja lisäksi veistos haluttiin esittääklassisen kauden huipputeoksena. Jalustan kaiverruksen perusteella sen oletetaan nykyisin kuitenkin olevanAleksanteri (Aleksandros) Antiokialaisen työtä. Joskus teoksen on katsottu olevan kopio jostakin tuntemattomasta 300-luvulla eaa. tehdystä veistoksesta, sillä se muistuttaa niin kutsuttuaCapuan Afroditea, joka onroomalainen kopio jostakin vastaavasta Afroditesta. Toisaalta se voi olla klassiselta ajalta ammentava itsenäinen teos.[1][2]
Míloslainen maanviljelijä Geórgios Kentrotás löysi veistoksen kotisaareltaan 8. huhtikuuta 1820.[2] Se oli hautautuneena antiikinMeloksen kaupungingymnasionin raunioissa lähellä nykyistäTrypitín kylää ja löytyi useana kappaleena muutamanhermin ohella. Kerrotaan, että myös jäänteitä Afroditen vasemmasta kädestä löytyi, mutta nämä osat ovat kadonneet. Saari oli löytöaikaan vielä osaOsmanien valtakuntaa mutta poliittisesti kytköksissäRanskaan. Ranskan laivaston upseerit Olivier Voutier jaJules Dumont d’Urville saivat tietää löydöstä, ja kehottivat RanskanKonstantinopolin suurlähettiläsMarquis de Rivièreä hankkimaan veistoksen. Tällä välin se oli vähällä päätyä paikalliselle osmanipaššalle. Lopulta ranskalaiset saivat ostettua veistoksen, ja se vietiinPariisiin. Vuonna 1821 de Rivière esitteli senLudvig XVIII:lle, joka lahjoitti veistoksen Louvreen.[1][2]
Saksalaiset vaativat veistosta itselleen vuoteen 1893 saakka, koska omistivat maita arkeologiselta alueelta, mutta luopuivat vaatimuksista veistoksen osoituttua klassisen sijaan hellenistiseksi.[2]
Veistoksen oletetaan yleensä esittävänAfroditea (latinalaisittainVenusta), kreikkalaista rakkauden ja kauneuden jumalatarta. Sen on kuitenkin ehdotettu esittävän myös muun muassa Meloksella palvottuaAmfitritea tai jotakutadanaidia. Veistos esittää kohteensa puoliksi alastomana ja ainoastaan alaruumiiltaan verhottuna. Vaate on lähes putoamaisillaan lanteilta. Afroditen on esitetty olleen alun perin nojaamassa esimerkiksi pylvääseen taiAreeseen. Veistoksen käsivarret ja käsissä olleet esineet eivät ole säilyneet. Vasemmassa kädessä oletetaan olleen omenan, mahdollisesti viittauksenaPariksen tuomioon sekä toisaalta saaren nimeen (m.kreik.mēlon, ’omena’). Toisaalta kädessä olisi voinut olla myös esimerkiksi peili.[1]
Veistos on tehtyparoslaisesta marmorista ja se on 203 senttimetriä korkea, eli hieman luonnollista kokoa suurempi. Teos on tehty useammasta marmorikappaleesta, jotka on liitetty yhteen. Tätä menetelmää käytettiin erityisestiKykladeilla.[1] Veistoksen kierteinen asento ja ulkoneva polvi, samoin kuin rikkaasti työstettydraperia ovat tyypillistä hellenistiselle taiteelle. Myös veistoksen aistillinen jako ihon ja putoamassa olevan kankaan välillä tuo eroottista jännitettä, joka oli yleistä hellenismissä. Veistos lienee ollut ajan tavan mukaan maalattu, ja sillä on ollut myös metallisia koruja (kaulakoru, korvakorut ja otsakoru).[1] Väreistä ei ole säilynyt jälkiä ja koruistakin vain kiinnitysreiät.
