| Mikko Virkki | |
|---|---|
 Mikko Virkki vuonna 1908. | |
| Kansanedustaja | |
1.8.1908–31.5.1909 1.3.1910–25.9.1918 | |
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. marraskuuta1870 Valkjärvi |
| Kuollut | 5. joulukuuta1933 (63 vuotta) Petroskoi |
| Ammatti | myymälänhoitaja,mäkitupalainen |
| Infobox OK | |
Michel (Mikko) Virkki (15. marraskuuta1870Valkjärvi –5. joulukuuta1933Petroskoi) oli suomalainenpoliitikko, joka toimiSDP:nkansanedustajana vuosina 1908–1918.[1]Sisällissodan aikana Virkki toimi punaisten haltuunsa ottamanSuomen Pankin komissaarina ja pakeni sodan loppuvaiheessaNeuvosto-Venäjälle.
ValkjärvenPäiväkivessä syntyneen Mikko Virkin vanhemmat olivat talollinen Petter Yrjönpoika Virkki (1846–1922) ja Helena Antintytär Virkki (1853–1930), jotka kuuluivat samaanVirkin sukuun.[2] Kansakoulun käytyään Virkki työskenteli kauppa-alalla ja toimi myöhemmin muun muassa osuuskaupan myymälänhoitajanaTerijoella. Virkillä oliKivennavalla sijainnut vuokramökki, minkä vuoksi hänen tittelinään eduskuntamatrikkeleissa on myösmäkitupalainen. Virkki liittyi Terijoen työväenyhdistykseen vuonna 1901 jonka jälkeen hänestä tuliMikko Uotisen jaHanna Karhisen ohella yksi paikkakunnan työväenliikkeen johtohahmoista.[3][4][5] Vuonna 1906 Virkki osallistuiTampereen torpparikokoukseen Kivennavantilattoman väestön edustajana.[6] Hän kannattisuurlakon aikana perustettujapunakaarteja, mutta halusi niiden toimivan erillään sosialidemokraattisesta puolueesta.[5] Virkillä oli myös yhteyksiä rajaseudulla majaileviin venäläisiin vallankumouksellisiin, joita hän avusti osallistumalla aseiden ja painotuotteiden salakuljetukseen ja kätkemiseen.[4]
Vuonna 1908 Virkki valittiin kansanedustajaksi. Hän istui eduskunnassa yhtäjaksoisesti sisällissotaan saakka lukuun ottamatta vaalikautta 1909–1910.[5] Virkki oli myös Kivennavan osuusliikkeen hallituksen puheenjohtaja 1906–1918 ja Terijoen työväenyhdistyksen puheenjohtaja 1915–1918.[7][8] Lokakuun 1917eduskuntavaalien jälkeen hän esitti yhteisen hallituksen muodostamista porvarikoalition kanssa, muttei saanut eduskuntaryhmältään kannatusta.[9] Sisällissodan käynnistyttyä Virkki nimitettiin punaisten valtaaman Suomen Pankin valvojaksi ja johtokunnan jäseneksi. Maaliskuun lopusta lähtien hän toimi myös Suomen PankinViipurin jaPietarin konttorien johtajana.[10][11]
Huhtikuun lopussa Virkki pakeni Pietariin, missä hänet myöhemmin syksyllä valittiinSKP:n keskuskomiteaan. Virkki liittyi myösVenäjän kommunistisen puolueen jäseneksi ja toimi erilaisissa puoluetehtävissä. Elokuussa 1920 hän haavoittui vakavasti Pietarissa tapahtuneessaKuusisen klubin ammuskelussa.[12] Vuonna 1921 Virkki toimi VKP(b):n suomalaisten jaosten rahastonhoitajana ja oli lehtitietojen mukaan 1920-luvun lopussa opettajanaLännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa.[13][14] Vuonna 1929 Virkki muuttiNeuvosto-Karjalaan, jossa hän työskenteli muun muassa valistustehtävissä.[5] Virkki kuoli Petroskoissa 63-vuotiaana joulukuussa 1933.[3]
Virkin avioituiRudusta kotoisin olleen Katariina Pyykön (1869–1942) kanssa vuonna 1894. Pariskunnalle syntyi viisi lasta, joista neljä kuoli jo pienenä.[2] Katariina Virkki puolestaan kuoli nälkäänLeningradissa piirityksen aikana vuonna 1942. Heidän tyttärensä Ebba Alisa Virkki (s. 1898) avioitui vuonna 1921 punaupseeriSimo Suden kanssa.[15]
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
